Yks aika paljon valokuvannut harrastaja väitti että jos kamera ei tue kuin esim. ISO 800 tai ISO 1600 herkkyyttä, niin sitä voi kiertää helposti ylivalottamalla. Esim. jos ylivalottaa yhden aukon 1600:sta niin se vastaa silloin 3200:lle kuvaamista.
Pitääkö paikkansa ja oletteko käyttäneet noin?
Pitääkö paikkansa ja oletteko käyttäneet noin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
.... ja joissakin kameroissa korkeimmat herkkyydet on toteutettukin juuri noin. Sellainen yksityiskohta, että sitä ei tietenkään ylivaloteta, vaan alivalotetaan sen aukon verran. Tällainen herkkyyden nosto "prässäämällä" tietysti heikentää kuvanlaatua paikoitellen merkittävästikin. Se siis riippuu kennon dynamiikasta kuinka paljon tuollaista voi tehdä ja mikä sen vaikutus lopulliseen kuvaan on. Joka tapauksessa kohina lisääntyy ja dynamiikka huononee enemmän kuin jos se tehtäisiin signaalia vahvistamalla.
> .... ja joissakin kameroissa korkeimmat herkkyydet on toteutettukin juuri noin
Ei joissain, vaan KAIKISSA. Kennolla ei ole kuin yksi natiiviherkkyys (joka määräytyy kennon rakenteesta) ja kaikki muut tuotetaan vahvistusta muuttamalla.
Eli jos vaikka kun todellinen herkkyys on ISO 200, niin ISO 1600 tehdään alivalottamalla kennoa 3 aukkoaskelta ja kasvattamalla signaalin vahvistus kolminkertaiseksi normaaliin verrattuna. Sivutuotteena syntyy myös 1) heikompi signaali/kohina -suhde (kohinan määrä öbaut vakio, mutta signaali on heikompi suhteessa kohinaan - näin siis ennen vahvistusta, vahvistuksen jälkeen signaali on normaalitasolla ja kohinaa 3x määrä) sekä 2) tietenkin huonompi dynamiikka, kun kennon valotusvarasta jätetään suurin osa käyttämättä.
Se "joissakin kameroissa" koskee päinvastaista operaatiota eli alimmat herkkyydet, esim. tuotetaan YLIVALOTTAMALLA kennoa ja skaalaamalla valotus kohdalleen vahvistusta pienentämällä. Esim. kennon todellinen herkkyys ISO 160, mutta kamerasta löytyy myös ISO 100. Temppu vähentää kohinaa (natiiviherkkyyden käyttöön verrattuna), mutta tämän vastapainoksi dynamiikka/ylivalotusvara heikkenee.
enemmän kohinaa (kenno tuottaa tietyn määrän lämpökohinaa eikä vahvistin osaa tehdä eroa kohinan ja hyötysignaalin välillä, vaan vahvistaa molemmat) ja 2) heikompi
"helposti ylivalottamalla"
—eli siis alivalottamalla
Kuva kestää useimmiten alivalottamista parikin aukkoa laadun kohtuuttomasti kärsimättä.
Sitten vaan kuvansäätöohjelmassa (esim Lightroom) asetetaan Exporure arvoon 2 (filmimaailmassa vastaavaa nimitettiin prässäämiseksi).
Jyrkissä valaistusolosuhteissa alivalottamisesta saattaa olla suorastaan etua (vaaleimmat kohdat ei pala puhki)
Oikeastaan ihan samaa ideaa käytetään HDR-kuvauksessa