Sokerin pitää olla makeaa
ja suolaa sen verran
kuin sitä leivässä tarvitaan.
Sivutienkin voi valita
jos se oikaisee
taikka maisemien tähden.
Mutta nainen on eri vänkyrä
epävakaa kuin mikä,
suunnitellussa ei juuri vatupassia käytetty.
Kun saapas uppoaa mutaan
se on kutakuinkin siinä,
voi katsella pellon viivasuoraa reunaa.
ja suolaa sen verran
kuin sitä leivässä tarvitaan.
Sivutienkin voi valita
jos se oikaisee
taikka maisemien tähden.
Mutta nainen on eri vänkyrä
epävakaa kuin mikä,
suunnitellussa ei juuri vatupassia käytetty.
Kun saapas uppoaa mutaan
se on kutakuinkin siinä,
voi katsella pellon viivasuoraa reunaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvää satoa
edeltää pelloilla usein kuntokartoitus
ja joukko perusparannustöitä.
Hieman samanlainen "kaava" pätee
myös meihin naisiin..
ja siitäkin seuraa
hyvä sato :)
Minä olen sokeriakin makeampi.
Kauniin punertava ja kypsä
kuin kotipellon mansikka.
Olen taistelujeni kautta tullut tieni päähän.
Uupunut suvaitsemaan valhetta sinun tai sinun.
En ole epävakaa, ehkä joskus nuorena tyttösenä
aikaa ikuisuuden verran siitä.
En vänkyrä kuin hylätty rautaputken pala
Vaan suora ja käyttökelpoinen.
Totuuteen rehellisten silmien tahdon uskoa.
Sydän minun ei valmis luovuttamaan.
Miksi pitäisikään.
Mummo ikään aikaa on.
Viivan reunalla on moni poika onnellinen.
Se tunnelma oikein huokui tästä runosta.
Kirjoittelethan lisääkin näitä,
ovat niin hienoa luettavaa...
Tulkinta on lukijan omalla vastuulla. Toivottavasti inspistä tulee että olisi jotakin asiaakin. Nimesi tuo muistoja.