Olen kohta 49v. nainen ja ongelmaksi on muodostunut aivan mieletön hikoileminen, jatkunut n.kuukauden.Menkat on säännölliset, mitä nyt viimeksi vuotoa oli 12 pv.Hikoilen etenkin aamuyöllä, vuoroin taas sitten palelee.Olen myös ollut aika väsynyt, ärtynyt ja haluton seksiin, tekisi mieli vain nukkua iltaisin.Käytän tosin morfiinia ja muitakin kolmiolääkkeitä nivelrikon hoidossa,nekin varmaan väsyttävät.Minut steriloitiin n.14 v. sitten.Viime syksynä teetätin hormonimäärityksen ja se oli ihan normaali.Voisiko joku, jolla on samanlaista hikoilua, kertoa, millä sitä voisi hillitä?
onko tämä sitä?
hikoileva
64898
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niin minullakin alkoi vaihtarit, hiki kun peitto päällä kylmä kun heitti sivuun. Tosin minua vaivasi vielä paha unettomuus vaikka kuinka olin väsynyt pyörin vaan sängyssä, ärtynytkin olin ja masentunut vaikka ei siihen ollut mitään selitettävää syytä silloin. Sitten aloin tajuamaan että mistä kaikki johtui, vaikka en sitä heti itselleni myöntänytkään joka oli virhe, jos olisin "tajunnut" mitä oireita olivat niin olisin saanut nopeammin avun.
Minä en ole osannut yhdistää oireitani vaihdevuosioireisiin, mutta sitä kai se sitten on. Kauheasti ei hikoiluta, mutta joinakin päivinä tarkenee t-paidassa ja on mukavan lämmin, vaikka toiset palelevat. Kun löytäisikin sellaisen peiton jonka alla ei tulisi liian kuuma, mutta jolla myös tarkenisi. Olisikohan silkkipeitto materiaalina parempi? Minä en voi ottaa edes hormonihoitoa.
Itse olen syntynyt 1950. Noista peitoista en tiedä mutta itse käytin pelkkää pussilakanaa ja sama tulos.
En minäkään hormoonihoitoon turvautunut vaan luontaistuotehoitoon, joskin se on tällä palstalla jo monesti haukuttu ja tyrmätty asia.
Halusin vaan päästä mahdollisiman pian eroon menkoista ja niin pääsinkin. Siitäkin on täällä kirjoitettu että pitäisi tulla ne menkat vielä vaikka 60v. ja ylikin mutta olen käynyt säännöllisesti gynellä eikä mitään häikkiä ole ollut.
Minulla oli aivan samoja oireita. Valitin niistä lääkärille, joka ei meinannut ottaa niitä todesta ikäni takia (silloin 38). Vaihdoin toiselle lääkärille ja sain keltarauhashormonia. Estrogeenit olivat kuulemma vielä normaalitasolla. Se auttoikin vähän, mutta aloin saada välivuotoja ja lopetin lääkkeen.
Myöhemmin hikoilut, univaikeudet ym. palasivat entisenlaisina. Muutenkin alkoi tulla hankaluuksia, joiden takia kävin lääkärissä juttelemassa. Olin masentunut ja lääkäri määräsi minulle mielialalääke Sipramilia. Aloitin sen ja aika pian alkoivat oireeni helpottaa. Jopa hikoilu, josta olin öisin kärsinyt jatkuvasti, oli poissa. Mieliala kohosi, en saanut itkukohtauksia ja olo oli muutenkin paljon vakaampi.
Olen nyt syönyt tuota lääkettä yli vuoden ja hyvältä tuntuu. Kaikki oireet ovat pysyneet poissa ja elämä melkein "hymyilee" taas .
En tiedä, auttaisiko se muitakin, mutta kannattaa ainakin miettiä sitä yhtenä vaihtoehtona.
mutta tuttavani pääse eroon vaihdevuosi oireistaan Pohjan Akan tipoilla.
Itse olen pikka vanhempi, kai pian 53. Aloin puolisen vuotta sitten kärsiä juuri tuosta aamuyöhikoilusta ja jokus myös päivän mittaan tapahtuvasta äkillisestä hikoilupuuskasta. Ja sitten tuli kaamean kylmä jne. Vaatteita ja peittoja on vuorotellen saanut vetää päälle ja pois.
Lisäksi päätä huippasi ja tuli kummaa tärinää. Muutaman kerran pyörryinkin. Ja yleensä herään aamuyöstä kesken kaiken. Tuumasin, että jotakin on tehtävä, jotta pysyisi toimintakykyisenä.
Lääkäri toimitti hormonivalmistetta, mutta olo tuli vain hullummaksi, joten lopetin. Terveyskaupassa muussa mielessä asioidessani näin hyllyssä Remifemin -nimisen valmisteen, joka on saksalainen. Ajattelin, että eipä tämä nyt voi paljon hullummaksi muuttua ja päätin kokeilla. Se on kyllä auttanut huimasti. Vielä on päivittäisiä kuuma-kylmäpuuskia, mutta ei ainakaan tarvitse herätä yöllä likomärkänä ja kompuroida etsimään toista yöpaitaa.
Kynsien repeilyyn ja ihon kuivuuteen (no sitä nyt on aina ollut, mutta kumminkin), löysin yrityksen ja erehdyksen kautta vihdoin sopivat eliksiirit ja vitamiinit. Tein ensin hieman tietohakuja siellä täällä.
Mielialaa on parantanut uusi tukanleikkuu ja somat vaatteet. Tuntee itsensä taas enemmän ihmiseksi.
Luulisin kumminkin, että yhdelle sopii yksi ja toiselle toinen, oman kropanlaadun mukaan. Joten kai paras hoitokeino on henkinen sitkeys, niin saattaa löytää itselleen parhaat apumenetelmät.
Tällä kuurilla ei ainakaan paino ole kohonnut. Pikemminkin päin vastoin. Ruokavaliota muutin siten, että aamulla tuorehedelmä- ja marjasalaattia pähkinärouhetta, lounaaksi raakavihannessalaattia ja päivälliseksi jotakin sopivaa valkuaisainetta (lihaa, kalaa tai tofua). Se on myös tuntunut olevan hyödyllistä–saa ainakin runsaasti vaihtelevia vitamiineja, mineraaleja ja kuituja. Ja sitten, jos vielä jaksaa laittaa itselleen tuoreen hedelmä- tai kasvismehun aamiaisella…
Pois leivät ja juustot jokapäiväismenyystä, mutta voi niitäkin kerran viikossa nauttia. Ja pizzaa vaikkapa kerran kuussa…