Minulla on kotona 5,5 kk ikäinen tyttö ja olen kärsinyt vähän väliä unettomuudesta synnytyksen jälkeen. En koe olevani masentunut (ekan 2 viikon jälkeen "Baby Blues" hävisi) ja muuten kyllä kaikki ok, mutta nyt on tuo unettomuus ruvennut vaikuttamaan omaan mielialaan ja äitinä olemiseen...Välillä ollut tosin ihan hyviäkin aikoja, mutta nyt esim. viimosen viikon aikana olen nukkunut 4 yötä vain 2-4h / yössä ja vain pari yötä normaalisti. Tietenkin tyttö vielä herättelee öisin, mutta se kyllä menisi jos pystyisin herätysten välissä itse nukkumaan. On todella hirveää valvoa esim. 7h putkeen vaikka on aivan kuollut! Esim. viime yönä nukahdin vasta klo 4 ja tyttö heräsi klo 7! :-( Viimosen kk ajan tyttö on ruvennut heräilemään alkuyöstä todella paljon, esim. nukahtaa klo 8 ja heräilee klo 24 asti aina nykyisin tuon 2-4 kertaa, itse jotenkin menen noiden heräilyjen jälkeen aivan ylikierroksille, sydän hakkaa eikä nukahtamisesta tule mitään. Viimekin yönä otin sitten tytön nukkumaan minun viereeni, mutta tuloksena oli, että tyttö ähisi ja nukkui itsekin huonommin (tosin ei herännyt enää varsinaisesti huutamaan/itkemään). Kuulostelen vähän väliä miten tyttö nukkuu enkä pysty itse nukahtamaan. Raivostuttavaa, kun kukaan ei tunnu ymmärtävän, esim. oma äitinikin vain pitää ongelmaani naurettavana! Kyllähän jaksaisin tytön yöheräilyt jos itse pystyisin siinä välissä jotenkin nukkumaan! Miehen mielestä ongelmani on ylitunnollisuus kun käyn vähän väliä katsomassa tyttöä yöllä/illalla ja kuulostelen herääkö hän. Miten pääsisin tästä unettomuudesta eroon? Lääkkeitä en voi käyttää (käytän unilääkettä vain tosi harvoin), koska onhan minun kuitenkin herättävä yöllä syöttämään tyttöä ja mieskään ei voi öitä valvoa ainaskaan viikolla kun käy töissä....
mitä tää on?
äiti1981
2166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
nyt kyllä kipin kapin apua hakemaan. On kyllä tilanteeseesi sopivia lääkkeitä, jotka esim. auttavat saamaan unen päästä kiinni ja rauhoittavat, mutta heräät toki yöllä entiseen tapaan. Mulla oli aivan sama tilanne esikoisen kanssa ja ajattelin kerran, että viikoa kauempaa en enää jaksa ja sitten haen apua. No, ihme tapahtui ja vaavi alkoi nukkumaaan yöt putkeen ja minäkin sain nukuttua paremmin. Ystäväni ei olisi selvinnyt ilman lääkitystä.
juttelemassa asiasta neuvolassa. Ei kannata turhaan siellä nyt kärvistellä puolikuolleena ja miettiä miten selviää hengissä. Niillä on varmasti hyviä keinoja sulle, esim. nukahtamislääke (ei siis unilääke) joka auttaa rauhoittumaan nukkumaan. Se on inhottavaa, kun kuulostelee vauvaa kokoajan. Meilläkin neiti on niin levoton nukkuja, että alkuun ei meinannut itsellä nukkumisesta tulla mitään kun kuulosteli vain, että kohta se herää, vaikkei herännytkään. Mutta älä enää oikeasti murehdi vai hae apua!