tunnen itseni huonoksi (tulevaksi) äidiksi!!
rv 37 6, en tunne minkäänlaista kiintymystä vielä(kään) tähän lapseen.. n. 2 kk sitten huomasin etten ole kiintynyt tulevaan pienokaiseen, tuntuu niin pahalta ajatella, mutta en usko että minua mitenkään liikuttaisi jos synnytys ei menisikään hyvin :/ tuleeko kiintymys vasta kun saa lapsen syliin tai näkee ensimmäisen kerran ne pienet sormat ja varpaat?
rv 37 6, en tunne minkäänlaista kiintymystä vielä(kään) tähän lapseen.. n. 2 kk sitten huomasin etten ole kiintynyt tulevaan pienokaiseen, tuntuu niin pahalta ajatella, mutta en usko että minua mitenkään liikuttaisi jos synnytys ei menisikään hyvin :/ tuleeko kiintymys vasta kun saa lapsen syliin tai näkee ensimmäisen kerran ne pienet sormat ja varpaat?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei se kiintymyt vauvaa kohtaan useinkaan tule vielä raskausaikana, eikä edes heti synnytyksen jälkeen. Joku äiti kokee ensimmäisen kerran rakastavansa lasta kun näkee hänen ensi hymynsä tai vasta kuullessaan lapsensa ensimmäisen sanan tai....
Kiintymys omaan lapseen voi tulla vähitellen, lapsen kasvaessa, ja sitten kun tulee ensimmäisen kerran oikeasti aihetta olla huolissaan hänestä, huomaatkin kuinka paljon rakastat pikkuistasi.
ettei se syntymän jälkeen välttämättä ole sitä "olen niiiiin rakastunut" ja sitä äitiyden ihanuutta. Onnellinen olin enkä lasta olisi pois antanut, mutta ei mitään maatamullistavia tunteita. Itsellä oli huono omatunto, kun en nyt ollutkaan niin onnellinen, onkohan mussa vikaa? Sitten kun tyttö alkoi hymyillä ja nauraa, silloin rakastuin kertaheitolla. Nyt voi sanoa, että se onni tuntuu ihan mahanpohjassa saakka. Vielä parempaa, kuin ne avokin kanssa olleet alkutaipaleen perhoset vatsassa :) Kyllä se sieltä tulee, anna vain aikaa synnytyksen jälkeen tutustua toisiinne!
Ole ihan huoleti. Minäkään en tuntenut mitään kiintymystä raskausaikana, enkä edes synnytyksen jälkeenkään. Synnytys ei mennyt mitenkään ihan putkeen sekään.. Parin päivän kuluessa äidilliset vaistot heräsivät kyllä, ja huomasin vahtivani vauvaa kuin leijonaemo.
Nyt olen toistamiseen raskaana, viikolla 30., enkä taaskaan tunne mitään kiintymystä tähänkään vauvaan. Mutta nyt sentään tiedän, että kyllä se sieltä tulee.
Kavereiden kanssa kun olen puhunut, niin aika harvalla on tapahtunut niinkuin usein kuvaillaan, että kun vauvan saa rinnalle, niin sitä kokee jonkun älyttömän äidinrakkauden pulpahtavan pintaan. Kyllä se ottaa aikansa, toisilla vähemmän ja toisilla enemmän, mutta kyllä se sieltä tulee.
Olet ihan normaali :).
Se voi johtua ihan pelosta ja tuntemattoman kohtaamiseen liittyvästä epätietoisuudesta. Itse kyllä olen kokenut aina kaikilla kerroilla, että tuo pieni ihminen tarvitsee minua nyt ja hän on kaikkeni. Toki rakkaus ja kiintymys vain lisääntyy vauvan taitojen ja sen vastavuoroisuuden lisääntyessä. Alussahan se on pitkälti ravinnon ja unen vuorottelua. Synnytyksen jälkeiseen masennukseen liittyy myös osin "tunteettomuutta" joka kannattaa tiedostaa.