Voiko Mirtazapin aiheuttaa turtaa oloa ja sellaista tunnetta että mikään ei tunnu miltään?
Meneekö nämä ohitse ajan kanssa?
Miesystäväni, joka rakasti minua ja sanoi ennenkuin aloitti Mirtazapinin, että olen hänen elämänsä rakkaus...3 viikkoa lääkkeensyönnin jälkeen hän jätti minut ja sanoi, ettei tiedä mitä tuntee ja ettei mikään tunnu miltään ja olo on turta?
Meneekö nämä ohitse ajan kanssa?
Miesystäväni, joka rakasti minua ja sanoi ennenkuin aloitti Mirtazapinin, että olen hänen elämänsä rakkaus...3 viikkoa lääkkeensyönnin jälkeen hän jätti minut ja sanoi, ettei tiedä mitä tuntee ja ettei mikään tunnu miltään ja olo on turta?
Vastaukset 9
Vanhimmat
syynä voi olla se perussairaus, masennus tms. Kokemuksesta sanon vähän samaa, muttei yksin lääke. Paljon muukin vaikuttaa. Aloin tosin pohtia itse tuotakin mahdollisuutta.
niin...tuota vaan mietin, että palaako ne tunteet sieltä koskaan, kun sanoo, ettei tiedä mitä tuntee...etku mikään ei tunnu miltään.....kaikkea tätä ennen suunnittelimme yhteistä tulevaisuutta ja nyt ei tietoa mitään tulevasta....
olen ikäänkuin se toinen osapuoli. Ei kai auta muuta kuin odottaa. Pitäisi kai malttia löytyä kuukausitolkulla, niin on hidas tuo juttu.Eihän sitä voi toiselta vaatia, joku kestää toinen ei. Painostamalla ja hoputtamalla asia menee varmasti vaan pahemmaksi.
niin...aika ahdistavaa itselle odottaa, että mitä toinen tuntee vai tunteeko loppujen lopuksi sit mitään...
ja jotenki tuntee itsensä tosi petetyksi, et miten toinen hetki sitten pystyi puhumaan ihan toista ja sit yhtäkkiä ilman varoitusta ottaa ja jättää, kun on ihan turta eikä mikään tunnu miltään...
en oikein tiedä, että pitäiskö mun yrittää olla tukena vai antaa vain tilaa??
Itsekukin päättää kuten parhaaksi näkee. Ehkä tukena sen verran, että selvittää johtuuko todella lääkkeistä. En omalla kohdallani usko. On niin paljon muuta kertynyt. Eikä muutenkaan minusta nuo lääkkeet noin radikaalisti ja yhtäkkiä vaikuta. Mutta enhän voi toisesta tietää, kukin reagoi tavallaan. Jos lääke syynä, niin se vaihtoon.
Uskoisin että on myös helppo tekosyy panna lääkkeen syyksi jos tunteet muuten alamaissa. Ja mikä siinäkin normaalia, nekin vaihtelee.
Ottaa siellä nyt vaikka asian puheeksi, tekee sit jotain toimia, keskusteluapuja, lääkevaihto......
Itse olen valmis vaik oleen yksin jos toinen ei jaksa. Semmoseks se mieli sit menee. Mutta en ole toivoton, en toimeton. Onpa muuta eloa sitten eikä edes keksiäkään tartte. Masiksessa on suuri ilo olla rauhassa ja yksin.
Mutta oletan että olet nuori. Tee joku piristävä ratkaisu. Älä liian kauan jahkaile.
Kaikkea hyvää toivon.
voin kertoa että kyllä se aivotoiminta hidastuu ja jaksaa möllöttää päivästä toiseen tekemättä mitään.
Myös useita viestejä lukeneena tiedän mirtatsapiinin olevan helkkaristi ruokahalua lisäävä aine itsekin turposin kuurin aikana 25 kiloa ja ensimmäinen kuukausi ilman 15 kiloa tippui vaikka ruokavalio koostui lähinnä pizzasta ja ranskalaisista. Sinuna harkitsisin lääkkeiden vaihtoa johonkin vähemmän sivuoireita aiheuttavaan malliin ei minulla muuta =)
Itse en ole lihonut lainkaan Mirtan syystä. Ei mulle kiloja kertynyt, muuta miettimistä vain. Olen syönyt pitkähköjä jaksoja aiemminkin, lähinnä pääsen hyvin uneen. Pienemmällä määrällä ei aamutkaan nahkeita.
Minulla nimenomaan ei ole sivuoireita, aloittajan kumppanista taisi olla kyse.
lääkehän kuuluu samaan sarjaan ssri ja anri-lääkkeiden kanssa.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=far05272
juu, sen vaan huomasin, että 3 viikkoa, kun oli syönyt lääkettä, niin sen jälkeen alkoi puhumaan, ettei tiedä enää mitä tuntee, et on turta olo ja ei tunnu mikään miltään....en tiedä sit voiko lääke turruttaa rakkauden tunteenkin....elättelenköhän jo ihan turhia toiveita.....vaikea vaan ymmärtää....ja raskasta itelle odottaa, et meneekö se turta olo ohitse vai menikö se rakkaus minua kohtaan ohitse..