Mua on alkanut ärsyttää ihmisten kommentit lapsen tulevasta sukupuolesta. Me ei sitä haluta tietää kuten ei aiemmissakaan raskauksissa, miksi nyt tässäkään. Tärkeintä, että lapsi syntyy terveenä maailmaan. Joo, no olin taannoin eräissä juhlissa, ja siellä kovasti toivoteltiin, että "jospa se kolmas kerta toden sanoo ja se on varmaan nyt tyttö" ja tämän tyylisiä kommentteja. He olettavat, että mekin niin toivomme. No, toki oishan se mukava, jos tytön saisimme, kun meillä on jo kaksi poikaa. Mutta kuten aiemmin totesin, tärkeämpää on se, että lapsi on terve ja poika on meille yhtä rakas. Kuitenkin lapsilukumme jää tähän ja ollaan todella tyytyväisiä, että olemme saaneet lapsia ylipäänsä "helposti", kun tiedämme tuttavistamme, että kärsivät lapsettomuudesta ja odottaneet pitkään perheenlisäystä. SItten oma terveydenhoitaja nlassa puheli: "niin, tiedättekös jo sukupuolen? kumpiakos teillä edelliset ovat? no, pääasia, että on terve. # ja samat selittelyt hälle. Jotenkin tuntuu, että se on toisille kovempi pettymys kuin itselle. Niin ja appi sanoi jo aikoja sitten, että "pitäähän teidän tyttö vielä tehdä. " Meidän lapsilukumme oli tarkoitus jäädä kahteen, mutta sattui tämmöinen kiva yllätysraskaus vielä, niin että ikäeroa ei tule edelliseen kuin reilu vuosi!
ärsyttävät kommentit
sukupuolesta
11330
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mulla on esikoinen tyttö, niin moni vihjailee, että kyllä sieltä varmaan nyt tulee sitten vuorostaan poika. Suoraan sanottuna mulle on ihan sama, kumpi sieltä tulee, tyttö tai poika, niin oon molemmista yhtä onnellinen.
nuo puheet mene ihan sen piikkiin, että sukulaisia jännittää kumpikohan siellä on, ja sitten niitä omia ajatuksia vain sanoo ääneen ja herättelee keskustelua. Vaikkei sillä sukupuolella mitään väliä olisikaan.
Meillä esikoinen tulossa, eikä tietystikään mitään väliä kumpi sieltä sitten tuleekin. (Ollaan kyllä ajateltu sukupuolta kysyä jos sen sattuisi ultrassa näkemään.) Mutta onhan se mukavaa arvuutella kumpi siellä masussa asustaa. Etkö koskaan itse nuorempana ajatellut tulevaisuutta ja suunnitellut "sitten joskus menen naimisiin ja hankitaan omakotitalo ja tehdään pari lasta"-tyyliin? Samaa ajatuksilla leikkimistähän sekin on, vaikkei päämäärällä väliä olisikaan, onko sitä omakotitaloa vai asutaanko sittenkin rivitalossa..
Tosiasiassa sillä lapsen sukupuolella ei ole mitään merkitystä, mutta siihen on helppo tarttua. Se tuntuu kohtalaisen neutraalilta aiheelta verrattuna siihen, että päiviteltäisiin joko te kolmatta lasta hankitte vai onko tämä vahinko? Onko sulle tullut mitään tulehduksia alapäähän tämän raskauden aikana jne.
Ihmiset vain haluavat osallistua ja olla kiinnostuneita. Useimmilta nuo kyselyt ovat puhdasta sosiaalista kohteliaisuutta ei haluta heti vaihtaa puheenaihetta.
Veit sanat suustani!Odotan itse kanssa kolmatta,ja kaksi edellistä pojuja,ja ikäeroa lapsille tulee 15 ja 17 vuotta!Vauva-arkeen taas sukeltaessa,tuntuu todellakin toisarvoiselta kumpaa sukupuolta pikkuinen edustaa!Sukupuolta enemmän mietin vauvan luonnetta,isoveljet kun ovat luonteeltaan kuin yö ja päivä..Jos nyt tuleva nyytti olisi jotain joka osuisi siihen väliin..
Menemme huomenna rakenneultraan,ja en pahastuisi,vaikka pikkuinen paljastaisi sukupuolensa..Saisi sitten kenties kertoa ounastelijoille.. :)
Oikein ihanaa odotusta sinulle,ja koko perheelle!
Meillä on kolme tyttöä. Valitettavasti joudun myöntämään, että sydämessäni toivoinkin niistä tyttöjä, mutta en minä sitä kenellekkään kertonut ihan siitä syystä jos poika olisi tullut (emme kysyneet sukupuolta). Mieheni suvussa on vain tyttöjä, ja anoppi odottaa poikaa. Nyt mieheni sisko on raskaana (vanhinko) ja he sanoivat heti, että se on poika. kysyin, että mitä jos se onkin tyttö. Mutta EI, SE VOI OLLA. ELi nyt kun sukupuoli on heillä selvä, niin sieltä tulee ei toivottu, ja väärää sukupuolta oleva lapsi. Voi raukkaa!!!
Olen itse taas raskaana eli neljättä odotan. Nyt täytyy myöntää, että tällä kertaa en oikein odota kumpaakaan. Olen tyytyväinen jos kaikki on vain hyvin:) Ja taas anoppi muut miehen sukulaiset ovat aloittaneet -poika sen olla pitää!!! On ollut "tosi kivaa" kuulla, synnärillä kun olemme ilmoittaneet onnellisina, että tyttö tuli, anopin kommentti: "Jaa-a". Olisi nyt edes meidän iloksemme peittänyt pettymyksensä!!!! Nyt olemme päättäneet, että anoppi saa viimeisenä tietää syntyneestä lapsesta. Ilmoitamme ensin omalle suvulleni, jossa molempia sukupuolia osataan arvostaa!!
Samaa täällä- kolmas raskaus loppusuoralla ja vanhemmat poikia jtn koko odotusajan olen kuullut vastaavia heittoja. Alkuun asennoiduinkin poikaan ja etten ajattele kumpi tulee, mutta aikani tyttö lätinöitä kuunneltuani sorruin jo hetkeksi itsekin vähän liikaa ajatukseen tytöstä. Ultrassa selvisi että poikahan sieltä tulee, ja voi jeesus että tuntui pahalta kun olin alkanut itsekin ajatella sitä kaikkien toitottamaa ja ennustamaa tyttöä ja unohtanut siinä sivussa ajatella yhtälaista pojan mahdollisuutta.
Nyt kyllä tuntuu taas että poika tuon pitää ollakkin.
Työssä tulee kohdattua asiakkaita ja aina jossain vaiheessa keskustelu kääntyy vauvavatsaan ja siihen liittyviin aiheisiin, johon eittämättä liittyy sukupuolen arvuuttelu, varsinkin kun tulee ilmi sisarusten olevan poikia. Jokainen, ihan jokainen on sanonut, että kolmas on sitten tyttö- poika vaihtoehtona tuntuu olevan jotenkin kakkosvaihtoehto, säälipalkinto. Todella hassua;) Alkuun sanoin ylpeänä että kyllä se taitaa poika olla tämä kolmaskin, mutta kun huomasin ihmisten reaktion olevan lähinnä tuon säälin tyyppinen kun ei sitä tyttöä nyt tehty niin olen lakannut kertomasta ja totean vain että sen näkee sitten kumpi on.
Jep, mä olen kans jotenkin kallellaan poikaan tässä kolmannessa raskaudessakin, mutta en ole sitä uskaltanut kellekään myöntää. Mies uumoilee tyttöä, johon minä olen kommentoinut, että no katotaanhan...olen hyvin varauksellinen sen suhteen, että se olisi tyttö. Tytölle on tosin nimi valmiina sieltä eka raskaudesta lähtien, nyt mietitään sitten kolmannen pojan nimeä, jota ei ole valmiina, kun tosiaan tämä raskaus vähän yllätti.
Miksi kirjoitat että "sorruin itsekin vähän liikaa ajatukseen tytöstä"? Miksei saisi toivoa jompaa kumpaa? Itse ainakin toivon kovasti tyttöä, olen vain pienestä asti aina tykännyt tyttövauvoista, kuten vastaavasti siskoni poikavauvoista. Vaikka tulevan lapsen sukupuolella ei ole mitään väliä niin mitä pahaa siinä on, että toivoo jompaa kumpaa? Mieheni vastaavasti sitten toivoo poikaa, joten molemmat on toivottuja sukupuolia :) Itse haluaisin kyllä, että saataisiin sukupuoli ultrassa selville, että voisi sitten totutella ajatukseen valmiiksi kumpi sieltä olisi tulossa, vaikka eihän sekään koskaan varmaa ole..
Mulla kolme vanhinta on tyttöjä. Kun tulimme neljännen lapsen kanssa synnäriltä kotiin, tuli naapurin mummo vastaan ja kysyi, kumpi tuli. Kun kuuli että poika on, sanoi hän että nyt teille ei sitten enempää lapsia tulekaan. Minä ihan hämilläni mutisin, että ei se niin varmaa ole. Mummo vaan tiukkaan sävyyn sanoi, että ei, ei teille enää tule lapsia. Silloin "päätin", että kyllä minä vielä yhden tytön "teen".
Nyt on viides tulossa, eikä kukaan yritäkään arvailla sukupuolta. Jotkut kyllä kysyvät, kumpaa toivon, mutta loppujenlopuksi sillä ei ole ollenkaan merkitystä. Tai siis tässä vaiheessa kun vauva on vielä kohdussa, ei sukupuolella ole merkitystä.
myös nämä arvuuttelut ja veikkaukset vauvan sukupuolesta. Meille syntyy tammikuussa toinen, esikoinen on poika. Kaikinpuolin tämä raskaus on ollut erilainen kuin ensimmäiseltä, "kaikki" tutut ja puolitutut ja jotkut kaverit (ei sukulaiset, mummut ym.)ovat vahvasti sitä mieltä että tyttö tulee. Pahoinvointi oli kamalaa, rinnat nyt suuremmat kuin ensimmäistä imettäessä, painoa enemmän ym. ym. No eilen oli taas normi neuvolakäynti, mieskin oli mukana niin päätettiin sitten kurkata kumpikohan siellä on, no poikahan se siellä. Oli jokseenkin samankaltaisia tuntemuksia kuin nimm. "seitsemänveljestä" kirjoittaneella. Siihen alkoi itsekin uskoa jollakin tasolla että no tyttöhän se on, täytyy olla kun kaikki sitä niin toitottivat ja kuuntelit sitä n.20vk, vaikka kuitenkin sisimmässään tietää että se voi olla kumpi vain. Meilläkin miehen suvussa on aikalailla tasaisesti molempia. Itse olen nyt asian mielessäni työstänyt uusiksi, mutta mieheni ei voinut peitellä "harmiaan", kyllä minä häntä ymmärrän, olisihan se pikkuprinsessa ollut ihana. Kuka tietää jos niitä lapsia siunaantuu vielä lisää...
Niin, kyllähän niitä lapsia voisi tehdä enemmänkin, jos päätös on miehen kanssa sitten yhteinen. Meillä kuitenkin oli tarkoitus jo tyytyä siihen kahteen poikaan, eli tämä kolmas ylläriraskaus ei ollut sellainen, että yritettäs nyt tyttöä, vaikka niitäkin kommentteja on saatu kuulla ja painostettukin tavallaan... Mutta eihän koskaan voi sanoa, ei koskaan. Olisi vain kiva alkaa viettämään sitten kun kaikki on "isompia" sitä vaipatonta ja huolettomampaa elämää. Matkustella ja harrastaan eri lailla kuin nyt. Ja älkää vain kukaan aloittako uutta murinaa, että kyllähän sitä lastenkin kanssa voi mennä ja matkustaa jne. Se tiedetään, mutta en alkais tehtailemaan vauvoja vain saadaksemme jonkun tietyn sukupuolen edustajan perheeseemme.