Näin toimii psykiatria:
1. Syrjinnän tai väärinkäsityksen uhria syyllistetään. "Ajattelet väärin, sinulla syntisairaus".
2. Uhrin aivojen tuhoaminen mömmöillä.
3. Todetaan "sairauden" pahenneen jolloin kiusaus kovenee.
1. Syrjinnän tai väärinkäsityksen uhria syyllistetään. "Ajattelet väärin, sinulla syntisairaus".
2. Uhrin aivojen tuhoaminen mömmöillä.
3. Todetaan "sairauden" pahenneen jolloin kiusaus kovenee.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Olin psyykkisen väkivallan uhri ja hölmöyksissäni käännyin psykiatrin puoleen kriisissä. Psykiatri oli tietysti
sen väkivallan tekijän puolella. Ammatilla ja sukupuolella sekä siinä kriisitilanteessa pokan pitämisellä oli ratkaiseva merkitys. Uhri laitettiin osastolle ja tahdonvastaiseen hoitoon, sai psykoosidiagnoosin ja potilarekisteriinsä merkintöjä, jotka tarvittaessa oikeuttavat hakemaan hänet osastolle milloin tahansa.
Lääkitys myös tietysti on pakollista, ja tosiaan, sitä pakollisempaa, mitä pidempään lääkkeitä on syönyt, sillä niiden sivuvaikuitukset tosiaan alkavat sitten näkyä.
psykiatria-aiheisia kirjoituksia alati kumpuaa...tuskin maltan odottaa seuraavaa psykiatria-aiheista keskustelunavausta.
Kirjoitat pötyä.
Mitään ei siis ole tapahtunut, kun sinä siellä ruutusi takana päätät, että kaikki on pötyä. Mikä Jumala sinä luulet olevasi? Mirri päättää, että sitä ei tapahtunut, ja katso, se onkin niin! Tehty muuttuui tekemättömäksi.
Hyvin yleinen asia tuo uhrin syyllistäminen, vaikkapa nyt raiskaus- ja väkivaltatapauksissa. Mitäs menit ulos, olisit pysynyt kotona. Miksi panit tuon takin päällesi, syytä itseäsi jne. Uhri alkaa itsekin syyllistää itseään, häpeää, ei uskalla kertoa jne. Käsittelemättömästä traumasta syntyy lopulta jo työkykyä ja elämistä haittaava ongelma.
Sitten uhri saa vielä uusia traumoja siitä, että häntä ei uskota.
Ketä tämä leimaamis- ja syyllistämishoito auttaa? No niitä hyviä veljeksiä, lääkäriä ja väkivallan tekijää, jotka kokevat taustansa ja sukupuolensa takia ymmärtävänsä hyvin toisiaan, kun taas se kriisissä ja shokissa oleva uhri tosiaan alkaa näyttää mielisairaalta, kun väkivallantekijä vähän vain vihjaisee siihen suuntaan... Ja pakkohan lääkärin sitten on reagoida ja toimittaa potilas hoitoon. Ettei tekisi virhettä ja joutuisi vastuuseen siitä, ettei huomannut uhrin tilaa ja toimittanut hoitoon.
leimattu.Olen hyvä esimerkki tällaisesta tapauksesta.Kuolemantapauksen jälkeinen masennus 25 vuotta takaperin ja psykiatriin turvautuminen johti siihen,että olen sukuni MUSTALAMMAS ja silmätikku ja hullu,kuten sanotaan.En voi osallistua sukujuhliin saatikka muihinkaan tilaisuuksiin,koska minusta on kerrottu asia "käy psykiatrilla surueaktion takia,joka ei lähde pois eli siis masennus".Voin myöskin kertoa,että omassa perhepiirissä olen ollut hullu ja hulluksi minua on masennuksen takia leimattu.Serkkuni ovat leimanneet minut masennuksen takia hulluksi.Ja miksi näin?Joudun käyttämään masennuslääkettä,josta minulle itselleni on ollut apua,jotta nyt jaksan työni hoitaa.
Mustalammas, olen pahoillani. Elääkö lähipiirisi 1800-lukua vai mikä mättää? Olisiko ollut parempi että sinulle olisi tullut joku muu sairaus kenties?
Kyllä tänä päivänä on varsin yleistä että ihmiset hoidattavat myös henkistä vointiaan, eikä siinä sen ihmeempää kuin hammaslääkärissä käynti. Hoitosuhteen onnistumiseen tarvitaan niin potilaan kuin hoitavan tahon yhteistä ponnistelua. Aika, kokemus ja pitkäjänteisyys sekä sitoutuminen- hyvä tulee:)
Käynhän minä muillakin lääkäreillä tarvittaessa,kuten sisätautilääkärillä,silmälääkärillä jne ,mutta ei kai psykiatrilla käyminen vaadi sen kummempaa yhteistyötä kuin muidenkaan lääkäreiden vastaanotolla.Vai siis mitä tarkoitat?Minä käyn kerran vuodessa psykiatrilla ihan samalla tavalla kuin käyn kerran vuodessa hammaslääkärilläni,sisätautilääkärilläni jne.Mutta niin se on,että sukuni on leimannut minut psykiatrilla käymisestä ja siitä että syön masennuslääkettä.Oletettaaa on --sukuni elää peräti 1700-lukua.
Jos aloittaja yleistää omat kokemuksensa tuohon malliin koko psykiatriaa koskevaksi, totta kai minäkin voin yleistää omat (toisenlaiset) kokemukseni ja niiden perusteella väittää hänen puhuvan pötyä. Millä oikeudella hän yleistää kumoten (oman kokemuksensa perusteella?) muiden kokemukset? Kirjoittaisi selkeästi omista kokemuksistaan, eikä esittäisi päättömiä hyökkäyksiä yleisellä tasolla. Kunkin omat kokemukset ovat toinen juttu, mutta yleisellä tasolla aloitusviesti on pötyä.
Vai eikö tämä aloitus ollutkaan kannanotto psykiatriaan yleisellä tasolla, vaan kertomus omista kokemuksista?
.
Olen myös huomannut mainitsemasi seikan näistä keskusteluista. Nämä näivettyy aina juupas-eipäs lässytykseksi. Joku heittää 'puskista' väitteen jossa haukutaan koko psykiatria, jota psykiatrien/psykiatrian /psykologien ja yleensä koko psykologian vastustajat puolustaa ja psykiatreilta ja psykologiasta avun saaneet vastustaa. Mutta asiallista keskustelua ei synny , jossa jokainen kertoisi vain omakohtaisista kokemuksistaan ja jättäisi arvelut sekä lässytyksen pois. Kaikki voisi asiallisesta keskustelusta saada jotain , vaikka elämänkatsomukseensa ripauksen näkökantavaihtelua.
Minuako tarkoitat? Mistä sinä muka minun 'julmuuteni' tiedät? Minusta on hyvin julmaa sanoa netissä ventovierasta ihmistä julmaksi - ettet vain olisi julma ihminen...
4.lyödyn rahat pois
- sisältäen rahat, siis kaikki normaalin elämän mahdollisuudet.
- Ja sehän on mitä hirveintä väkivaltaa ja vääryyttä.
- Se huutaa taivaaseen asti.
ainakaan kukaan rahoja ole vienyt, en ole kokenut väkivaltaa jne. Ja olen hoidossa ollut, ihan omasta aloitteestani. Sen vuoksi olenkin työkykyinen tällä hetkellä
mutta paljon on niitä joilta on kaikki viety - joilla ei ole ollut nimeä, vaikutusvaltaa tai vaikutusvaltaisia ystäviä.
On väärää "hoitoa" kun viedään, eikä anneta, kuten hoidossa kuuluisi.
asiakkaalle maksutonta, lääkitys ei sen kalliimpaa ole kuin minkä tahansa somaattisen sairauden hoito yms. en koe että minultakaan olisi rahaa mennyt siihen että työkykyni on säilynyt, olen kiitollinen vain kun palkka juoksee ja saa työtä tehdä niinkuin muutkin ihmiset.
Jotenkin paranoideja jotkut kirjoitukset täällä, mutta mt- palstahan tämä onkin...
viestiketjuja, yksi toisensa jälkeen. Mutta juu, mt-palstahan tämä on.
Ihme viestejä tosiaan joiltakin - nimenomaan ilkeiltä ja tietämättömiltä.
Miten syyllistetään? Ja mikä on syntisairaus??!?!
Lääkkeillä on sivuvaikutuksia, kyllä, mutta ei aivot tuhoudu.
Sairaus ei pahene ainakaan lääkkeillä ja hoidolla. Mikäli potilas on hankala se on sitten eri asia.
Toisin sanoen sinun mainitsemasi "uhri" ei suostu hoitoon vaan kamppailee vastaan ja tekee itsestään uhrin. Toisin sanoen oma syynsä, ellei tee yhteistyötä. Ihan turha kamppailla vastaan kun on kerran itse osastolle mennyt. Ketään ei sinne aluksi pakoteta.
Tee yhteistyötä ja vaikka näyttele parantunutta, niin pääset pois parissa kuukaudessa, jos taas et osaa, niin ihan oikeassa paikassa olet.
"Sairaus ei pahene ainakaan lääkkeillä ja hoidolla"
Se sairaus voidaan toki "parantaa" aivotoimintaa lamaavilla lääkkeillä, mutta ihmisen henkinen ja jopa ruummillinenkin kapasiteetti kärsii.
Vakavissani sanon, että äö-pisteillä tuollainen 40 pisteen pudotus lääkkeillä on mahdollista ja jopa yleistä.
Aivan kaikki lait ovat eduskunnassa toimivien poliitikkojen säätämiä eli ne ovat poliittisia tahdonjulistuksia.
Pienessä syrjäisessä maassa nimeltä poikkeusvaltio Suomi on käytäntönä poliisipartioiden käyttö erillislerien eli mielisairaaloiden markkinointipartioina. Kukapa sitä vapaaehtoisesti menisi insuliinitainnutusinjektioita saamaa "hoitajien" todettua pidätetyn arvot ja ihanteet ns. vääriksi
Suomen poliisien univormujen hihassa oleva muinaisten sotureiden taisteluvälineen eli miekan kuva kertoo mistä on kyse: alkujaan politiikka-sanan synonyymina käytetty poliisi-sana tarkoittaa alkujaan hallitsijan joukoissa sisällissotaa käyvää soturia.
Kun Suomessa tälläkin hetkellä on psykiatrian nimissä laitoksiin kaapattuina 10 000 "väärällä tavalla" luovaa lainkuuliaista yksilöä ja kun poikkeuslakikin eli mielenterveyslaki on poliitikkojen keskinäinen sosiaalinen tahdonjulistus ja kun poliisi-sana tarkoittaa samaa kuin sana politiikka ovat sekä psykiatria että poliisit poliittisen vallankäytön välineitä eräänlaisessa virallisesti julistamatta jääneessä sisällissodassa vähemmistöjä vastaan.