Ja vaikka kyse nyt olisikin kaikkien silmissä niin sosiaalisesta ihmisestä, niin hän ei välttämättä tervehdi kaupungilla vaikka tulisi vastaan...siis mikä vittu siinä on niin vaikeaa, tervehtiä kun nähdään tuttu? Mitä siitä kukaan kostuu? Nolompaa se on kun kumpikin kävelee ohitse ihan kuin eivät kumpikaan tuntisi toisiaan. Ja toinen juttu mikä vituttaa on se, että ihmiset eivät voi mennä esim. luentosalissa tai kirjastossa toisen tuntemattoman ihmisen viereen istumaan vaan aina pitää jäädä vähintään se yksi penkki väliin (hajurako?). Ja sitten vielä yleensäkin ihmiset ovat aina niin pölmistyneitä jos tuntematon tulee puhumaan...mitä vittua? Onko suomalaiselle aina tuntematon ihminen jokin uhka?
Suomalaiset ovat liian ujoja.
Mitä vi****
3316
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Näin ihastuksen sanon kyllä seuraavan kerran hei kun sut nään.
Kun en tervehtinyt sinua.Menin aivan hurmioon nähdessäni sinut.Mutta seuraavan kerran varmasti tervehdin.
No voi tsiisus, en mä ainakaan kirjastossa änkeä jonkun viereen jos on tyhjiäkin paikkoja vapaana. En yksinkertaisesti pysty keskittymään jos ihan 10cm päässä on joku. Muutenkin haluan olla yksin kun luen.
Musta on myös vaivaannuttavaa kun olen kaupungilla kaverin kanssa ja tämä näkee jonkun kaverinsa jota en tunne. Sitten nuo kaksi kälättää jotain roskaa ja haluaisin poistua, en nimittäin noin vain ala esittelemään itseäni vieraille.