Monille armeija antoi paljon positiivisia asioita, mutta minulle ei mitään:
Pääsin siis kesällä pois:
1. Armeija tuhosi vuosien treenauksen tuottaman kunnon.
2. Selkätulehtui kun joutui keuhkokuumeessa "tetsaamaan" ja ei ole vieläkään parantunut.
3. Olen entistä laiskempi ja kärsimättömämpi.
4. Työelämä katkesi intin takia, työttömyys ja motivaatio opiskeluun ja kaikkeen -> masennus
4. Ruoka ei ole maistunut intin jälkeen, Paino tippui intissä ja tuntuu mahdottomalta saada takaisin.
Intti ei ollu paha minulle missään vaiheessa, mutta suoraan sanoen vituttaa kun ei keksi mitään hyvää tuosta :D
Onko muilla vastaavia tai muita HUONOJA asioita mitä intti toi tullessaan? Aina puhutaan positiivisista asioista....
Pääsin siis kesällä pois:
1. Armeija tuhosi vuosien treenauksen tuottaman kunnon.
2. Selkätulehtui kun joutui keuhkokuumeessa "tetsaamaan" ja ei ole vieläkään parantunut.
3. Olen entistä laiskempi ja kärsimättömämpi.
4. Työelämä katkesi intin takia, työttömyys ja motivaatio opiskeluun ja kaikkeen -> masennus
4. Ruoka ei ole maistunut intin jälkeen, Paino tippui intissä ja tuntuu mahdottomalta saada takaisin.
Intti ei ollu paha minulle missään vaiheessa, mutta suoraan sanoen vituttaa kun ei keksi mitään hyvää tuosta :D
Onko muilla vastaavia tai muita HUONOJA asioita mitä intti toi tullessaan? Aina puhutaan positiivisista asioista....
Vastaukset 3
Vanhimmat
nykyään omaksi kun kotiutetaan, taitaa olla ainut positiivinen asia koko intissä, muuta en keksi.
loppujenlopuksi ihan positiivinen kokemus.
Kunto ei nyt ainakaan laskenut jos ei pahasti noussutkaan 3200 meni coopperissa mennessä ja tullessa.
Kuuloalentuma nyt on aika iso miinus vaikka ei se nyt niin pahasti alentunut mutta kuitenkin.
Kämppä lähti alta kun ei päivärahoilla pahemmin vuokria maksella. Tämä on kai jotenkin korjattu mutta silloin -82 olisi saanut tukea vuokran maksuun vain aviovaimo, jota mulla ei silloin ollut enkä voinut kotiuduttua vanhempienkaan luokse muuttaa kun ei ollut silloin eikä ole vieläkään aika kirkkomaahan mennä makailemaan. joten potkaistiin tyhjän päälle.
No duuneja se nyt ei pahasti haitannut, pääsin välittömästi entiseen työpaikkaan, tosin sen asunnon kanssa nyt oli vähän tekemistä mutta sekin löytyi kyllä.
Ruokahalu oikeastaan parani intissä, no meillä oli kyllä erittäin hyvä sapuskat siellä. Painokin nousi kilon verran 62 kilosta 63 kiloon.
Mitään vitun lenkkareita en saanut enkä niitä akuankkatossuja olisi hallunnutkaan kun en muutenkaan erityisemmin urheile. En urheillut ennen inttiä enkä ole orheillut sen jälkeenkään.
Vastuuta omasta itsestä nyt olin jo oppinut ennestäänkin kun 15 vuotiaan orvoksi jäin mutta ehkä vastuunkanto vähän lujittui armejassa.
Ei mulla mitään kovin negatiivisä muistoja ole ja kun toi asumistukijuttukin on kai nykyään paremmassa kondiksessa kuin -82 niin eipä siinä mitään. Toi kuuloalentuma nyt vähän vituttaa kun ei kovn korkeita ääniä tahdo kuulla ja useamman äänen yhtäaikainen kuuleminen purouttaa sen kakofoniaksi.
Siinä plussia ja miinuksia mutta mielestäni ainakin näin pitkän ajan kuluttua plussia on enemmän.
eka lähti muija..sit loppu tupakkalakko.paino putos 8kg .kuka siel muka ehtii lihoa..hermot vaan menee.jotain litkuja metässä..t.tykkimies