Meillä on vähän yli 7kk poika, joka on erittäin sosiaalinen ja iloinen tapaus, hymyilee, jokeltelee ja pitää seurustelusta paljon, mutta nyt on vähitellen uskottava, että joku on pielessä. Poika ei käänny kumminkaan päin (ei selältä vatsalle eikä vatsalta selälle), ei pyöri napansa ympäri, ei nosta vatsalla ollessaan yläkroppaansa suorille käsille (juuri ja juuri kyynerpäät välillä irtoaa alustasta). Poika ei viihdy juurikaan lattialla ainakaan mahallaan. Jos yrittää vaan antaa olla, eli ei ylipassaa, alkaa poika vaan raivota ja sätkiä, kun pikkuvauva, nostaen jalkoja ja käsiä ylös alustasta.
Meillä on aika fysioterapeutille kuun lopulle, mutta mietityttää, kannattaisiko yrittää päästä jonnekin neurologille jo tässä vaiheessa. Eikö nopea diagnoosi kehitysvammatapauksissakin auta liikkumisen oppimiseen? Osaisiko joku opastaa pätevälle pääkaupunkiseudulla toimivalle yksityiselle lasten neurologille, joka passittaisi tarvittaessa eteenpäin tutkimuksiin? Vai onko ainut vaihtoehto odotella siihen kun vauva on 8kk ja päästään neuvolan lääkärille, jolta sitten voi anella jatkotutkimuksiin pääsyä? Fysioterapeutti ei varmaankaan passita jatkotutkimuksiin vaan lähinnä antaa jumppaohjeita?
Kiitos, jos joku osaa neuvoa.
Meillä on aika fysioterapeutille kuun lopulle, mutta mietityttää, kannattaisiko yrittää päästä jonnekin neurologille jo tässä vaiheessa. Eikö nopea diagnoosi kehitysvammatapauksissakin auta liikkumisen oppimiseen? Osaisiko joku opastaa pätevälle pääkaupunkiseudulla toimivalle yksityiselle lasten neurologille, joka passittaisi tarvittaessa eteenpäin tutkimuksiin? Vai onko ainut vaihtoehto odotella siihen kun vauva on 8kk ja päästään neuvolan lääkärille, jolta sitten voi anella jatkotutkimuksiin pääsyä? Fysioterapeutti ei varmaankaan passita jatkotutkimuksiin vaan lähinnä antaa jumppaohjeita?
Kiitos, jos joku osaa neuvoa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
No ei kaikki kehity samalla tavalla. Tottakai on mahdollisuus että jotain on pielessä, mutta ei sen takia kannata stressata jos ei vielä käänny kumminkaanpäin. Kuulin että yksi 9kk ei osannut kääntyä! Oppihan hän sen myöhemmin kuitenkin...
Ehkä olette huomaamatta passanneet ja pitäneet sylissä poikaanne "liikaa" ettei uskalla ja osaa olla yksin. En usko noiden tietojen perusteella että mitään hätää olisi... Toivotaan ainakin niin!:)
Kyllä itsekin alan uskoa, ettei vielä ainakaan ole aihetta panniikkiin. Täytyy vaan olla jatkossa hyysäämättä liikaa :)
Soita Ruusulankadun lastenlääkäriasemalle ja kysy hoitajilta. Se kuuluu muistaakseni Mehiläinen-lääkärikeskuksiin. Osaavat varmasti neuvoa. Kannattaa kysyä lastenneurologia joka on erityisesti perehtynyt pieniin lapsiin/vauvoihin. Hoitajat taatusti ovat kuuleet palautetta asiakkailta ja tietävät, minkätyyppisiä ongelmia kukakin lääkäri on erityisesti tottunut selvittelemään.
Käytiin tänään Ruusulassa, lääkäri oli tosin lastentauteihin erikoistunut, ei neurologi. Tutki pojan, kokeili refleksit, pyöritteli ja testaili jäntevyyttä ym. Lääkäri oli sitä mieltä, että lapsi on kaikin puolin normaalin oloinen. Ei kuulema ollut liian jäntevä tai veltto, osallistui pyörittelyyn, oli utelias ja seurasi tarkasti lääkärin tutkimusta. Epäili, että poika on vaan laiskanpuoleinen ja kehotti vielä enemmän jättämään lattialle mahalleen, vaikka huutelisikin turhautuneena. Kutsui uusiin tutkimuksiin, jos ei kahden kuukauden kuluttua vielä käänny.
Helpotti huoli hetkeksi, toivottavasti parissa kuukaudessa tapahtuu edistystä...
fysioterapeuttikin ohjaa eteenpäin, mikäli tarve vaatii. On ammattilainen huomaamaan, onko kyseessä vain motorinen heikkous vai jokin muu. Toivottavasti teillä olisi kaikki kunnossa ja lapsi vain hieman hitaammin kehittyvä.
Meidän poika on nyt reilu 9kk vanha. 7kk ikäisenä rupesi huutamaan myös, jos oli pitkään mahalleen. Juoksutti meitä koko ajan kääntämään hänet ympäri. Työ kääntyminen oli hankalaa oppia myös. Laitettiin hänet lattialle ja ympärille paljon mielenkiintoista tavaraa. Yleensä yläkulmassa oli joko me, taikka sitten lempilelu, taikka jokin muu, mikä kiinnosti. Siitä sitten kun hän meitä koitti nähdä, taikka nämä lelut, alkoi pikkuhiljaan kääntymään. Mahallaan ollessa ei myöskään osannut aluksi kääntyä toiseen suuntaan. Lattialta otettiin matto pois, ja laitettiin lakana, että liukuu vähän, eikä stoppaa. Siitä sitten kun ne lelut oli ympärillä, alkoi poika kääntyä 7-8kk:n aikana. Sen jälkeen kun laitettiin leluja pikkasen pidemmälle oppi poika ryömimään 9kk ikäsenä. Eli ihan hetki sitten.
Eli ei kannata kauheaa stressiä ottaa, jos ei nopeasti opi. Sinnikyyttä vain. :)
yksityiselle. Tuntuu että aikaa fysioterpauetille olisi pitäny neuvolan kautta saada jo paljon aikaisemmin, jos ei esim kunnolla päätä kannata kyynärpäiden varassa tuon ikäisenä. En halua kuullostaa pessimistiseltä...mutta nyt on kumminkin tärkeää kartoittaa mistä tämä hidas fyysinen kehittyminen johtuu.
Viikonloppuna käytiin tuolla Mehiläisen lasten puolella, eli Ruusulassa, kuten aiemmassa viestissä kirjottelin. Lääkäri ei ollut neurologi, vaan lastentautien erikoislääkäri, luultavasti on kuitenkin kokemusta vauvoista ja on varmasti nähnyt erilaisia kehitystahteja uransa aikana. Hän koetti kovasti meitä vanhempia vakuuttaa, että hätää ei tutkimuksen perusteella ole, vasta jollei parin kuukauden kuluttua (pojan ollessa 9kk) vieläkään kääntyile ja liiku, on aihetta tutkia paremmin. Hän oli sitä mieltä, ettei fysioterapiaankaan tarvitsisi vielä mennä, mutta koska meillä on ensi viikolla sinne aika, tietysti menemme. lähetteen fysioterapiaan sain vasta, kun itse pyysin ja sanooin olevani huyolestunut, neuvolan täti ei sitä olisi muuten antanut tutkimustensa perusteella.
minkä kokoinen poikasi on? Isokokoinen vauvahan ei välttämättä jaksa liikkua/kannatella itseään kauaa..
Poika on aika keskikäyrillä, eli omaan pituuteensa nähden paino menee lähellä nollakäyrää. (nyt noin 9kg) Ruumiinrakenteen ei siis pitäisi olla este.
Kerrompa esimerkin omasta tytöstäni, joka oppi kääntyyn vasta 9kk iässä. Fysioterapiassa käytiin tytön ollessa 6kk, neuvolantäti passitti kun olisi kuulemma pitänyt jo kääntyä. Fysioterapeutti antoi meille vinkkejä miten opetella, saatiin kotiin ohjeita ja kuukauden päästä päästiin uudestaan kun ei edistystä tapahtunut. Neiti oli kyllä muuten touhukas vaikka selällään makoilikin, touhuili siinä makuullaan kaikenlaista eli ei ollut ollenkaan flegmaattinen. Muistan kuinka kädestä vetämällä opeteltiin kun ei lelut sun muut ympärillä jaksaneet neitiä kiinnostaa. Oppi ryömiinkin ennen kuin kääntyi:) Mutta sitten yks kaks hoksasi homman ja siitä innostui heti niin ettei sen jälkeen paikallaan pysynyt. Konttaamaan oppi 11kk iässä ja kävelemään lähti vasta 1v 5kk. Neiti on nytkin erittäin harkitseva ja rauhallinen 3-vuotias, ei mikään rämäpää todellakaan, vähän ujokin mutta oikein iloinen ja puhelias ja kiltti tyttö. En usko että lapsessasi on mitään vikaa, odottele ja harjoitelkaa rauhassa.
Meillä on yli 10kk, eikä hän edes ryömi vielä.
Katsellaan 1v. neuvolaan saakka ennen kuin päästään fysioon jos tarvetta on.
Taitaa olla nämä resussipulat suurin syy tuohon odotteluun, mutta mikäs siinä.