G: Kuinka tapasitte miehesi kanssa?

tapasin netissä, suomi24:n chatissä. Tästä on 3,5 vuotta aikaa. :)'

Molemmat exät tapasin baarissa. Aika perinteisesti siis.

Tapasin mieheni ekan kerran opiskeluaikaan 8 vuotta sitte syksyllä, mennessäni luennolle, kun molemmilla samoja aineopintoja, vaikka opiskelimmekin eri linjoilla.
Se oli kai molemminpuoleinen ihastus ensikerrasta, kun jo puolenvuoden päästä muutettiin yhteen.
Viisi vuotta sitte meidät vihittiin ja nyt odotan miehelleni esikoista:)

Me tavattii kaverin kautta. Ammattikoulu ajan tiedettiin toisemme, mutta vasta 3. luokan vikalla viikolla "löydettiin" siinä mielessä toisemme ja on seurustelu siitä lähtien. Nyt kohta ollaan oltu kaksi vuotta naimisissa ja 9kk ikäinen muksu pyörii jaloissa.:)

Siis yhteisen kaverin synttäreil, jossa mieheni kännis selitti kuinka naiset ei osaa pelata bilistä.
Siit sit otin tietysti nokkiini kun olen pelannut bilistä useamman vuoden.
No otettiin yhteen ja sovittiin seuraavaksi päiväksi matsi.
Joutu viel perumaan puheensa kun hävisi.

Siit se vaan lähti. Kumpikin rakastu saman tien, mut kumpikaan ei oikein halunnu myöntää sitä toiselle.
Yhtäkkiä asuin miehen luona.

Tapasin nykyisen avomieheni kaverini kautta....monta kertaa joutui meitä änkyräkännisiä kuskaamaan. Sitten kaverini tupareissa ''pussasin'' häntä ja huomasin kuinka hyvä hän olikaan suuteloimaan.....hyppäsin syliin ja jatkoin imuttelua, päädyimme kerrostalon yhteiseen saunatilaan. Siitä sitten se meni eteenpäin.

No siten, että mieheni tuli avukseni junassa, kun minun piti saada painava matkalaukku alas matkatavarahyllyltä. Mies auttoi laukkuni ulos asti eikä sitten malttanut mennä Helsingin Rautatieasemalle asti. Tikkurilassa asutaan vielä tänäkin päivänä. :)

Ihan ensimmäistä kertaa tapasin mieheni siten, että hän auttoi minua yliopistolla yhdessä miesten työssä, josta en selvinnyt yksin. Tuosta ensi tapaamisesta meni viikko, niin tapasimme sattumalta baarissa ja se oli sitten menoa.

Kymmenisen vuotta sitten ajeltiin autoilla rallia kylällä, ja törmättiin parkkipaikalla tutuntuttujen kautta. Aluksi ei juteltu mitään, monta iltaa ajeltiin ja "törmättiin" kahvilla ja vaihdettiin katseita. Sitten yks kaunis ilta ravintelissa mies uskaltautui tulla juttelemaan ja tanssittamaan. Siitäpä se läx.

Tosin aluksi tapailimme vuoden ajan, jonka jälkeen erosimme, koska mies halusi koko ajan tapailla muitakin. Kolmisen vuotta pysyimme todella hyvinä ystävinä ja näimme joka päivä. Kai siinä jotain säätöäkin taisi olla, mies tosin jossain vaiheessa seurusteli toisen kanssa ja minä myös tahollani. Erottuamme senaikaisista kumppaneistamme aloimme taas viettämään enempi aikaa yhdessä. Mies tosin tapaili muita siinä sivussa, kaikista tiesin, vaikka mies ei myöntänyt. Jonkin aikaa soudettiin ja huovattiin. Yhteen muutettiin kun miehen rakennuttama talo valmistui, ja kai sitten siitä hetkestä alkaen olemme virallisesti olleet yhdessä. Minun mielestäni me tosin olimme jo aiemmin yhdessä, mutta mies kutsui sitä tapailuksi, koska halusi "tapailla" muitakin. Tämä oli minulle todella kova pala, ja nyt ihmettelen, miten ihmeessä jaksoin katsoa sellaista paskaa vuodesta toiseen...

Tiesin miehen nähdessäni, että siinä oli elämäni rakkaus, ja niinhän siinä oli. Mies tosin etsi vaan kivannäköistä hoitoa, mutta tälle tielle sitten jäi :)

Nyt ollaan naimisissa, yksi lapsi ja toinen tulossa. Tosin lapsen saannin jälkeen parisuhde ollut hiipumaan päin, enkä näe yhtään mahdottomaksi, että eroaisimme seuraavan vuoden sisään. Rakastan miestäni vielä, en kuitenkaan osaa sanoa miksi. Niin monta asiaa on pielessä, enkä tiedä, kuinka kauan jaksan sinnitellä ja yksin yrittää. Menipäs masentavaksi.

Veljeni ex-anopin keittiössä, ihan muuten vaan meidät oli pyydetty istumaan iltaa ;) Eli järkätty homma. Vuoden ajan oltiin ihan vaan kavereita ja pidettiin yhteyksiä aika tiuhaankin, kumpikin eri paikkakunnilla ja niin eri elämäntilanteissa kun voi vaan olla, kuitenkin sitten yhtenä uutena vuotena kaveruus muuttui seurusteluksi. :)

Eli tavattiin miehen kanssa yhteisen tutun synttäreillä. Oli ihastumista ensinäkemältä, päädyttiin kaverin sohvalle sylikkäin nukkumaan kun myöhästyin bussista kännisen kaverin takia.. Aamulla vaihdettiin numeroita ja käytiin pari kuukautta treffeillä kunnes yhtäkkiä asuinkin jo miehen luona :) Yhteiselämää takana kohta neljä vuotta, kihlauduttiin juuri ja nyt odotetaan esikoista :)

Mies muisti minut jo lukiosta, minulla taas ei mitään muistikuvaa hänestä niiltä ajoilta. Mies oli tuolloin minua ylemmällä vuosikurssilla ja kiinnittänyt jostain syystä minuun huomiota.

Varsinaisesti sitten tapasimme monta vuotta myöhemmin keskellä yötä juna-asemalla, kun molemmat olivat kotimatkalla eri juhlista. Minä olin aika huppelissa ja emme osanneet kaverini kanssa tulkita juna-aikatauluja kunnolla ja mies riensi apuun. Siitä vuoden kuluttua sitten asuimme yhdessä, nyt yhteistä taivalta takana pian neljä vuotta. Ihanan tyttären olemme jo saaneet ja naimisiin olemme menossa vielä tänä vuonna.

Siitä on kohta 33v. kun tavattiin, oltiin samalla kurssilla, mutta kurssin viimeisellä viikolla vasta ruvettiin seurustelemaan ja siitä kaksi viikkoa, olimme jo saman katon alla. Siihen aikaan avoliitto oli harvinaisempaa, mutta näin olimme kolme vuotta, kunnes astuimme avioon, saimme kolme ihanaa lasta.
Vuosien aikana on ollut vaikeitakin jaksoja ja erokin on ollut lähellä, mutta rakkaus on voittanut ja nyt eletään elämän seesteistä aikaa, toisillemme, johon kuuluu aikuiset lapset, odotamme myös koska saamme lastenlapsia perheeseemme, toivonmukaan joskus!
30 vuotis hääpäivä on piahkoin...