JET-tutkinnosta mitään hyötyä?

JET on erikoisammattitutkinto, ei ammattitutkinto, vaatii siis pitkää työelämäkokemusta ja alan osaamista. Näiden tutkintojen ongelma on enemmänkin se, että niitä ei tunneta työelämässä. Työssäolevat ovat käyneet koulunsa aikana, jolloin tutkintonimikkeet ovat olleet jotain muuta. AMK-tutkinnot ovat myös monille vieraita. Mutta pikkuhiljaa jetit ja muut tulevat tutuiksi.

jonka jälkeen on vähintään suoritettu parivuotinen ylempi amk tutkinto ammattikorkeakoulussa jatkoksi, tai sitten maisterin tutkinto yliopistossa

-Siis tuolla parivuotisella amk "jatkotutkinnolla" voi työskennellä "lähiesimiehenä" työpaikoilla. Esimerkiksi jos sairaanhoitaja suorittaa sen (tutkintonimike sairaanhoitaja-ylempi amk), niin hän voi työskennellä osastonhoitajana, mutta sen korkeammalle (esim ylihoitaja tms) pätevyys ei riitä, vaan on oltava se maisterin tutkinto tai miksei tohtorinkin. Jos ei tätä "lähiesimiestä" korkeampia tehtäviä havittele, niin se ylempi amk riittää.

"Kaikkiin esimiestehtäviin on lailla saadetyt kelpoisuusvaatimukset, eikä oma koulutuksesi riitä. Sinua ei siksi voida palkata. Lakeja pitäisi ensin muuttaa."

Näin siis julkisella puolella. Yksityisellä puolella tutkinnoilla ei ole väliä.

Jaa.
No selvennetään vielä, että minulla on jo amk-tutkinto ja olen tällä hetkellä esimieshommissa, mutta yksityisellä puolella. Yksityiselle sektorille pyrin jatkossakin, kunnalliselle pätevyys ei tosiaan riitä ilman yliopistotutkintoa - jonka tosin aion suorittaa vielä myöhemmin.
Ilmeisesti juuri yksityisellä sektorilla ei JET-tutkintoa tunneta eikä noteerata.

Olet niin auttamattoman hukassa tämän kolme vuotta sitten kirjoittamasi vastauksen kanssa, että aion korjata hiukan asiaa.

Mitään "amk tutkintoa", kuten sen väärinkirjoitat, ei todellakaan tarvita esimiestehtävissä. Esimiestehtävissä tarvitaan elämänkokemusta ja ammattitaitoa.

Mitään idioottimaisempaa ei voisi väittää, kuin "vähemmät koulutukset ei anna pätevyyttä, siksi koulutustasi ei noteerata". Sinäkö olet korkeakoulutettu? miksi sitten kirjoitat kuin peruskoulun kasiluokkalainen?

Ei ole olemassa mitään vähimmäisvaatimus-yleistyksiä. Joissakin rooleissa vähimmäisvaatimuksena voi olla alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, mutta yksityisellä sektorilla rekrytoidaan yleensä kyllä ihan ammattitaidon perusteella. "Lakeja pitäisi ensin muuttaa", voi hyvää päivää, miten aivoton lausunto kaltaiseltasi peruskouluspedeltä.

Vähimmäisvaatimus JET-tutkintoon osallistuvalle on 5 (viisi) vuotta työkokemusta vaativien asiantuntija- tai johtotehtävien parista, joihin ei yleisesti ottaen edes pääse ilman tutkintoja ja pätevyyttä. Kun henkilö on suorittanut JET-tutkinnon, on hänellä siis automaattisesti vähintään 7 vuotta korkean tason asiantuntija- ja johtotehtävistä kokemusta. JET on pääsääntöisesti ammattilaisten ja usein myös korkeakoulutettujen ihmisten erikoisammattitutkinto, jolla osoitetaan kyvykkyys johtamiseen. Mikään ei ole siis mennyt hukkaan, jos on tällaisen tutkinnon päässyt suorittamaan.

Hubert Cumberdale kirjoitti:

Olet niin auttamattoman hukassa tämän kolme vuotta sitten kirjoittamasi vastauksen kanssa, että aion korjata hiukan asiaa.

Mitään "amk tutkintoa", kuten sen väärinkirjoitat, ei todellakaan tarvita esimiestehtävissä. Esimiestehtävissä tarvitaan elämänkokemusta ja ammattitaitoa.

Mitään idioottimaisempaa ei voisi väittää, kuin "vähemmät koulutukset ei anna pätevyyttä, siksi koulutustasi ei noteerata". Sinäkö olet korkeakoulutettu? miksi sitten kirjoitat kuin peruskoulun kasiluokkalainen?

Ei ole olemassa mitään vähimmäisvaatimus-yleistyksiä. Joissakin rooleissa vähimmäisvaatimuksena voi olla alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, mutta yksityisellä sektorilla rekrytoidaan yleensä kyllä ihan ammattitaidon perusteella. "Lakeja pitäisi ensin muuttaa", voi hyvää päivää, miten aivoton lausunto kaltaiseltasi peruskouluspedeltä.

Vähimmäisvaatimus JET-tutkintoon osallistuvalle on 5 (viisi) vuotta työkokemusta vaativien asiantuntija- tai johtotehtävien parista, joihin ei yleisesti ottaen edes pääse ilman tutkintoja ja pätevyyttä. Kun henkilö on suorittanut JET-tutkinnon, on hänellä siis automaattisesti vähintään 7 vuotta korkean tason asiantuntija- ja johtotehtävistä kokemusta. JET on pääsääntöisesti ammattilaisten ja usein myös korkeakoulutettujen ihmisten erikoisammattitutkinto, jolla osoitetaan kyvykkyys johtamiseen. Mikään ei ole siis mennyt hukkaan, jos on tällaisen tutkinnon päässyt suorittamaan.

Lue lisää

Niin ja tähän vielä jatkoksi, että JET koulutusta ei pääse edes suorittamaan jollei ole koulutuksen aloittaessaan työssä jossa on:

A) Esimiesasemassa
B) Vastaa osaston tai yksikön toiminnasta ja vie asioita eteenpäin
C) on budjettivastuussa

.- eli Hubertin JET koulutukseen pääsyvaatimusten lisäksi yllä mainitut tulee toteutua muuten koulutukseen ei pääse

Itse aloitin JET opinnot juuri, ja hyvin tarkkaan vaadittiin yllä mainitut kriteerit jotta edes pääsi opintoja aloittamaan. Tutkinto on toki uudistunut vajaa vuosi sitten, joten ehkä siksikin katsottiin kelpoisuus hyvin tarkkaan.

Hienoa että tässäkin ketjussa on asiallisia kommentoijia :).

Hyvää esimiestä ei tee koulutus vaan luonne ja kokemus. Väittäisin pelkällä ammattikoulu pohjalla oleva esimies voi olla parempi kuin AMK tutkinon suorittanut henkilö. Tiedän että tätä aletaan parjaamaan, mutta parjaaja on todennäköisesti AMK tutkinnon suorittanut henkilö. Johtamistyyli on tärkein. Ruotisissa työviihtyvyys on huomattavasti korkeampi kuin suomessa. Miksi? Olisikon keskusteleva johtajuus ja osallistuvajohtaminen syynä.

Vai että jokin työkkärin kurssiko kyseessä? No enpä usko.

Erikoisammattitutkinnoissa laajuus on 180 osaamispistettä. Osaamispisteissä mitattuna laajuus on vakio, oli EAT mikä hyvänsä. Esimerkiksi liikenneopettajan erikoisammattitutkinto on yhtä laaja kuin pomomiesten erikoisammattitutkinto.

Niin, ja ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan aina näyttötutkintoina. Nykyään myös perustutkinnotkin tehdään näyttökokeiden kautta.

180 op

JET ei edellytä johtamiskokemusta kuin paperilla, kyllä siellä ihan tavan toimistotyöläisiä on opiskelemassa, oman työnsä johtajia.

Pätevöittää samaan ku ammattitutkinto, eli jatkokoulutuksee (tietyin kriteerein), plus antaa ammattipätevyyden. Molemmat virallisia ja voidaan sellaseks käännättää myös ulkomail.

Erikois voi lisäks ol jonki arvone jos työantaja sen sellaseks näkee, esim. vahvistaa näkemyst hakijan pätevyydest itsessää tai/ja viimeaikaisena tietopäivityksenä.

Jos yrittäjä tai työntekijä haluaa käyttää esim. sähköyliasentajan titteliä, ja muil aloil vastaavast, jos ei nimikesuojattu jolleki muul koulutuksel.

Kyseinen titteli ei taida täl hetkel pätevöittää mihinkää "yli" roolii, muuta ku näyttönä paperil, et on tietyn tason hommat hanskas, joho ei välttämät tarvita jotai tutkintoo; onha niit kaikenlaisii papereit joita voi hommata eikä nekää oo mitää tutkintoja. Et se on työnantajast sit kii, ja tyypeist jotka tilaa sun töitä, et palkkaako ne sut.

Jos itse kouluttautuu asiantuntijak jolleki alal, ei sil oo virallis pätevyyt jos siit ei oo virallist paperii ja sitä varte täytyy päästä tollasii koulutuksii; jos ei pääse, nii ei välttämät voi harjoittaa kyseistä ammattii vaikka olisi yrittäjä, jos se vaatii luvat, joka vaatii tutkinnon.

Myös kananmunajuttu, ku et saa sitä työtä tehdä, nii et saa paperiikaa; muuten sais. Tai jos saisit mut et tulis hyväksytyks koulutuksee, et sais paperii, jol tosin sit et tee välttämät mitää, mut se on todistus jota työs ei muute välttämät anna.

Kyllä mielestäni se jotakin kertoo, jos EAT eli erikoisammattitutkinto on suoritettuna. Vaatimustaso on eatissa kovempi kuin AT:ssä. Se mikä riittää perustutkkon läpäisyyn, ei riitä enää ammattitutkinnoissa, jne.. Se suoritus millä ammattitutkintonsa saa, ei riitä enää erikoisammattitutkintoon.

Kyllä mä näkisin että täydennyspuolen koulutuksena JET voi olla ihan ookoo tutkinto, olettaen tietysti että työnantaja tuntee tutkinnon. Vähän hankala tietty jos rekryävä taho ei tunnista tutkintoa.

Eli ehkä firman sikariporras on vielä lisäkoulutuksen tarpeessa? Onhan noita johtajiston ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja ainakin ollut tarjonnassa ennen ammatillisen koulutuksen reformia.

Mielestäni kuitenkin ihan hyvä homma, ja lähtökohtaisesti positiivista, että firman johtoporras määrättiin lisäkoulutukseen.

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/4685450/reformi/tutkinnonosat

Näinhän se varmasti on, miten kirjoitit. Toki ymmärrän, että jossain julkisella puolella muodollinen pätevyys voi olla tärkeä ainakin rekrytoijan mielestä. Ja onhan myös ammatteja, kuten lääkäri, lakimies, opettaja tai psykologi, joilla oman alan koulutus on pakko olla, ja määritelty laissakin.

Onneksi on myös rekrypuolella ihmisiä, jotka osaavat katsoa ihmisen osaamista.

Onhan se toki totta, että jos katsoo vaikkapa suuren pörssiyhtiön johtajan koulutustaustaa, niin monesti on suoritettuna jokin muu kuin ammattikoulu. Toki ammattikoulutaustalla voi tulla menestynyt ihminen, mutta menestyväksi johtajaksi haluavat jatkavat koulupolkuaan pidemmälle.

On toki totta että amistutkinnot vaativat pohjakoulutuksena minimissään peruskoulun, jos vaadittu työkokemus on täynnä, tai muuten osaaminen hankittu vaikkapa harrastuksien kautta. Perustutkinto on eri, siellä on lähtötaso alkeista, ja ammattitutkinto jatkaa sitten siitä mihin perustutkinto jäi. Erikoisammattitutkinto taas jatkaa siitä, mihin ammattitutkinto jäi. Osaamistaso on ajateltu näissä tutkinnoissa niin, että tutkintojen välissä olisi muutama vuosi työkokemusta, tai vastaavantasoinen osaaminen hankittu jotenkin toisin.

No tiedä mihin JET-tutkintoa on joskus verrattu. Mutta ihan ammatillisesta tutkinnosta on kyse, joka on alempaa tasoa kuin ammattikorkeakoulututkinto. Jostain olen kuullut, että joissain tilanteissa erikoisammattitutkinnolla on korvattu vanhoja opistotutkintoja. Vanhan opistotutkintonsa voi toki myös täydentää AMK-tutkinnoksi jos niin haluaa. Esimerkiksi teknikko on opistotutkinto ja insinööri amk-tutkinto.

Puhutaanko me nyt samasta aiheesta, että EAT on toiminut opistotutkinnon käyneille päivitystutkintona?