Kuinka isoja ryhmiä saa olla yläasteella? Onko opettavalla aineella mitään merkitystä? Voiko koulu päättää, että opetusryhmän koko esim. tekstiilityössä on yli 20 oppilasta?
ryhmäkoot yläkoulussa
Irmeli70
10639
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Taitaa olla niin, että ainoa rajoitus on integroitu erityisoppilas luokassa, jolloin maksimikoko saa olla 20. Jos on 21 luokassa, niin ryhmä on jaettava. Tästä ei ole poikkeuksia. Luokkakoot määrittelee rehtori, sillä hän vastaa opetuksen järjestelyistä.
Opetan itse yläkoulussa. Melkein joka luokalla on vähintään yksi erityisoppilas, mikä ei vaikuta ryhmäkokoon tuota eikä tätä. Koulussamme luokkakoot ovat 20 - 28, keskimäärin varmaankin 24 täysin riippumatta erityisoppilaiden määrästä. Lähes kaikki aineet opiskellaan kokonaisina luokkina, joitakin poikkeuksia on. Jollakin onnekkaalla luokalla voi myös olla jakotunteja välineaineissa. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että luokka olisi jaettu jokaisella esim. enkuntunnilla.
Käytännössä rehtori ei voi luokkakokoon vaikuttaa. Eihän hän voi kieltäytyä ottamasta kouluun oppilaita, jotka asuvat oppilaaksiottoalueella! Hän ei voi myöskään vaikuttaa tuntikehykseen. Tuntikehystä jaetaan koulun sisällä, mutta tyhjästä on paha nyhjästä. Ei rehtori voi perustella uusia luokkia tai jakotunteja, jos resursseja ei ole olemassa.
Erityisoppilas vaikuttaa ryhmäkokoon vain, jos hänellä on 11-vuotinen oppivelvollisuus. Normaalipituisen oppivelvollisuuden piirissä olevia erityisoppilaita saa luokalla olla vaikka kuinka paljon.
Niin et sitten ymmärtänyt lukemaasi! Käytäntö onkin sitten kokonaan toinen juttu, miksi sotket sen tähän. Mutta sanon varmuuden vuoksi, että rehtori vastaa opetuksen järjestelyistä. Eikös niin?
Sitten tosiaan tuo tarkennus erityisoppilaan kohdalta, että ryhmäkoko max. 20 koskee 11-vuotista opetusuunnitelmaa käyvää erityisoppilasta.
Miten käytäntö voi olla kuulumatta tähän asiaan? Eiköhän ap nimenomaan halunnut tietää, miten asiat oikeasti menevät.
Rehtori vastaa opetuksen järjestelyistä hyvin tiukoin reunaehdoin. Hänellä on tietyt tilat, henkilökunta, oppilaat ja rahat. Hänen liikkumavaransa on siis käytännössä (anteeksi, että sotken taas asiaan täysin kuulumattoman käytännön tähän) aivan mitätön. Minusta tämä oli erittäin tärkeä asia sanoa, koska jos tätä ei ymmärretä, voi rehtoreihin kohdistua täysin kohtuutonta kritiikkiä. Ryhmäkokoihin vaikuttavat eniten kunnan päättäjät, jotka vastaavat rahanjaosta. Jos koulutoimelta vaaditaan säästöjä, tuntikehys pienenee ensimmäisenä, mikä merkitsee suurempia ryhmiä.
Ja mitä tulee näihin pidennettyä oppivelvollisuutta suorittaviin, niin heitä on yleisopetuksen luokissa häviävän pieni määrä, koska he ovat kaikkein heikoimpia, yleensä kehitysvammaisiksi diagnosoituja oppilaita, joita varten on erityiskouluja ja -luokkia. Omassa yli 600 oppilaan koulussani tällaisia oppilaita ei ole yhtäkään. Käytännössä (sori taas) tällä pykälällä ei siis ole yhtään mitään vaikutusta yleisopetuksen ryhmäkokoihin, joista ap tuntui olevan kiinnostunut.
>>>>Taitaa olla niin, että ainoa rajoitus on integroitu erityisoppilas luokassa, jolloin maksimikoko saa olla 20. Jos on 21 luokassa, niin ryhmä on jaettava>>>>
Miten tätä ei voi ymmärtää oikein? Siellä taitaa olla se kuukuisa itsepäinen opettaja, joka ei voi tunnustaa omaa virhettään.
Mitä taas tulee ryhmäkokoihin, niin tietysti rehtori hallinnoi ja suunnittelee tuntikehyksen ja vie sen sitten päättäjille. Jos rehtori ei osaa perustella kehystä päättäjille, se ei ole mikään rehtori. Vai miten on teidän koulussa. Ovatko siellä päättäjät viisaampia kuin meillä?
No mistä sitten opettajat päättävät koulussa? Päättäjät antavat rahat ja opettajatko jakavat ne keskenään? Miten demokratia koulussa toimii?
kun opettajat eivät päätä, vaan opettavat.
Eikö tässä juuri tehty selväksi, että ainoa rajoitus on se pidennettyä oppivelvollisuutta lusivan sijoitus luokalle, ei suinkaan intregroidun erityisoppilaan? Koitahan nyt päättää. Ja mitä tulee opettajien kyvyttömyyteen myöntää virheitään, niin lähdepä ihan ensin miettimään omaa nimimerkkiäsi ja siitä huokuvaa asennetta.
Rehtori ei todellakaan "vie tuntikehystä päättäjille" vaan päinvastoin. Ei taida olla opelle nyt ihan selvää, mikä on tuntikehys, jota nytkin monessa kunnassa on päättäjien toimesta supistettu.
Tuntikehys tarkoittaa rehtorin ja koulun käytössä olevaa tuntimäärää. Mitä vähemmän tunteja on, sitä useampi oppilas on oppitunnille sijoitettava. Tämä tuntimäärä ei todellakaan ole millään muotoa rehtorin päätettävissä. Kuka tahansa rehtorihan varmaan mielellään ottaisi enemmän tunteja, jotta voitaisiin perustaa pienempiä ryhmiä ja jakotunteja jne. Rehtorin päätettäväksi voi jäädä korkeintaan sen sorttisia asioita, kuin että annetaanko se ainoa jakotunti tällä kertaa ruotsiin vai matikkaan vai enkkuun. Keskimääräiseen ryhmäkokoon nämä ratkaisut eivät vaikuta.
Jaksan vielä tämän yhden kerran vaivautua rautalangasta vääntämään, jotta ketjua lukeville äänestäjille valaistuisi, mistä on kyse. Lopultahan nimenomaan kuntavaalien äänestäjät tekevät ratkaisun siitä, kuka kunnassa päättää esimerkiksi opetustoimen resursseista, tuntikehyksestä ja sitä kautta ryhmäkoosta. On aivan turhaa syyttää koulua ja rehtoria siitä, että tuntikehystä ei yksinkertaisesti ole ja että ryhmät ovat liian suuria.
Nuorelle vanhemmalle voin vielä sanoa, että opettajat eivät päätä. Mutta ei se rehtorinkaan päätäntävalta käytännössä ole ihmeellinen, koska on selvää, että tunnit on pidettävä, opettajille maksettava, kirjat ostettava jne. Pakollisten menojen jälkeen rahaa ei ole. En itse kokisi, että siinä ihan hirveästi on rahan jaossa pohtimista ja päättämistä. Eri asia olisi, jos rahaa todella löytyisi jostain vielä pakollisten menojen jälkeen. Silloin rehtori voisi ryhtyä miettimään, mihin se pannaan. Mutta kun ei sitä ole. Opetustoimesta 90-luvulla niistettyjä resursseja ei ole nousukauden aikana palautettu, ja nyt pitäisi niistää lisää!
Nyt kansakin tietää.