Tämän viestin tarkoitus on pyrkiä objektiivisesti tuomaan esiin niitä tekijöitä, jotka hidastavat linuxin yleistymistä työpöytäkäytössä.
Tunnettuus
Useimmat eivät edelleenkään tiedä, että on olemassa windowsille mitään vaihtoehtoa. Kone on sitäpaitsi vain kone, siihen ei yleensä liitetä sen kummempia intohimoja, joten asiaan ei kiinnitetä huomiota.
Epäluulot
Mielikuvana on, että halpa ei voi olla hyvä, joten samanlaisen ajattelun mukaan ilmainen ei sitä ainakaan voi olla. Muistetaan myös miten työlästä oli opetella windows, joten varmasti ei haluta samanlaista ruljansia käydä enää läpi. Ollaanhan kovasti panostettu siihen, että kaikenlaiset windowsia edes jotenkin pystyssä pitävät ohjelmat on hallussa. Varmasti myös epäilyttää väite ettei linux tarvitse virustorjuntaa.
Tottumukset
Työpaikoilla de facto standardin asemassa oleva tuote on helppo ostaa kaupan hyllystä, varsinkin koska tarjolla ei ole mitään vaihtoehtoja.
Laajamittainen lahjonta
Korruption myötä päättäjille tulee edullisemmaksi pitäytyä windowsissa. Siten julkissektori on satsannut aina opettajista alkaen windows-infrastruktuuriin. Tästä johtuen on kuitenkin syntynyt suuria ongelmia, kun esimerkiksi eri hallinnonalojen järjestelmät eivät ole yhteensopivia toistensa kanssa eikä edes valtiotasolla ole voitu tehdä mitään ohjelmille näiden saattamiseksi tarpeita vastaaviksi. Aina on pitänyt ostaa uutta ja pyytää konsulttiapua alan isoimmilta yrityksiltä. Käytännössä se olisi sama kuin koulut ja opetushallitus pyytäisi suurimmilta kirjakustantamoilta apua opetussuunnitelman tekoon ja olisi näiden rahantekoa varten perustettujen tahojen hyväntahtoisuuden varassa.
Lahjonta toimii myös toisin - yhdessä kiristyksen kanssa. Sopimusvalmistajat ja jälleenmyyjät pakotetaan esiasentamaan windowseja ja eri järjestelyin pidetään huoli, että lopputuotteen myyjä ei pääse tarjoamaan koneita merkittävästi edullisemmin ilman windowsia. Eräs tällainen esimerkki on vaikkapa se, että uuden koneen myötä tuleva windows on hinnoiteltu kovasti alakanttiin, mutta myyjä ei silti saa myydä pelkkää windowsia samaisella hinnalla.
Kolmas - eikä vähäisin - esimerkki lahjonnasta on Yhdysvaltojen viranomaistoiminta microsoftin kohtelussa. Sen sijaan että microsoft olisi purettu monopolina, vaikka laillinen tuomari oli näin jo päättänyt, se saikin lakiin aivan omanlaisensa myönnytyksen: microsoftia ei voida tämän jälkeen enää purkaa. Tämä selittyy ainoastaan Yhdysvaltain valtapolitiikalla sekä määrättyjen epädemokraattisten intressiryhmien toiminnalla.
Valtapolitiikka
Yhdysvallat saa suurta etua siitä, että sen lakien alaisuudessa toimivan microsoftin tuotteita on saatettu käytännön monopoliasemaan ympäri maailman. Ei vaadi kovin suurta mielikuvitusta ymmärtää miten tästä epäpyhästä allianssista sekä microsoft että maailmanpoliisi voivat hyötyä. Eulan eli windowsin käyttöönotossa pakkohyväksytettävän lisenssisopimuksen avulla käyttäjän velvoitteet ja sitoumukset pyritään maksimoimaan ilman että microsoft vapaaehtoisesti sitoutuisi mihinkään. Jopa käyttäjän vakoileminen microsoftin toimesta vaaditaan hyväksyttäväksi.
Tekniset seikat
Vaikka linux-yhteisössä on yleinen väite, että linux on teknisesti ylivertainen windowsiin nähden - ja olen itsekin sitä mieltä suurimmaksi osaksi - linuxilla on vielä joitakin teknisiäkin haasteita jotta siitä voisi tulla yleisesti hyväksytty ja haluttu työpöytäjärjestelmä. Ohjelmia linuxiin on saatavilla varsin suuri määrä, mutta joissakin tapauksissa windows-alustalla toimivat ohjelmat pitävät käyttäjät edelleen poissa linuxista. Vaativa videoeditointi- sekä yrityksen taloudenhallintaohjelmat eivät vieläkään löydy pakettivarastoista eli sieltä mistä ne olisivat helposti asennettavissa.
Eri linux-jakeluiden suuri määrä on myös rasite, vaikka monessa mielessä siitä on tavattomasti hyötyäkin. Rasite se on mm. siksi että potentiaalisen uuteen järjestelmään siirtyjän kannalta se aiheuttaa lähinnä hämmennystä. Mikä näistä on minulle; turvallinen, nopea, helppo vai sellainen jossa näkyy olevan suuri yhteisö - huh, siellä näyttääkin porukalla olevan ongelmia. Näinpä, ei kovin myyvää, vai mitä? Siitäpä viimeiseen seikkaan...
Markkinoinnin puute
Milloin muistatte nähneenne linux-mainontaa Suomessa, tai jossakin muualla? Tiedän mainoksia olevan, esim. youtubesta voi niitä katsella, mutta valtamediassa niitä ei juurikaan näy. Osaltaan kuitenkin tätä kompensoi media siinä mielessä että linuxin näkyvyys on pitkään ollut kohtalainen ainakin joidenkin toimittajien toimesta, vaikka myös kotilohenkisiä, microsoftin värväämiä desantteja löytyy, jotka valehtelevat suurelle yleisölle milloin puolitotuuksin, milloin jättämällä oleelliset kertomatta, tai emävalhein.
Tunnettuus
Useimmat eivät edelleenkään tiedä, että on olemassa windowsille mitään vaihtoehtoa. Kone on sitäpaitsi vain kone, siihen ei yleensä liitetä sen kummempia intohimoja, joten asiaan ei kiinnitetä huomiota.
Epäluulot
Mielikuvana on, että halpa ei voi olla hyvä, joten samanlaisen ajattelun mukaan ilmainen ei sitä ainakaan voi olla. Muistetaan myös miten työlästä oli opetella windows, joten varmasti ei haluta samanlaista ruljansia käydä enää läpi. Ollaanhan kovasti panostettu siihen, että kaikenlaiset windowsia edes jotenkin pystyssä pitävät ohjelmat on hallussa. Varmasti myös epäilyttää väite ettei linux tarvitse virustorjuntaa.
Tottumukset
Työpaikoilla de facto standardin asemassa oleva tuote on helppo ostaa kaupan hyllystä, varsinkin koska tarjolla ei ole mitään vaihtoehtoja.
Laajamittainen lahjonta
Korruption myötä päättäjille tulee edullisemmaksi pitäytyä windowsissa. Siten julkissektori on satsannut aina opettajista alkaen windows-infrastruktuuriin. Tästä johtuen on kuitenkin syntynyt suuria ongelmia, kun esimerkiksi eri hallinnonalojen järjestelmät eivät ole yhteensopivia toistensa kanssa eikä edes valtiotasolla ole voitu tehdä mitään ohjelmille näiden saattamiseksi tarpeita vastaaviksi. Aina on pitänyt ostaa uutta ja pyytää konsulttiapua alan isoimmilta yrityksiltä. Käytännössä se olisi sama kuin koulut ja opetushallitus pyytäisi suurimmilta kirjakustantamoilta apua opetussuunnitelman tekoon ja olisi näiden rahantekoa varten perustettujen tahojen hyväntahtoisuuden varassa.
Lahjonta toimii myös toisin - yhdessä kiristyksen kanssa. Sopimusvalmistajat ja jälleenmyyjät pakotetaan esiasentamaan windowseja ja eri järjestelyin pidetään huoli, että lopputuotteen myyjä ei pääse tarjoamaan koneita merkittävästi edullisemmin ilman windowsia. Eräs tällainen esimerkki on vaikkapa se, että uuden koneen myötä tuleva windows on hinnoiteltu kovasti alakanttiin, mutta myyjä ei silti saa myydä pelkkää windowsia samaisella hinnalla.
Kolmas - eikä vähäisin - esimerkki lahjonnasta on Yhdysvaltojen viranomaistoiminta microsoftin kohtelussa. Sen sijaan että microsoft olisi purettu monopolina, vaikka laillinen tuomari oli näin jo päättänyt, se saikin lakiin aivan omanlaisensa myönnytyksen: microsoftia ei voida tämän jälkeen enää purkaa. Tämä selittyy ainoastaan Yhdysvaltain valtapolitiikalla sekä määrättyjen epädemokraattisten intressiryhmien toiminnalla.
Valtapolitiikka
Yhdysvallat saa suurta etua siitä, että sen lakien alaisuudessa toimivan microsoftin tuotteita on saatettu käytännön monopoliasemaan ympäri maailman. Ei vaadi kovin suurta mielikuvitusta ymmärtää miten tästä epäpyhästä allianssista sekä microsoft että maailmanpoliisi voivat hyötyä. Eulan eli windowsin käyttöönotossa pakkohyväksytettävän lisenssisopimuksen avulla käyttäjän velvoitteet ja sitoumukset pyritään maksimoimaan ilman että microsoft vapaaehtoisesti sitoutuisi mihinkään. Jopa käyttäjän vakoileminen microsoftin toimesta vaaditaan hyväksyttäväksi.
Tekniset seikat
Vaikka linux-yhteisössä on yleinen väite, että linux on teknisesti ylivertainen windowsiin nähden - ja olen itsekin sitä mieltä suurimmaksi osaksi - linuxilla on vielä joitakin teknisiäkin haasteita jotta siitä voisi tulla yleisesti hyväksytty ja haluttu työpöytäjärjestelmä. Ohjelmia linuxiin on saatavilla varsin suuri määrä, mutta joissakin tapauksissa windows-alustalla toimivat ohjelmat pitävät käyttäjät edelleen poissa linuxista. Vaativa videoeditointi- sekä yrityksen taloudenhallintaohjelmat eivät vieläkään löydy pakettivarastoista eli sieltä mistä ne olisivat helposti asennettavissa.
Eri linux-jakeluiden suuri määrä on myös rasite, vaikka monessa mielessä siitä on tavattomasti hyötyäkin. Rasite se on mm. siksi että potentiaalisen uuteen järjestelmään siirtyjän kannalta se aiheuttaa lähinnä hämmennystä. Mikä näistä on minulle; turvallinen, nopea, helppo vai sellainen jossa näkyy olevan suuri yhteisö - huh, siellä näyttääkin porukalla olevan ongelmia. Näinpä, ei kovin myyvää, vai mitä? Siitäpä viimeiseen seikkaan...
Markkinoinnin puute
Milloin muistatte nähneenne linux-mainontaa Suomessa, tai jossakin muualla? Tiedän mainoksia olevan, esim. youtubesta voi niitä katsella, mutta valtamediassa niitä ei juurikaan näy. Osaltaan kuitenkin tätä kompensoi media siinä mielessä että linuxin näkyvyys on pitkään ollut kohtalainen ainakin joidenkin toimittajien toimesta, vaikka myös kotilohenkisiä, microsoftin värväämiä desantteja löytyy, jotka valehtelevat suurelle yleisölle milloin puolitotuuksin, milloin jättämällä oleelliset kertomatta, tai emävalhein.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Että kuitenkin lähinnä tuo tunnettuus. Se ratkaisisi noita muita ongelmia hyvinkin paljon.
"Vaativa videoeditointi- sekä yrityksen taloudenhallintaohjelmat eivät vieläkään löydy pakettivarastoista eli sieltä mistä ne olisivat helposti asennettavissa."
Ei löydy Windowsissa sen paremmin. Kuitenkin linuxeille löytyy ilmaisia videoeditointisoftia paljon paremmin kuin Windowsille, ja kyllä Kino on usein valmiina.
Kyse ei ollut siitä onko windowsissa ne valmiiksi vai ei. Sille alustalle niitä kuitenkin rahalla saa. Mainitsemasi Kino ei lukeudu peräänkuuluttamiini vaativan tason harrastelijoiden videosoftiin, vaan se on kutakuinkin Movie Makerin tasoinen tuotos, siis melkolailla lelu. Cinelerra on periaatteessa ok, mutta se on buginen hirvitys, jonka käytettävyys ei bugittomanakaan olisi houkuttelevaa sen vaikeaselkoisesta käyttöliittymästä johtuen. Repoista sitä ei löydy. Monet studiot kyllä käyttävät runsaasti linuxia, mutta valitettavasti vielä sillä ei yksin pärjää. Myös Gimp on loistava ohjelma, vaan ei Photoshopin veroinen ammattilaiskäytössä. Gimpin haarukka, Cinepaint, hoitaa osin sen mikä Gimpistä puuttuu, mutta myös Cinepaint on buginen. Kaiken lisäksi se poistettiin Ubuntun pakettivarastoista.
"Repoista sitä ei löydy."
Ei tarvitsekkaan. Ei löydy Windowsinkaan ohjelmat repoista.
Ja ilmaisia videoeditoreja on aikalailla enemmänkin kuin Cinelerra ja Kino, kuten esimerkiksi Kdenlive ja OpenShot. Rahalla sitten saa parasta. Tehdäänhän ne Hollywood leffatkin linuxeilla.
"Myös Gimp on loistava ohjelma, vaan ei Photoshopin veroinen ammattilaiskäytössä."
Väärin meni taas. Gimp on monissa asioissa parempi kuin Photoshop ja juurikin ammattilaiskäytössä. Vastaavasti Photoshop on joissakin asioissa Gimppiä parempi.
Gimp on ammattikäyttöön loistava, nimittäin sellaiseen mihin se on suunniteltu. Sitä ei yksinkertaisesti ole suunniteltu painojulkaisuja varten, joten siinä ei cmykkiä erityisemmin tueta, vaikka sekin siihen joskus tullee...
"The product vision for GIMP is to become a high-end graphics application for the editing and creation of original images, icons, graphical elements of web pages and art for user interface elements."
Erikseen on sellaisia jotka hoitaa cmykkiä ja muuta.