Bongasin tuollaisen mainoksen netissä: http://tarjousnet.fi/yritys.php?y=Laskuvarjourheilijat
Muutamat tutut ovat käyneet hyppäämässä sellaisen tandemhypyn. On kuulemma aika kokemus. Kuinka turvallista tuo touhu oikasti on.
Hieman arveluttaa, onko mitä riskejä. Näin tulee vaan mieleen et jos se menee jotenkin sotkuun se varjo tai jotain??
Muutamat tutut ovat käyneet hyppäämässä sellaisen tandemhypyn. On kuulemma aika kokemus. Kuinka turvallista tuo touhu oikasti on.
Hieman arveluttaa, onko mitä riskejä. Näin tulee vaan mieleen et jos se menee jotenkin sotkuun se varjo tai jotain??
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hullua meininkiä. Lentäminen on eri asia kun toi laskuvarjohyppeli vaan hyppelyn takia. Tottakai kaikissa asioisssa on riskinsä. Enpä ole joutunut moista kokemaan. Lentämisenkin jätän ammattilaisille...
Kiinnostas kanssa, mutta riskit täytyis tietää. Nuo kerhojen kaverit ovat aina joo joo ei mitään riskejä, täytyis tavata joku joka oikeasti kertoo mitä riskejä on ja paljonko esim. onnettomuuksia sattuu..
kuinka täällä aina ensimmäisenä kommentoivat ne, joilla asioista on vähiten tietoa (vrt. ensimmäinen vastaus).
Noh, muutama sisäpiiriläisen vastaus aloittajalle ja tälle, jolle ketjussa vastaan (hieman tylsä ilta=) ):
1. Varusteista
Kaikissa laskuvarjopaketeissa on nykyään kaksi samanlaista liitovarjoa. Päävarjo ja varavarjo.
Tässä vastaus aloittajan kysymykseen jos varjo menee solmuun. Sitten vaan päästetään se viallinen
päävarjo irti ja avataan varavarjo. Ja ennenkuin joku vääräleuka kerkiää kysymään niin ei, sellaista tapausta
ei taida maailmalta olla yhtään tiedossa, joissa hyppääjä olisi toiminut täysin oikein ja molemmat varjot
olisivat olleet vajaatoimisia. Paljon puheita liikkuu, mutta ainakaan kukaan ei ole allekirjoittaneelle
näyttänyt yhtään videota tai muuta dokumenttia tällaisesta tapauksesta. Ei autostakaan yhtäaikaa hajoa
jarrut ja ohjaus.
Lähes kaikissa lupakirjahyppääjien varjopaketeissa ml. tandem-paketit on lisäksi ns. varavarjon automaatti-
laukaisin eli laite, joka automaattisesti avaa varavarjon määräkorkeudessa jos vauhtia on edelleen liian
paljon. Vastaus kysymykseen mitä tapahtuu jos sitä varjoa ei jostain syystä saa auki, hyppymestari
menettää tajuntansa jne.
Viime vuosikymmeninä lähes kaikissa jollei kaikissa onnettomuuksissa osatekijänä on hyppääjän virhe, eli
täysin kalustosta johtuva onnettomuus on käytännössä olematon ilmiö.
Mistä päästäänkin seuraavaan aiheeseen:
2. Se kaveri kenen kanssa hyppäät eli tandemhyppymestari
THM on kaveri, jolla tulee olla vähintään 500 itseaukaisuhyppyä, vähintään 5 tuntia (muistaakseni) vapaata
pudotusta ja vähintään yksi suoritettu kuvunpäästö (varavarjotoimenpiteet) ennenkuin pääsee
THM-kurssille.
Kurssin jälkeenkin ja jokaisen tauon jälkeen (Suomessa käytännössä talvitauon) hänen tulee hypätä
muutama harjoitushyppy ensin toisen THM:n ja sitten kokeneemman tavallisen lupakirjahyppääjän kanssa
pitääkseen paperinsa voimassa. Siis aika kokeneita kavereita.
3. Yleisimmät onnettomuudet
Tänä päivänä loukkaantumiset eivät (juuri ikinä) johdu viallisesta varjokalustosta vaan hyppääjän tötöilystä.
Yleisimpiä onnettomuuksia on kahdenlaisia:
1. Tuoreiden alkeiskurssioppilaiden (siis ei tandemoppilaiden vaan yksinhyppäämistä harjoittelevien)
laskeutumiset. Seurauksena yleensä kolhuja, nyrjähdyksiä, harvoin pieniä murtumia.
2. Kokeneet vauhdinottajat, jotka lentävät pieniä nopeita kupuja, ja hakevat laskeutumiseen
mahdollisimman suurta vauhtia
THM ei ole vasta-alkaja eikä (ainakaan tandemia hypätessään) myöskään vauhdinhakija vaan
tandemlaskeutuminen on kokeneen kaverin tekemä rauhallinen laskeutuminen, ja sitä kautta varsin
turvallinen.
3. Tilastollisesti
Suomessa on siviilihyppäämisen 46 vuoden aikana menehtynyt 24 hyppääjää. Näistä suurempi osa alku-
vuosikymmeninä, jolloin kalusto oli huomattavasti vähemmän kehittynyttä ja luotettavaa.
Tuona aikana Suomessa on hypättä suunnilleen puolitoistamiljoona siviilihyppyä.
Varavarjokeikkoja tulee tilastollisesti noin 1/800-1000 hyppyä. Näistä 99,9 prosenttia päättyy normaaliin
laskeutumiseen varavarjon avulla.
Omassa kerhossani on hypätty tänä vuonna ~4500 hyppyä, joista yli 100 tandemia. Yksi vakava
loukkaantuminen on nähty, eikä sekään ollut tandem.
"Nuo kerhojen kaverit ovat aina joo joo ei mitään riskejä"
Juu, tätä kuulee sillointällöin johtuen siitä, että näiden asioiden selittäminen lajia tuntemattomalle on aika työlästä. Lisäksi se ei pidä paikkaansa. Laskuvarjohyppäämisessä on riskinsä. Luonnollisesti, jos hypätään kilometreissä lentävästä koneesta ja pudotaan ~200km/h maata kohti.
Kuitenkin riskit ovat huomattavasti vähäisemmät ja erilaiset kuin lajia tuntemattomat ajattelevat ja kokonaan tiedostamatta jää se turvallisuusajattelu, joka leikkautuu koko lajin läpi.
Tilanne on aivan sama kuin muidenkin tällaisten lajien kohdalla kuten esimerkiksi kiipeily tai sukeltaminen.
Harva meistä arkailee lähteä veneilemään, vaikka kyseessä on ainakin tilastollisesti paljon vaarallisemmasta puuhasta tai vaikkapa autoilemaan, joka se vasta onkin vaarallista.
Kysymys on siitä millä asenteella lajin turvallisuuteen suhtaudutaan ja hyppäämisessä, kuten vaikkapa kiipeilyssä ja sukeltamisessa turvallisuus on jatkuva keskustelun ja kehityksen aihe.
Ihan riviharrastajallakin.
Joten: rohkeasti mukaan vaan. Kuollakin voit, mutta yli 99% varmuudella jäät ehjänä henkiin ja saat luultavasti yhden elämäsi hienoimmista kokemuksista.
Kuolla ehtii sitten vaikka seuraavana päivänä liikenteessä sen rattijuopon tai itsemurhantekijän ajaessa autosi keulaan. Taivaalla moista pelkoa ei ole.
Terveisin:
satoja hyppyjä, sukelluksia ja tänään viimeksi kiipeilemässä ja ihme kyllä edelleen hengissä.
Kiitos, siinä tuli asiallinen vastaus. Näin asiat pitää kertoa, tottakai keskustelupalstalla voi keskustella mielipidetasolla, mutta nyt tuli myös kaipaamani tietoa asiasta.
vähän puolitiehen.
Aloittaja oli löytänyt jostain yritysnettipalvelusta Porin hyppykerhon.
http://www.ilmailuliitto.fi/fi/lajit/laskuvarjourheilu/suomalaiset_laskuvarjokerhot
löytyy kaikki suomalaiset laskuvarjokerhot. Ihan kaikki ei taida vetää tandemia, eli kannattaa katsella kerhojen kotisivuilta mikä on itseä lähin.
Viikon alkeiskurssi näytti maksavan yli 400egee, pitää ottaa vähän muutenkin hinnoista tietoo, kiitos kuitenkin asiallisesta kirjoituksesta myöskin.
on eri asia kuin tandem, joka yleensä on hinnaltaan pienempi.
Melkolailla täysin eri asia.
Tandemissa maksat siitä yhdestä hypystä ja yleensä videokuvauksesta.
Sen jälkeen homma on selvä ja jos haluat jotain lisää, maksat lisää.
Kyseessä on siis kertaluonteinen elämyspalvelu.
Alkeiskurssilla tähdätään itsenäiseen hyppäämiseen ja alusta asti hyppäät "omalla" varjolla, eli et ole kenessäkään kiinni. Kurssin on tarkoitus antaa perusvalmiudet kaikkeen hyppäämiseen siitä eteenpäin ja ajatuksena on harrastuksen välitön jatkuminen.
Kurssissa maksat paitsi alkeisopetuksesta, monesti sitä seuraavasta jatkokoulutuksesta itsenäisen hyppääjän lupakirjaan asti, tuhansien eurojen arvoisen oppilaskaluston käyttöoikeudesta, parista ensimmäisestä hypystä jne.
Jos asettaa perspektiiviin esimerkiksi sen, että yksi oppilasvarjokokonaisuus (reppu-valjasyhdistelmä, pää- ja varakupu, varavarjon automaattilaukaisin) saattaa maksaa 7000-8000e, ja yleensä kerhojen oppilaskalusto on alkeiskurssin jälkeen maksutta käytössä koko oppilasajan (jokatapauksessa kestää kymmeniä hyppyjä) niin ei se sitten enää se 400e niin paljoa ole... Ainakaan omasta mielestäni, toki mielipidekysymys.
Se kallis paukku tulee sitten kun rupeaa hankkimaan omia välineitä =)
Lupakirjahyppääjän varjopaketti maksaa kaikilla herkuilla uutena 4000-6000egee...
Noh, omasta mielestäni se on sen arvoista...
täsmentää vielä tuota viimeistä.
Varjoja voi ostaa käytettynä ja se on turvallista. Ne kapineet "katsastetaan" määrävälein.
Käytettyjen hinnat lähtevät sitten 1000e ylöspäin.
Onhan toi elämä kallis, joten ymmärtäähän tuon hinnan varjosta (ym.) kun se ei aukea... Pitääkö oikeasti kokeilla kaikkea maan ja taivaan välillä? Ehkä itseäkin kiinnostaa kun roikun täällä, mutta...
se sinulta ole pois jos joku sitä haluaa kokeilla=)
Suosittelen sinullekin lämpimästi, sitten saatat ymmärtää miksi moni haluaa useinkin.
Mitä tulee varjojen aukeamattajäämisiin niin tämän päivän onnettomuudet tapahtuvat pääsääntöisesti jo avautuneen varjon alla. Laskeutuminen on huomattavasti onnettomuusherkempi vaihe tänä päivänä kuin vapaapudotus ja varjon aukeaminen.
Onneksi suurin osa laskeutumisonnettomuuksista on pikkuruhjeita ja vakavammissa tapauksissa kyse on ollut yleensä hyppääjän virheestä (raju ohjaaminen turbulenttisessä kelissä, vauhditetut laskeutumiset, liian matala kuvunpäästö jne.)
Puhtaasti kalustosta johtuvat onnettomuudet tuntuvat kokolailla jääneen 80-luvulle (kop kop) kiitos parantuneen kaluston ja suuremman tietoisuuden siitä, kenen sopii tehdä modifikaatioita ja korjauksia varjokalustoon.