Ei tunnu olevan oikeuksia lapsilla tässä maassa, ainakaan Kemi-Tornion käräjäoikeuden huoltajuuskiistatuomiosta päätellen.
Lapsi tuomitaan pahoinpitelevälle ja paljon juovalle isälleen, lapsen omaakin tahtoaan vastaan.
Olihan lapsen isä parempi valehtelemaan ja esiintymään "viattomana ja väärinymmärrettynä". Todellisuus on aivan muuta.
Sosiaalivirkailijatkin muuttivat kantaansa vääristellyn käräjätuomion jälkeen.
Saisi täällä pohjoisempanakin jokin taho valvoa noita virkailijoiden toimia. Asiat ja koko touhu täysin hukassa/kaaoksessa ja lapsi on se joka KÄRSII.
Lapsi tuomitaan pahoinpitelevälle ja paljon juovalle isälleen, lapsen omaakin tahtoaan vastaan.
Olihan lapsen isä parempi valehtelemaan ja esiintymään "viattomana ja väärinymmärrettynä". Todellisuus on aivan muuta.
Sosiaalivirkailijatkin muuttivat kantaansa vääristellyn käräjätuomion jälkeen.
Saisi täällä pohjoisempanakin jokin taho valvoa noita virkailijoiden toimia. Asiat ja koko touhu täysin hukassa/kaaoksessa ja lapsi on se joka KÄRSII.
Vastaukset 11
Vanhimmat
odottaa, nimittäin suomessa on valitettavasti vielä kohta eläkkeelle jäävää vanhaa porukkaa lastenvalvoja tehvätissä jotka näkevät asiat hyvin mustavalkoisesti. Lisäksi heitä on hyvä "vetää linssiin".
Olen itse kokenut hieman samaa.
Tuntuu siltä, että kyseisiltä viranomaisilta puuttuu koulutusta siitä, että on olemassa hyvin erilaisia luonteita.
Jos nyt sitten tällainen "erilainen" luonne pääsee keskustelemaan lapsen asiasta ensin voi lopputulos olla sama kuin minulle, eli
JO VIIKKOJA ENNALTA SOVITTU TAPAAMISENI HYLÄTTIIN.
Käytännössä en saanut lainkaan mahdolloisuutta keskustella viranomaisten kanssa asiasta, koska exäni oli ehtinyt ensin käydä keskustelemassa oman asiansa.
Kun soitin ja tiedustelin miksi ei minun ennalta sovittua tapaamista tulla toteuttamaankaan, minulle itse sosiaalijohtaja vastasi puhelimessa "OLEMME SAANEET SINUSTA TARPEEKSI TIETOA JA MUODOSTANEET KUVAN JONKA PERUSTEELLA EMME NÄE TARVETTA KESKUSTELLA KANSSASI!"
Olen kuitenkin ollut yhteydessä eduskunnan oikeusasiamieheen, hän kertoi että minulla on nyt viisi vuotta aikaa tehdä kyseisestä henkilöstä kanne heille.
Se tuskin tulee kuitenkaan muuttamaan mitään, virkamiehellä kun on aina suojansa.
Toinen asia on myös, että asiat voidaan aina TULKITA, ja kun virkamies tulkitsee asian, niin siihen ei ole mitään sanomista kellään muulla, aina jää hopealle.
Eli tämä maa kallis isien onkin oikeudeton / epäoikeuden kehto !
Luulisi, että vastaavanlaista vajausta ja ammattitaidottomuutta ei esiintyisi kuin jossain kehitysmaassa. Noinkin ratkaisevissa viroissa, joissa päätetään lapsen loppuelämän laadusta, olisi suotavaa, että siellä asiat käsiteltäisiin tarvittavalla vakavuudella paneutumalla asiaan, eikä vain huitaistaisi juttuja "maton alle" mahdollisimman nopeasti, ettei vain tarvi tehdä aisan eteen töitä.
Onhan ne lomat ja kahvitauot paljon tärkeämpiä kuin lapsen elämä (ainakin sosiaaliviranomaisten mielestä näköjään).
SAIRAS on maamme vaikka pinta näyttää hyvältä.
Käsittääkseni sinulla on mahdollisuus. Virkamies tekee nähkääs virkamies päätöksen. Kun otat yhteyttä asianomaiseen lautakuntaan. Esimerkiksi puheenjohtajaan ja kerrot asian, niin kyseinen lautakunta pystyy käyttämään jos haluaa otto oikeutta. Se tarkoittaa sitä, että lautakunta käsittelee asiasi.
älä pidä tätä virkamiestä niin mahtavana. Usein varsinkin naiset antavat periksi liian helposti, koska mies vie oikeuden puolustautua. Masentaminen ja toivottomuuden lietsominen on näkyvissä, mutta ihminen haluaa heti oikeutta, kärsivällisyydellä voitettaisiin.
Näitä mahtavia tyyppejä on nähty, he ovat työttömiksi joutuessaan täsmälleen samalla viivalla, kuin ihmiset joiden elämää he ovat sorkkineet.
Relaa ja hallitse vihasi, lopulta voitat.
Ap kirjoittaa oikeuden tuomiosta, ei siis mistään virkamiespäätöksestä. Lastenvalvojalla sitäpaitsi ei ole oikeuttaa päättää lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisista, hän vain vahvistaa vanhempien tekemän päätöksen. Jos sopimus on vastoin vanhemman tahtoa, asia tulee viedä oikeuteen. Lastenvalvoja ei vahvista mitään, mitä vanhemmat eivät ole keskenään sopineet. Oikeus sen sijaan voi päättä ihan oman tahtonsa mukaan. Usein pyydetään lausunto sosiaaliviranoimaisilta, mutta oi´keus voi päättää myös vastoin sosiaalitoimen suosityuksia (ja näin myös tapahtuu). Joten virkamiehiä, varsinkaan lastenvalvojaa, ei tule oikeuden päätöksestä syyttää.
oli ainakin mieheni exän häviämisessä suuri vaikutus. Vanhemmat ovat nimenomaan erimielisiä.
Ehkä asiat ovat nykyään toisin, molempien toiveet otetaan huomioon, tämä tapaus oli törkeää riistoa, lapselta eikä äidiltä ei kysytty.
Mieheni voitti huoltajuuskiistan, tytär oli 6-vuotias, äiti oli katkera ja masentunut, lapsi olisi halunnut äidin luo. Mies käytti törkeästi hyväkseen hänen masennustaan.
Oma poikani oli 10-vuotias, kun me erosimme, ja halusi itse olla isänsä kanssa, hyväksyin tämän.
Nyt mies kärsii itse jostain masennuksesta, yllätys, lapset jättivät hänet yksin. Hän tunsi jotain syyllisyyttä voitostaan, että oli liian helppoa "viedä kaikki".
Minä vain odotan, että hän lakkaisi olemasta mahtava, koska asia oli päinvastoin, hän toi paljon elämääni, kunnioitan häntä edelleen.
Neuvo että riippuu itsestä, on typerä klisee, kuitenkin toivon ylläpitäminen on itsestä kiinni. Mitään ei häviä, jos käyttäytyy hyvin, eikä näytä tunteitaan.
Voitosta luopuminen voi olla suuri voitto.
En nimittäin usko että koko totuus on tuo mitä kerrot? Vaikka isät saavat riitatapauksissa lapsen huoltajuuden yhä useimmin, niin sentään ne jutut ja päätökset eivät voi olla helppoja tai varmoja.
Muistaakseni oikeustapaukissa isät saavat huoltajuuden n 30% joten kaksi kolmasosaa ei saa, eli siitä sopii päätellä, että perustelut täytyvät olla vakavat.
Jos kirjoitat äitinä, niin kerro miksi oikeus ei antanut huoltajuutta sinulle? Miksi isä oli parempi? Ne perustelut haluan kuulla ennen kuin "tuomitsen" oikeuden päätöksen. Minkä ikäinen lapsi on kyseessä?
Miksi isä haki /halusi huoltajuutta? Yleensä huoltajuutta haluavat isät ovat vähintään yhtä hyviä huoltajia kuin äiditkin ja usein paljon parempia. Satun tuntemaan muutaman joita olen seurannut kun ovat lähellä.
että jollekin ihmiselle vain tehdään vääryyttä? Pitkä aika osoittaa, mikä tuomio oli epäoikeudenmukainen, jos riisto olisi oikein, silloinhan lapset voisivat hyvin ja välit olisivat kunnossa.
Jos itse olet sosiaalialalla, ja otat noin tunteella, etteivät ihmiset saisi purkaa tuntojaan, työ käy sinulle raskaaksi ajan mittaan. Tunteellinen henkilö on lopulta negatiivinen.
mutta olen yh (lapsi aikuistunut jo) ja kuten kerroin tiedän ja tunnen myös yh-isiä jotka ovat pitäneet huolta kiitettävästi lapsistaan.
Olen työskennellyt aikoinaan paljon yh-yhdistyksen piirissä vapaaehtoistyössä ja sieltäkin karttunut kokemusta monista asioista. Siksi en koskaan näe mitään asiaa mustavalkoisena.
Sinä kerrot oman kokemuksesi. Mitä kertoisi mies? Kuten aiemmin kysyin haluaisin tietää enemmän ennen kuin voin tuomita oikeuden päätöksen ja edes ne tiedotkaan mitä sinä rehellisesti minulle kertoisit eivät tuo asiaa täysin esille.
Toki tiedän senkin, että joskus tulee epäoikeudenmukaisia tuomioita ja varmasti tulee ainakin toisen osapuolen kannalta, jos molemmat haluavat huoltajuuden.
Olen hyvin realistinen ihminen, enkä mene mihinkään mukaan tunteella. Opettele sinäkin realismia ja uskalla käsitellä tuomio siltä pohjalta miten oikeus perusteli tuomion. Ja voithan valittaa, mutta sinä pärjäät asian kanssa kun päätät pärjätä.
Jos mies olisi rehellinen, hän myöntäisi, että halusi vain voittaa. Kyllä hän piti huolta kaikesta materialistisesta puolesta.
Rehellisesti sanoen sosiaalitoimi antoi lausunnon vastahakoisesti, totuuspohjalta näin, että mies kävi töissä, lapsen äidin oli vaikea pysyä missään. Jäi silti sellainen maku, että tehtiin väärin.
Lapsi toi esille sen että haluaa olla äidin kanssa, sinne hän myös muutti heti, kun oli laillisessa iässä.
Äiti opetti syyttelyä, jopa näin, että jos nuori bilettää, ja kolhii itsensä, vastuu on satojen kilometrien päässä asuvalla isällä. Selitin hänelle, 15 vuotta täyttänyt ja nuorempikin on itse vastuussa häiriöstä.
Ihmiset purkavat tunteensa syyttelyyn, osaksi aiheettomasti kohdistaen sen sosiaalitoimeen, kuitenkin pitää olla oikeus tähän, virkamiehen on suhtauduttava viileästi.
Muistelin asioita, koska jostain syystä mies ei pääse henkisellä tasolla yli minusta, en pidä häntä pahiksena.
Tästä tunteellisuudesta puhun ihan omasta kokemuksesta, jos ei voi olla viileä, ei sovi työhön. Jos tuntee mitä tahansa kielteistä, ja antaa sen vaikuttaa toimintaansa, ei ole pätevä.