Kertokaahan viisammat toimiiko tämä DGPS korjaus kaikissa gps-laitteissa vai pitääkö vastaanottimessa olla jokin "DGPS valmius". Joidenkin merkkien valmistajat kun eivät mainitse asiasta mitään ja toiset taas tuovat tämän ominaisuuden esille hyvinkin näyttävästi. Myös laitteille ilmoitetuissa tarkkuuksissa on eroja tyyliin
DGPS
Ho(o)po
4645
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
DGPS'n käyttö vaatii 'erillisen' vastaanottimen. Sen jälkeen tarkkuus on alle 1m. Esimerkkinä
Furuno GP-32/Furuno GP-37.
DGPS on erillinen GPS:ään tukeva alueellinen paikannustarkkuuden parantamiseen kehitetty järrjestelmä. Toiminta perustuu lyhyesti sanottuna siihen, että maa-asema, jonka tarkka sijainti tiedetään, vastaanottaa normaalia GPS-dataa satelliteista ja vertaa GPS-vastaanottimen ilmoittamaa sijaintia todelliseen tunnettuun sijaintiin. GPS:n ilmoittaman ja todellisen sijainnin ero lasketaan ja lähetetään radioteitse UHF-taajuudella vastaanottajille.
DGPS-vastaanotin on siis radiotaajuudella toimiva vastaanotin, joka välittää korjaustiedon GPS-vastaanottimelle. DGPS- ja GPS-vastaanottimen datayhteys on normaalisti toteutettu sarjaliitännällä ja tiedot lähetetään NMEA-sanomina.
Normaalisti GPS-vastaanottimessa riittää, että siinä on sarja- eli RS232-liitäntä ja se osaa vastaanottaa DGPS NMEA-dataa. Omasta mielestäni normaalikäytössä DGPS:stä ei juurikaan ole hyötyä, koska todellinen tarkkuus riippuu n korjausaseman etäisyydestä käyttäjään. Kylähän parannusta toki tulee, mutta minulle ainakin on yksi lysti onko tarkkuus 15 m ilman DGPS:ää vai 3 m DGPS:n kanssa.
GPS:ssä on se ikävä puoli, että paikannuksen ilmoitettu virhe on aina hyvin karkea arvio. Valmistajat toki ilmoittavat mielellään minimiarvon, johon hyvissä olosuhteissa voidaan päästä, mutta niihin sen enempää kuin gepsin näytöllä näkyväänkään metrilukemaan ei pidä käytännössä luottaa. Paljon luukutetaan myös WAAS-järjestelmästä (tarkkuutta parantava satelliittipohjainen järjestelmä), joka ei kuitenkaan varsinkaan täällä pohjoisessa kunnolla toimi (stationääriset satelliitit liian lähellä päiväntasaajaa). Euroopassa on rakenteilla vastaava yhteensopiva EGNOS-järjestelmä, mutta sen toteutusaikataulu on vielä avoin.
Ammattikäyttäjillä muuten on omia siirrettäviä paikallisia DGPS-asemia, jotka lähettävät samalla tavalla radiotaajuudella korjausdataa pienelle alueelle. Näillä laitteilla päästäänkin sitten jo 0,1 m tai jopa 0,01 m tarkkuuteen paikannuksessa...
"GPS:ssä on se ikävä puoli, että paikannuksen ilmoitettu virhe on aina hyvin karkea arvio."
kymmenisen vuotta Furunon kepsejä GP-31 ja GP-32. Autopilotilla ajoin yleensä samaa, kepsiin tehtyä reittiä pitkin vuosittain 30-40 kertaa. Seurasin yhtä reimaria, joka oli n. 2mpk pitkällä suoralla. Reimarin ohitus oli aina 5-10 m:n päästä. Autopilotti mutkitteli n.7m kaistanleveyttä, 400m päästä se oli oik reunassa ja taas 400m päässä vas reunassa, mielestäni se oli ihan hyvin, kun siinä oli kepsin ja autopilotin kompassin virheet yhdessä, jos laskee kulman virheestä, se jää asteen kymmenesosiin. Viime vuonna myin ko veneen ja ostin toisen Ruotsista. Siinä oli Garminin GPS, jonka myin pois, lisäksi siinä on "tyhmä"pilotti, joka ajaa vain kompassisuunnan mukaan. Ostin taas Furunon GP-32, ihan vaan sen helppo käyttöisyyden takia, siinä on vain viisi näppäintä. Eikä siinä ole ollut niitä Garminissa joskus esiintyviä reitin sivuun hyppyjä, joita pystyy näkemään Sea Clearilla ajaessa. En voi vaatia parempaa tarkkuutta, riittää aivan hyvin minulle. Talven aikana aion hankkia "viisaan"pilotin, Furunosta saadaan NMEA tietoa, jota pilotti ymmärtää ja ajaa meren pohjaan tehtyyn pisteeseen ja kääntyy taas seuraava pistettä kohti. Näin matka jatkuu, joku vuosi sitten kävin Kökarissa, pilotti ohjasi ja itte katselin vaan päältä. Kahta en vaihda, pilottia... ja .., no olkoon, hyvää syksyä, kanssaveneilijät