Ei voi

tätä virtuaalimaailmaa ja oikeaa elämää, ne ovat sisäkkäin ja jos joku täällä ajattelee voivansa pitää ne erillään niin hänen tunnemaaimansa on varmaankin aika ohut. Kaikkella on merkitystä. Täällä voi heittäytyä miksi tai keneksi tahansa, mutta olla myös se todellinen itsensä, joka ei koskaan pääse näkyville. Jos sitten sellaisessa tilanteessa täällä kokee kohtaavansa jonkun toisen samanlaisen ja herää tunteita, jotka johtavat virtuaaliseurusteluun niin kyllä silloin liikutaan heikoilla jäillä. Minulle kävi niin ja avannossa on kylmää. Ja tästäkö ei kukaan muu kuin minä ole vastuussa?
10331
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

virtuaalikumppaniisi oikeassa elämässä? Jos et, niin kohtaa hänet ja tutustukaa toisiinne. Virtuaaliseurustelulle en antaisi suurempaa merkitystä, oikea elämä ja sopivuus siellä ratkaisee.

Äänestä

Tunteista ja ikävästä ,ne voivat olla hyvin samankaltaisia useilla.
En koskaan lähtisi sillä mielellä tänne kirjoittelemaan ,että etsisin itselleni seuraa .
Tämän palstan salaisuus on paljon siinä ,että sinun tunteisiin vastataan (helppoa koska toinen tiedostaa sun tunteet) ,on tavallaan käynyt läpi sen pettymyksen ,ymmärtää sen.

Äänestä
  • Tuli esille vain puolet viestistä ,,osa katos jonnekkin :) ..minne lie??

    Äänestä

  • huolestuttaa ja stressaa kovasti, kuka perii mun viestit mun kuoleman jälkeen?
    mun melkein koko elämä on netissä.
    stressaa kovasti.

    Äänestä

  • stressaantunut kirjoitti:

    huolestuttaa ja stressaa kovasti, kuka perii mun viestit mun kuoleman jälkeen?
    mun melkein koko elämä on netissä.
    stressaa kovasti.

    voit aina kopioida ne ja jättää perinnöksi jollekkin,,tai sit annat vain olla koko viestit ,,,,ja alat elämään uudenlaista mukavaa elämää ilman nettiä. :))

    Äänestä

  • stressaantunut kirjoitti:

    huolestuttaa ja stressaa kovasti, kuka perii mun viestit mun kuoleman jälkeen?
    mun melkein koko elämä on netissä.
    stressaa kovasti.

    Itse en kyllä usko virtuaalisuhteisiin. Täällä voi saada tukea ja lohtua ja joskus tuntuu hyvältä kun joku samanlaisen tarinan läpikäynyt ymmärtää tuskaa, pettymyksiä, itkua...mutta en kuvittele että kukaan minua täällä oikeasti kaipaisi.

    Kyllä tänne kirjoittaminen voi helpottaa oloa ja sehän on tärkeintä. En halua rasittaa ystäviäni puhumalla itsestäni ja tunteistani.

    Äänestä


  • testamentti kirjoitti:

    maallista maallista vain:))
    Aloitan uuden elämän ..siihen ei kuuluu nettiä kuin kerran kuukaudessa (kirjastossa kun maksan laskut)
    tilaan sanomalehden ..luen sen hartaudella aamukahvia ryystellen,,sen jälkeen ihanan pitkiä kävelylenkkiä ,,ei kiirettä mihinkkään (nettiin)..Aivan kuin ennenvanhaan..kaipaan sitä aikaa.siinä oli sitä jotain ,,? vapautta ja harmoniaa.

    Äänestä

näkyville omana itsenä? Ihan varmaan pääsee kun laittaa tarpeeksi hyviä ja selkeitä tuntomerkkejä. Sellaisia jotka ei mitenkään voi sopia kehenkään muuhun. Ja voihan sitä käyttää rekisteröityä nimimerkkiä. Silloin sekoittamisen vaara vähenee entisestään. Minulla ainakin on sellainen tilanne et näen ihastustani tuolla oikeassa elämässä.. Tällä hetkellä viestittely suoraan ei vain oikein onnistu. Vaikka mielelläni sen tekisin. Mut ehkäpä me vielä sen suoran yhteyden saamme taas toisiimme. Et ei se tänne kirjoittelu ainakaan minun kohdalla tarkoita jotakin virtuaaliseurustelua ja kuvittelua. Minun mielestä seurustella voi vain ihan oikeasti oikeassa elämässä, ei täällä.

Äänestä

mä uskon olevani täällä melko samanlainen, kun oikeastikin.
tietysti uskaltaa jotain kirjoittaa rohkeammin, mitä sanoisin muuten.
mutta noin periaatteessa mun mielestä luonne tulee meistä läpi näissäkin.
Mutta eihän me vättämättä tunneta edes perheenjäseniämmekään ihan läpikotaisin.
Voiko ketään tuntea?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


erottaa kirjoitti:

tätä virtuaalimaailmaa ja oikeaa elämää, ne ovat sisäkkäin ja jos joku täällä ajattelee voivansa pitää ne erillään niin hänen tunnemaaimansa on varmaankin aika ohut. Kaikkella on merkitystä. Täällä voi heittäytyä miksi tai keneksi tahansa, mutta olla myös se todellinen itsensä, joka ei koskaan pääse näkyville. Jos sitten sellaisessa tilanteessa täällä kokee kohtaavansa jonkun toisen samanlaisen ja herää tunteita, jotka johtavat virtuaaliseurusteluun niin kyllä silloin liikutaan heikoilla jäillä. Minulle kävi niin ja avannossa on kylmää. Ja tästäkö ei kukaan muu kuin minä ole vastuussa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu