Vienti väheni kolmatta vuotta
[Mikael Sjöström, Talentum.com 3.3.2004]
Viennin arvo laski viime vuonna pari prosenttia edellisvuotta pienemmäksi, kun taas tuonnin arvo kasvoi kaksi prosenttia. Tullin kokoamien tilastojen mukaan viennin arvo oli 46,2 ja tuonnin 36,4 miljardia euroa.
Kauppataseen ylijäämä oli runsaat 9,8 miljardia euroa eli 1,8 miljardia vähemmän kuin vuonna 2002.
Viennin arvon pieneneminen johtui lähinnä sähköteknisen teollisuuden ja paperiteollisuuden viennin supistumisesta. Tuontia kasvatti puolestaan energiatuotteiden ja autojen tuonnin lisääntyminen.
Suomen viennistä 32,8 prosenttia suuntautui euroalueen maihin, 20,2 prosenttia muihin EU-maihin ja 47 prosenttia EU:n ulkopuolelle.
Vienti Yhdysvaltoihin supistui edelleen, samoin vienti Viroon ja Japaniin. Sen sijaan vienti Venäjälle ja Arabiemiraatteihin kasvoi edelleen selvästi, ja Kiinan-vientikin alkoi kasvaa.
Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden osuus kokonaisviennistä oli 28,1 prosenttia, sähköteknisen teollisuuden 26,5 ja metsäteollisuuden 25,1 prosenttia.
Sähköteknisen teollisuuden vienti kutistui kuusi prosenttia edellisvuodesta ja samalla ala menetti asemansa suurimpana vientitoimialanamme. Metsäteollisuuden vienti jatkoi supistumistaan ja pieneni neljä prosenttia. Kemian teollisuuden vienti jatkoi kasvuaan.
[Mikael Sjöström, Talentum.com 3.3.2004]
Viennin arvo laski viime vuonna pari prosenttia edellisvuotta pienemmäksi, kun taas tuonnin arvo kasvoi kaksi prosenttia. Tullin kokoamien tilastojen mukaan viennin arvo oli 46,2 ja tuonnin 36,4 miljardia euroa.
Kauppataseen ylijäämä oli runsaat 9,8 miljardia euroa eli 1,8 miljardia vähemmän kuin vuonna 2002.
Viennin arvon pieneneminen johtui lähinnä sähköteknisen teollisuuden ja paperiteollisuuden viennin supistumisesta. Tuontia kasvatti puolestaan energiatuotteiden ja autojen tuonnin lisääntyminen.
Suomen viennistä 32,8 prosenttia suuntautui euroalueen maihin, 20,2 prosenttia muihin EU-maihin ja 47 prosenttia EU:n ulkopuolelle.
Vienti Yhdysvaltoihin supistui edelleen, samoin vienti Viroon ja Japaniin. Sen sijaan vienti Venäjälle ja Arabiemiraatteihin kasvoi edelleen selvästi, ja Kiinan-vientikin alkoi kasvaa.
Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden osuus kokonaisviennistä oli 28,1 prosenttia, sähköteknisen teollisuuden 26,5 ja metsäteollisuuden 25,1 prosenttia.
Sähköteknisen teollisuuden vienti kutistui kuusi prosenttia edellisvuodesta ja samalla ala menetti asemansa suurimpana vientitoimialanamme. Metsäteollisuuden vienti jatkoi supistumistaan ja pieneni neljä prosenttia. Kemian teollisuuden vienti jatkoi kasvuaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Talousasioille löytyy oma keskustelupalsta!
Jos on tarkoitushakuisuustta, tässä on vastapainoa eilisestä talousuutisista kauppalehdessä:
Asuntojen hinnat jatkavat nousuaan
OP-ryhmän mukaan investoinnit jäävät kuluvana vuonna edelleen vaatimattomiksi. Sen sijaan asuinrakentaminen jatkuu vilkkaana. Myös asuntojen hinnat jatkavat OP-ryhmän mukaan lievää nousuaan.
OP-ryhmä ennustaa vapaarahoitteisen asuntotuotannon kasvavan tänä vuonna yli kymmenen prosenttia. Asuntojen vahvaa kysyntää tukevat matalana säilyvä korkotaso ja kotitalouksien tulojen kasvu. Reaalisen ostovoiman OP-ryhmä ennustaa kasvavan tänä vuonna peräti neljä prosenttia.
Vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Deflaatiopeikko romahduttaa kaikki hinnat.
Silloin asuntomarkkinat romahdutti tärkeimmän kauppakumppanin,venäjän kaupan romahtaminen, nyt on vuorossa länsikaupan romahtaminen.
Ihmiset alkavat odottaa hintojen laskua, ja näin ne myös laskevat.
inflaatio on lähellä nollaa, mutta siihen vaikuttaa suuresti viinan hinnan lasku ja lainojen halpeneminen. Hyvä uutinen on se, että palkansaajien nettopalkka kasvaa 4% juuri pienen inflaation ansiosta. Raha menee kulutukseen! Kun nolla-inflaatio aiheutuu muista, kuin kysynnän hiipumisesta, ei deflaatiota voi pitää todennäköisenä. Jotta tällä keskustelulla olisi jokin linkki asumiseen, niin kuka tosissaan uskoo hintojen romahdukseen? Joulupukkiakaan ei olemassa!