Ostin metsäpalstan ja nyt pitäisi hommata jonkin verran laitteita että pääsee hoitopuuhiin.
Koitin lukea mitä veroetuuksia noiden hankintaan saa, mutten päässyt perille. Kysymys onkin, että jos en myy yhtään puuta vaikka pariin vuoteen, mutta hommaan vaikkapa mönkijän ja raivaussahan niin voiko noista hankinnoista saada esim. alv:n pois jo hankintavuonna?
Ohjeistuksessa puhuttiin myös poistoista, voiko poistoja tehdä palkkatuloista vai liittyvätkö ne aina metsästä saatuun tuottoon?
Koitin lukea mitä veroetuuksia noiden hankintaan saa, mutten päässyt perille. Kysymys onkin, että jos en myy yhtään puuta vaikka pariin vuoteen, mutta hommaan vaikkapa mönkijän ja raivaussahan niin voiko noista hankinnoista saada esim. alv:n pois jo hankintavuonna?
Ohjeistuksessa puhuttiin myös poistoista, voiko poistoja tehdä palkkatuloista vai liittyvätkö ne aina metsästä saatuun tuottoon?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Hankinnoista saat alv:t palautuksena hankintavuonna vaikka ei olisi yhtään puunmyyntituloja. Edellyttäen tietysti että ilmoittaudut alv velvolliseksi.
Poistoja tehdään ainoastaan metsätaloudesta saaduista pääomatuloista. Toki voit tehdä poistoja vaikka ei olisi metsätalouden tuloja, tällöin verottaja tekee alijäämähyvityksen ja se tehdään palkkatulosta jos sinulla ei ole muita pääomatuloja. Tosin poistojen käyttämisellä silloin kun ei ole tuloja ei ole mitään järkeä.
Miten niin poistojen käyttämisessä ei ole mitään järkeä, sellaisena vuonna jona ei ole puukauppatuloja?
Jos vuonna B ei ole tuloja mutta vuotena C on, niin C vuoden poistoissa huomioidaan mukaan myös vuosi B,
vai tarkoitatko, että välivuoden (=B) poistot katoaa ilmaan ja jatkat C vuonna poistoja A vuoden mukaan?
sori, että vastasin kysymyksellä, mutta mua kiinnostaisi tietää mielipiteesi.
Jos vuonna B ei ole tuloja mutta vuotena C on, niin vuoden C poistoissa ei huomioida vuoden B poistoa koska se on huomioitu jo vuodelle B alijäämähyvityksenä.
Jos olet tehnyt poistot vuonna B niin sinulla on vähennyspohjaa vuonna C=A-B. Jos et tee vuonna B poistoja niin sinulla on vähennyspohjaa vuonna C=A. Eli pystyt tekemään vuonna C suuremman poiston.
Tosin alijäämähyvitys otetaan aina verosta, mutta silti poistojen käyttäminen on järkevämpää suoraan vähennettynä tuloista.
Kysäise oman paikkakuntasi verotoimistosta, miten siellä tulkitaan asia.
Ei tarvitse kysäistä koska asia ei ole verotoimiston tulkinnoista riippuvainen. Ainoastaan silloin käytetty poisto siirtyisi seuraaville vuosille vahvistetun tappiollisen tuloksen kautta jos ei olisi mahdollisuutta vähentää pääoma- tai palkkatulosta. Tämän taas verottaja hoitaa ilman tulkintoja viran puolesta.
Osakeyhtiö muotoisena: Poistot vuosittain täysimääräisinä poistosuunnitelman mukaisesti. Jos tulokseen kertyy tappioita, ne vähennetään tulevien vuosien voitoista(10v vanhentumisaika) eli tulouta vähintään 10v välein tarpeeksi että poistot katoaa täysimääräisinä tuloihin.
Taitaa monet tosin puuhastella toiminimi muotoisena, "verosuunnittelun" eroihin niissä en ole perehtynyt. Pientä Oy:ta aika helppoa pyöritellä nykyään kun ei edes tarvitse tilintarkastusta tehdä kunhan vain toiminta pysyy riittävän pienenä.
Osakeyhtiö ei nykypäivänä anna mitään etuja "verosuunnittelu" puuhastelun kannalta tarkasteltuna. Jos muuta väität kannattaa uusia patterit kalkulaattoriin. Jos ymmärrät tuon poistotarinasi niin ei ole mitään eroa verrattuna toiminimeen.
OY:n kirjanpitoon uppoaa enemmän kaikkea kivaa muun ohessa, ihan kaiken ei tarvitse liittyä liiketoimintaan. Juridinen asema eroaa tmi:sta sen verran että harmaalla vyöhykkeellä operointi helpompaa.
Ilmottaudu välittömästi ALV-velvolliseksi, se metsänomistajalle oikeus ei velvollisuus.
Kaikista metsätalouden hankinnoista saat ALV palautuksen ostovuodelle, riippumatta siitä meneekö nettomeno vuosittaisiin poistoihin vai kuluvan vuoden vuosimenoihin.
ALVit siis käsitellään AINA kuluvan vuoden laskelmassa, joka muuten tehdään helmikuun loppuun mennessä seuraavana vuonna.
Tässä vain pitää huomata ettei verottaja hyväksy mitä vain metsätalouden menoksi. Juuri esim. mönkijä on sellainen jota verottaja ei niele. Pitää olla isohko palsta, traktorimönkkäri ja selvitys siitä että sillä tudella ajetaan paljon metsäajoa. Jos mönkkäri jää yksityistalouden puolelle, voi sen käytöstä kuitenkin kirjata vuosimenoja, samoin kuin auton käytöstä matkakuluja.
Vuosimenoiksi kirjataan sitten kunkin kulun ALViton osuus.
Investointiluonteisista menoista tehdään vuosittaiset poistot. Tälläisiä ovat esim tuo mönkkäri, jos saat verottajalta ennakkopäätöksen sen hyväksymisestä metsätalouteen. Moottori- ja Raivaussahat ovat yksi poistokohde, tosin verottaja saattaa hyväksyä ne vuosimenoiksikin, siilä perusteella, että niiden käyttöaika ei ole yli kolmea vuotta. Harrastelijan sahat kestävät 10 vuotta, mutta verottaja ratkaisee, kysy ennakkoon.
Ojitukset ja tienrakennuskustannukset ovat myös poistomenettelyn piirissä.
Poistot kannattaa tehdä täysimääräisinä joka vuosi, näin saat kulun aiemmin hyväksi käytettyä
Jos metsätaloudessa on myös myyntituloja niin niistä vähennetään vuosimenot ja poistot ja "metsätalouden puhtaasta tulosta" menee 28% pääomaveroa. Se ei vaikuta palkka tai eläketulojesi verotukseen, eikä palkka tai eläketulosi vaikuta metsäverotukseesi.
Silloin tulee TAPPIOTA, jos ei ole myyntituloja tai ne ovat kuluja pienemmät. Tästä saat alijäämän hyvitystä, jonka verottaja laskee viran puolesta, kunhan vain huolehdit siitä, että tappio tulee ilmoitettua.
Alijäämän hyvityksen periaate on se että tappiolle lasketaan 28% mukaan "negatiivinen vero", joka sitten suoraan vähennetään, sinulle muista tulonlähteistä, määrätystä verosta.
Hanki joku metsällinen veropas. Yksi paikka joka myy on tässä: http://www.metsalehti.fi/fi-FI/Kauppa/
kysympähän vaan, pitääkö jokaisen metsätalous-mönkkärin hankinnan kohdalla hakea ennakkopäätös
verottajalta, metsätalouksiin hyväksyttyjä mönkkäreitätähän on jo kymmeniätuhansia kpl:ta?
(huom. en puhu lastenmönkijöistä!)
Ennakkopäätös, niin mitä sillä sitten tarkoitat? Onko siinä ns. harvinaistamisen idea, eli teet yleisestä ja
laajalle levinneestä asiasta jotenkin poikkeuksellisen tai paheksuttavan? Vai pyritkö hankkimaan
asiakkaita verottajan "piinapenkkiin" lobbaamalla ennakkopäätöstä ainoaksi autuaaksi tekeväksi?
sori, että tuli monta kysymystä, mutta mielipiteesi herättää vasta-argumentteja.
Mielestäni Vaarin vastaus oli täydellisyyttä hipova. Lobbauskuvitelmasi on ihan oman mielikuvituksesi tuotosta.
Ennakkopäätöksen haku verottajalta on aina kannattavaa, mikäli haluaa olla varma saamastaan verokohtelusta. Kalliiden mönkijälelujen kohdalla ratkaisu on aina yksilöllinen. Kaikille lienee kohtalaisen selvää, että mönkijällä on pääasiallinen käyttö muualla kuin metsätaloudessa. Automatiotasoinen luettelointi taimien kuljetuksista tuulikaatojen vetämiseen on kovin hymyilyttävää. Siksi verovaroin ei ole syytäkään automaattisesti tukea lelujen hankintaa, vaan ratkaisut ovat tapauskohtaisia.
Maksullinen ennakkopäätös sitoo verottajaa. Siksi sitä suositellaan suurempien toimenpiteiden edellä, olipa kyseessä sitten hankinta tai jokin oikeustoimi.
soo,soo nilkki!
Et kai sinä vaan kannata lakisääteistä investointikieltoa metsätalouden alalle,
vai pitäisikö pienten metsänhoitoyksiköiden investoida junaa ja rataverkkoakin
suurempiin koneisiin, kun leluista kirjoitat?
Ennakkopäätös ei sido verottajaa sen enempää kuin mikään muukaan päätös ja aina
päätöksistä huolimatta voi vaihtaa verovalmistelijaa, verovelvollisen vaihtaminen
on vähän hankalampaa, mutta sekin kyllä onnistuu. :=)
Ennakonpidätys on ennakkopäätös verottajalta.
Ja nikki "vaari" kirjoituksellaan "jälkisäätää", elikkä harjoittelee testamentin kirjoittamista.
jotka saavat ostaa ja kuolettaa mitä tahansa mieleen juolahtaa!!
Verottajan ennakkopäätös tosiaankin sitoo verottajaa. Eihän sitä tietenkään tarvita, mutta on paljon helpompi hoitaa asiat itse ennakkoon kuin vastailla kyselyihin jälkikäteen, säilyy aloite itsellä. Jos verotarkastus tulee vaikka esim neljän vuoden päästä, niin onhan niitä asioita sitten kiva setviä?
Mönkijöitä on tosiaan metsätalouskäytössä aika paljon ja hyvä vehe kai onkin. Verottajan suhteen siinä on vain kiusallinen piirre, sitä kun voi käyttää vapaa-ajan hommiinkin.
On myös paljon tapauksia, joissa verottaja ei ole mönkijää metsätalouden kuluiksi hyväksynyt, ei ennakkon, eikä jälkikäteen riidelleenkään. Joissakin tapauksissa kulut on ositettu yksityis- ja metsätalouden piikkiin.
Tiedän tapauksen, jossa maanviljelijä, jolla metsää ihan kunnollinen läntti, osti traktorinsa perään metsäkärryn. Verottaja huomasi, että on tullut huomattavasti poistettavaa ja teki tarkastuksen. Tarkastus meni OK läpi, mutta tarkastaja oli kertonut, että tarkastuksia tehdään nimenomaan siksi, että mönkijöitä yritetään ujuttaa vähennyksiin.
Siis ohje on edelleen. Ota selvää asioista, että osaat ostaa oikeanlaisen mönkijän, johon verottajankin suhtautuminen on myönteistä. Eikä se silti takaa verottajan myönteistä päätöstä. Ajoperusteluissa on huomattava, että polttopuun ajo, silloin kun sitä ei myydä, vaan se tulee omaan käyttöön ei ole metsätalouden ajoa.
Huomattava on edelleen myös se että, verottaja hyväksyy kyllä vuosimenoiksi, yksityisen mönkijän käyttökorvaukset. Olen jonkun kuulut sanovan, että se olisi jopa edullisempi tapa mo:lle. Mene ja tiedä, kirjanpitoa siitä ainakin koituu.
Metsätousyrittäminen on yleensä sivutoimista yrittäjyyttä. Silloin kun sitä tehdään oikein päätoimena, verottajankin suhtautuminen lähenee sitä samaa, mikä on suhtautuminen muuhunkin yrittäjyyteen.
Yksi kiusallinen ero on ja pysyy. Matkakorvauksia MO saa vain sen alimman taksan mukaan. Se lienee suurin ero muuhun yrittäjyyteen.
Ei siellä muissakaan yritysmuodoissa mitä tahansa saa poistoihin ja kuluihin.
Verottajan ennakkopäätös sitoo todellakin verottajaa, mutta myös ennakkopäätöksen HAKIJAA. Verottajan ennakkopäätös on tulkinnanvaraisissa asioissa aina kielteinen vaikka lopputulos olisi verovalituksen kautta verotettavalle myönteinen. Ottakaa tämä huomioon kun hankitte niitä MAKSULLISIA ennakkopäätöksiä.
nykyisten metsänhoito-ohjeiden perusteella ensiharvennus puu on kuljetettava metsästä
pois ötökkä- ja itikkavaaran vuoksi, näin ollen "polttopuunajo" on metsätalouden ajoa
vaikka ajettu puuaines käytettäisiin missä tahansa ja vaikka ajopäiväkirjoihin kirjoitettaisiin
mitä tahansa.
sori, että tuli aiemmin näppäiltyä yksi ällä liikaa sanaan nikki, k ja l ovat näppiksessä vierekkäin.
En kommentoi tätä ketjua enämpää.
Polttopuun/energiapuun ajo on metsätalouden ajoa poltettiin se puu sitten metsänomistajan omassa kaminassa tai energialaitoksen. Tämä on yleinen linja ollut jo pitkään. Kannattaa ottaa aina asioista selvää ... Vaarillekin vinkiksi :)
Kuorellisen ainespuun mitat täyttävän puutavaran varastointikielto kesäaikaan metsässä ei oikeuta omien polttopuiden hankintakustannusten vähentämiseen. Vaari on tässäkin aivan oikeassa.
metsätalouden tulolähteessä tehdyt työt ja muut puunajot vähennetään aina
siinä tulolähteessä missä ne on tehty, omaan käyttöön hankitun polttopuun kustannukset
on tuloa metsätalouden tulolähteeseen ja vähäistä omaa käyttöä ei huomioida
kummankaan tulonlähteen verotuksessa.
Ajattele puunajoasiaa itse. Kuvitellaan, että sinulla on metsäpalsta joka on 20m leveä ja 500m pitkä, siinä kasvaa nuorta ensiharvennus kypsää metsää. Jos hankit metsätraktorin, jonka
leveys on 2,5 metriä niin joudut tekemään puunajoa varten 3,5 metriä leveän ajouran, tämä ajoura vie palstastasi 17,5% eli sinun mielipidettäsi noudattamalla tuhotaan kuviteltua metsäomaisuuttasi tuon verran.
Sama koskee yksityistietä, se vaan tuhoaisi 10 metrin leveydeltä eli 50 % palstasta.
tarttis sinunkin ottaa asioista selvää! :)