Terve,
olen melko uusi elektroniikan parissa, joten vastaus kysymykseeni saattaa olla melko helppo:
Piirissä on jännitelähteenä patteri, itse tehoa kuluttava laite (piirilevy) sekä näiden välissä vastus. Kun mittaan 1.jännitelähteen yli olevaa jännitettä 2. jännitelähteen vastuksen yli olevaa jännitettä oskilloskoopilla, näyttää jälkimmäisessä olevan paljon kohinaa mittaamani melko tasaisen jännitteen lisäksi. Mistä kyseinen kohina voisi johtua ?
Kiitos vastauksista,
-Juho
olen melko uusi elektroniikan parissa, joten vastaus kysymykseeni saattaa olla melko helppo:
Piirissä on jännitelähteenä patteri, itse tehoa kuluttava laite (piirilevy) sekä näiden välissä vastus. Kun mittaan 1.jännitelähteen yli olevaa jännitettä 2. jännitelähteen vastuksen yli olevaa jännitettä oskilloskoopilla, näyttää jälkimmäisessä olevan paljon kohinaa mittaamani melko tasaisen jännitteen lisäksi. Mistä kyseinen kohina voisi johtua ?
Kiitos vastauksista,
-Juho
Vastaukset 12
Vanhimmat
yli muodostuu jännite joka riippuu sen piirilevy ottamasta virrasta
joka näyttää olevan epätasainen (=kohinainen).
Mittaa pelkän vastuksen yli niin näet tarkemmin.
Veikkaan, että:
a: Jos kohina näyttää olevan suurtaajuista, niin mittapää tai johdotus toimii antennina ja skooppi näyttää radiotaajuista signaalia tai sitten itse vekotin antaa paristoon päin häiriöitä. Tähän auttaa ohituskondensaattori piirilevylle ja miinuksen väliin. Esim 100nF 4,7nF keraaminen kondensaattori.
b. Jos häiriöjännitteen taajuus on pieni, niin verkon 50Hz siirtyy kapasitiivisesti laitteeseen tai mittapäähän...
Häiriöjännitteen taajuus on suuri, eikä kondensaattorin lisääminen plussan ja maan välille auttanut. Aiheuttaako kondensaattorin lisääminen niin , että yksi jalka resistorin ja piirin väliin ja toinen maahan, haittaa piirille?
(Saattaa tietenkin olla, että käsillä oleva kondensaattori oli rikki)
resistorin yli oleva jännite on hyvin kohinaista
Ymmärsin kertomuksestasi, että pariston plussasta menee vastus piirilevyn plussaan ja pariston miinus suoraan piirilevylle?
Eli suodatuskondensaattori kytketään tässä tapauksessa vastuksen ja piirilevyn liitospisteeseen ja toinen kondensaattorin napa piirilevyn miinukseen. Pitää nyt kokeilla erikokoisilla kondensaattoreilla, mikä antaa parhaan tuloksen. ja liekö se sarjavastus tarpeellinen?
Kun sinulla on käyttöpisteen ja pariston välillä sarjavastus, niin se merkitsee samaa, kuin pariston sisäinen vastus olisi suuri. Eli laitteen virranvaihtelut aiheuttaa jännitehäviövaihtelun vastuksessa, ja tämä vaihteleva jännitehäviö etumerkkeineen päivineen ynnäytyy paristojännitteeseen.
Eli vekottimesi piirilevylle olisi suotavaa laittaa käyttöjännitteen yli ohituskondensaattoreita. Riippuu tuosta häiriön taajuudesta, mitkä kondensaattorin arvot olisi parhaita, mutta esim. 47µF elko ja 100nF 4,7nF kerko yhdistelmä käyttöjännitteen yli antaa melko laaja-alaisen ohituksen ja suodatuksen häiriöille.
Eli auttaako kondensaattorin lisääminen niin , että yksi jalka resistorin ja piirin väliin ja toinen maahan?
Kiitos vastauksista,
-Dknot
Muuten, tässä kyseisessä tapauksessa olen mittaamassa virtaa. Eli tiedän vastuksen resistanssin, ja mittaan jännitettä vastuksen yli. Haittaako yllämainittu tätä mittausta?
Oikeammin sinä mittaat vastuksen yli olevaa jännitehäviötä ja kun vastuksen arvo tunnetaan, niin virta voidaan laskea, eli virta on U/R.
Saattaahan tuo saatu arvo olla mittaustekninen virhe. Itse laittaisin skoopin maadoitusklipsin miinusjännitteeseen ja "kuuman" kärjen vastuksen ja piirilevyn plussan väliin. Pariston yli vielä vaikka elko ohituskondensaattoriksi, niin saadaan luotettavammin virranvaihtelun aiheuttamama kohinajännite.
Ja tosiaan joku lähellä oleva radiolähetin saattaa indusoida kytkentääsi myös kohinaa, mutta ohituskondensaattorilla tuo pitäisi hävitä. Luotettavammin tuon mittauksen saa kaksoissädeoskilloskoopilla...
Selventäjän vastaus oli varmasti oikein, piiri kuluttaa erisuuruista virtaa eri ajanhetkillä. Kohina on taajuudeltaan 1MHz luokkaa.
Millainen kondensaattori tähän olisi paras, ja miten tämä kondensaattori olisi kytkettävä. Siis, riittääkö jos kytken yhden jalan piirin ja vastuksen väliin, ja toisen jalan maahan..
Kiitos vastauksista,
-Alkuperäinen kysyjä
100 - 220nF keraaminen kondensaattori näin hatusta heittäen olisi melko sopiva, jos taajuus on 1 MHz luokkaa.
"Millainen kondensaattori tähän olisi paras, ja miten tämä kondensaattori olisi kytkettävä. Siis, riittääkö jos kytken yhden jalan piirin ja vastuksen väliin, ja toisen jalan maahan.."
Suurinpiirtein noin, mutta jos maksimois tuota hommaa, niin kondensaattoreita sinne, missä nuo häiriöt, eli vaihteleva virrankulutus syntyy. Esim "kylväisin" 100nF keraamisia konkkia mikropiirin ja -nastojen väliin.
Eli jos on useita mikropiirejä, niin jokaisen mikropiirin syöttöjännitenastoihin.
Et ole maininnut, miten suuresta tai pienestä häiriöjännitteestä on kysymys. Jos se on 1mV - 20mV luokkaa, sillä ei useimmiten ole käytännön merkitystä. Ja kun otat vastuksen pois, niin pariston (pienehkö) sisäinen vastus myös toimii häiriöiden ohitustienä.
Sitten pitää vielä ottaa huomioon mahdollisuus, että itse vastus kohisee. Se ei ole kovin yleistä, mutta sellaisiakin vastuksia on eteeni tullut. Erityisesti joissakin hiilikalvovastuksissa esiintyy voimakastakin kohinaa. Kohinan taajuus-spektri on tosin laaja-alainen, eikä esimerkiksi 1Mhz, kuten tässä tapauksessa kuuluu olevan