Sairastui borrelioosin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen (epilepsiakohtaus?) 16 vuotiaana ja oli vähällä kuolla. Virui teholla viikkokaudet, ja sillä aikaa isä kävi läpi poikansa läppäriä ja hylkäsi hänet, kun älysi homoksi. Äitikään ei silloin pitänyt pojasta huolta, ja Ragnar joutui toipilaana muuttamaan pois kotoaan poikaystävänsä paikkakunnalle ja keskeyttämään lukion, kun pääsi pois sairaalasta.
Täysin pöyristyttävää toimintaa vanhemmilta, eikä tuo tietysti ole edes laillistakaan kun lapsi oli ala-ikäinen! Onneksi Ragnar kuitenkin selvisi, itse olisin takuulla murtunut tuollaisesta ja päätynyt alkoholistiksi tms. Nyt hänen välit äitiin on taas hyvät, mutta isä on kai yhtä tyhjän kanssa.
Täysin pöyristyttävää toimintaa vanhemmilta, eikä tuo tietysti ole edes laillistakaan kun lapsi oli ala-ikäinen! Onneksi Ragnar kuitenkin selvisi, itse olisin takuulla murtunut tuollaisesta ja päätynyt alkoholistiksi tms. Nyt hänen välit äitiin on taas hyvät, mutta isä on kai yhtä tyhjän kanssa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tota, tota....
Tämä tieto, jos on totta niin auttaa ymmärtämään hänen käytöstään.
Vaikka olen 40v hetero ja on lapsia niin toi poika on ollut talossa vaan edukseen.
Minusta tuntuu että jos isä hylkäsi, niin tämä "slummiin" joutuminen on vähän sama asia, -kaikki hylkää.
Lopulta Aso määrää, miten jatketaan.
Loppupeleissä Ragnar ei kuitenkaan voi voittaa tätä, jo siitä syystä ettei pikkutytöt äänestä häntä.
Thank God, että Raksulla oli silloin vaikeanakin aikanaan ystäviä ja se silloinen poikaystävä.
Oikeassa elämässä Raksulla on tosiaan ollut todella kurjia kokemuksia ja hyvin näyttää kaveri selvinneen niistä.
Mutta mutta, taas talossa hän hajoilee ensimmäisten joukossa ja käyttäytyy varsin itsekkäästi.
Mun mielestäni Raksu on käyttäytynyt talossa ikäänsä nähden aika kypsästi. Kun ajattelee, että hän on samaa ikäluokkaa Lotan ja Sampon kanssa, on hän mielestäni huomattavasti vastuullisempi, aikuisempi ja kypsempi.
Aluksi en oikein Raksusta pitänyt, mutta ajan kuluessa olen huomannut, että hän on fiksu ja asiallinen poika. Ei esim. lähde kertomaan seksielämästään ((ei kyllä Sampokaan), vaikka Nino utelee. Jos vertaa vaikkapa Minnaan, joka on toistakymmentä vuotta vanhempi, on Raksu kyllä näissä asioissa huomattavasti kypsempi ja aikuisempi.
Sen verran Ragnar eilen kertoi seksielämästään, että on kokeillut seksiä kerran tytön kanssa. Ei tainnut olla hänen juttunsa. Näitä karmeita ulostulotarinoita on tämäkin maa täynnä. Yhteiskunta on niin konservatiivinen ja heteronormatiivinen, että meillä kaikilla homoilla on ainakin nuorempina ollut vaikeita aikoja sen vuoksi. Murrosiän myrskyissä tulee miettineeksi kaikenlaisia asioita. Miksi vain minä olen erilainen? Miten tällaisesta asiasta voi kertoa sukulaisille? Voinko koskaan elää avoimesti rakastamani miehen kanssa? Homoseksuaalisuus ei siis ole ongelma vaan ympäristön suhtautuminen siihen. On järkyttävää, että vanhemmat kieltävät oman lapsensa, eikä Ragnarin tapaus taatusti ole ainutkertainen.
Yhä vieläkin Suomessa elää varmaan tuhansia perheellisiä homoja, jotka eivät edes vaimoilleen (lapsista puhumattkaan) uskalla kertoa todellisesta minästään. Elämänikäinen salailu ei voi olla aiheuttamatta mentaalisia ongelmia. Yhteiskunta on painanut homoseksuaalisuuteen häpeällisyyden leiman ja siksi monet nuoret homot (kuten Ragnar, Sampo ja viime vuoden Niko) väittävät olevansa biseksuaaleja. Sen oletetaan olevan jollakin tavoin sosiaalisesti hyväksyttävämpää. Homosta ei kuitenkaan tee biseksuaalia se, että heteronormatiivisten paineiden alla kokeillaan seksiä tyttöjen kanssa.
Ragnar on kiltti ja nätti, mutta negatiivisenä piirteenä olen ollut huomaavinani empatian puutetta ja itsekeskeisyyttä.