Tutustuimme kyseisen miehen kanssa jokin aika sitten, lopulta ihastuttiin ja kuitenkin olemme joutuneet pitämään "suhteemme" salassa ja kaikki tämä vain miehen exän takia! Nyt pikku hiljaa molemmat haluaisi aloittaa vakituisesti yheisen elämän, mutta molemmat pelkäävät exän "pilaavan jutun".
Exällä itsellään on ollut miehiä vaikka kuinka paljon (jo ennen eroakin), mutta mies ei vaan saa jatkaa elämäänsä!
Ex on sotkenut miehen aiemman suhteen kiristämällä, ettei tämä saisi enää tavata lapsiaan (lapset miehellä joka toinen vkl) ja vielä lisäksi ahdistelemalla naisystävää soittelemalla haukkumapuheluita, nälvimällä baareissa jne. Tätä oli kestänyt niin kauan, että naisystävä oli lopettanut suhteen.
Ex lähettelee miehelle huomion hakuisia viestejä, kuten humalassa "minä rakastan sinua, vaikka eihän se sinua kiinnosta. Tuskin edes haluat puhua minulle" ym. Ja jos mies ei voi katsoa lapsia juuri silloin, kun ex sattuu kysymään alkaa kiristys; "Ei sitten tarvitse enää katsoa lapsia ollenkaan".
Nyt mieltä painaa ja pelottaa; en halua ainakaan aloittaa seurustelua, jos sekin täytyy salata.
Pelkään, että ex kiristää minut ja miehen eroon toisistamme lapsilla. Ollaan miehen kanssa keskusteltu asiasta, eikä haluaisi ainakaan käräjöimään tapaamisoikeuksista.
Mutta eihän exällä ole oikeutta riistää lapsia itselleen sen takia, että mies haluaa elää omaa elämäänsä?
Exällä itsellään on ollut miehiä vaikka kuinka paljon (jo ennen eroakin), mutta mies ei vaan saa jatkaa elämäänsä!
Ex on sotkenut miehen aiemman suhteen kiristämällä, ettei tämä saisi enää tavata lapsiaan (lapset miehellä joka toinen vkl) ja vielä lisäksi ahdistelemalla naisystävää soittelemalla haukkumapuheluita, nälvimällä baareissa jne. Tätä oli kestänyt niin kauan, että naisystävä oli lopettanut suhteen.
Ex lähettelee miehelle huomion hakuisia viestejä, kuten humalassa "minä rakastan sinua, vaikka eihän se sinua kiinnosta. Tuskin edes haluat puhua minulle" ym. Ja jos mies ei voi katsoa lapsia juuri silloin, kun ex sattuu kysymään alkaa kiristys; "Ei sitten tarvitse enää katsoa lapsia ollenkaan".
Nyt mieltä painaa ja pelottaa; en halua ainakaan aloittaa seurustelua, jos sekin täytyy salata.
Pelkään, että ex kiristää minut ja miehen eroon toisistamme lapsilla. Ollaan miehen kanssa keskusteltu asiasta, eikä haluaisi ainakaan käräjöimään tapaamisoikeuksista.
Mutta eihän exällä ole oikeutta riistää lapsia itselleen sen takia, että mies haluaa elää omaa elämäänsä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
aika lailla sama tilanne vaikkakin niinpäin, että minä olen äiti ja lapset minulla ja ex mustasukkainen ja kiristi tyyliin "ottaa lapset/ei otakaan" omalla viikonlopullaan. Lopulta tilanne kärjistyi erääsen seurustelusuhteeseeni. Mies asui kauenpana ja olimme ehtineet nähdä vasta kaksi kertaa, joten siitä ei voinut vielä vetää edes mitään johtopäätöksiä, mutta ninpä mustasukkainen exä veti ja siitä tuli puolen vuoden helvetti. jonka pääteeksi exä veti oikeuteen huoltajuudesta, tapaamisista. No, se puoli vuotta oli täyttä tuskaa, mutta nyt on asiat olleet pari vuotta suht hyvin, sillä exällekin näytettiin se käyttäytymisen raja ja kaapin paikka oikeudessa.
Siis, neuvoni on, että taistele oikeudestasi! Exä pompottaa just niin kauan kuin siihen on mahdollisuuksia! Onko teillä edes tapaamsisopimusta kirjallisena ja vahvistettuna? Se on ensimmäinen askel, se täytyy olla. Ei sitä oikeuteenmenoa kannata pelätä kuin ruttoa, jokskus se on ainoa keino saada oikeutta ja asiat järjestymään. Onhan teillä kotivakuutus, joka kattaa lasten asioista riitelyn?
Voimia ja jaksamista! Tiedän, että se ei tule olemaan helppoa.
mies ei halua näyttäytyä kanssasi julkisesti,ja valehtelee syystä..
Jos haluaa seurustella,niin voi seurustella. Jos ex tosiaan käyttäytyy häiritsevästi,on poliisilla keinonsa saada se loppumaan!
vittu, jospa tulisi järkiinsä.
Hullu ämmähän se on.
Et kai aio vaan onnestasi luopua jonkun sairaan ihmisen takia.
Lapsilla voi yrittää kiristää, mutta jos teillä on todisteita, että lapset on olleet teillä säännöllisesti, tämä eksä on aika heikoilla, jos estää tapaamisia.
Onnea matkaan!
Tuttua. Pitäisi olla lehmän hermot.
toisten asioilla pikku pikku päätäsi, vaan etsi mies jolla ei ole ex vaimoa ei lapsia eikä muutakaan sutinaa naisten kanssa, ihan sellanen perääkammaripoika, niin ei tule noita sivuosumia!
Meillä täsmälleen sama homma, paitsi me olemme seurustelleet julkisesti, joten piina exältä on jatkunut kesäkuulta 2006, erikseen olimme muuttaneet helmikuussa 2006.
Exällä on ystävänsä mukaan ollut "sutinaa" muiden miesten kanssa koko 13 vuotta jonka olimme yhdessä. Hänellä on ollut satunnaisia suhteita ja samaan aikaan muita vakituisempia suhteita. Minä olen ollut paljon poissa kotoa, olen ollut laivalla töissä, joten hän on saanut "touhuta" rauhassa. Isoäiti, joka asuu samassa pihassa on katsonut sillä aikaa lapsia. Isoäiti on muutenkin huolehtinut lapsista joka päivä aina kun olen ollut poissa. Kotona ollessani minä olen laittanut lapset jokapäivä kouluun ja ollut vastassa heitä koulusta, laittanut ruokaa, yms. kuten siivonnut työssäoloni aikana kertyneet sotkut ja pessyt pyykit. Kun tulin lomalle, lähdin 3 lapsen kanssa mökille, että lasten äiti voi "rentoutua", jolloin hän on voinut taas hoitaa muita miessuhteitaan (selvisi minulle jälkeenpäin).
Ex kiristää lapsilla, minun pitäisi tehdä kaikkea hänelle "lasten tähden" "ajattele lapsia" "sä et ajattele lapsia". Silti hän itse ei ajattele lapsia, eli estää kaikin tavoin lasten tapaamisia. Miksi hän on edes tehnyt lapsia, koska pitää niitä nyt vain pelinappuloina, joilla voi vaatia kaikkea muilta ihmisiltä?
Tämä lasten äidiltä tullut piinaava terrorisointi on onneksi vahvistanut minun uutta parisuhdettani. Onneksi uusi kumppanini on rauhallinen, järkevä ja ymmärtävä ihminen. Olemme avoimesti keskustelleet kaikesta. Toki tämä on ollut molemmille erittäin raskasta, mutta yhdessä kaikki on ollut huomattavasti helpompi kestää ja jaksaa.
Nyt olen saanut nykyiseltä puolisoltani kokea kaikkea sitä, mitä en tiennyt edes olevan olemassa exän kanssa ollessani. Nyt tiedän mitä on harmooninen suhde, tiedän nyt mitä on olla kunnioitettu ja arvostettu ihmisenä. Tiedän nyt mitä on tasavertainen parisuhde, että minunkin mielipiteeni asioista merkitsee. Enää ei tarvitse kuunnella huutoa. Nykyinen puolisoni ei hakkaa minua. Minä saan olla ihan vapaasti MINÄ. Uskomatonta! Nyt ymmärrän minkälaisen virheen olen tehnyt, olisi pitänyt jättää koskematta ikinä mitenkään siihen ihmiseen. Mutta jälkiviisaus on niin helppoa. Ex on todella laittanut minut katumaan sitä, että olen ollut hänen kanssaan ja vielä tehnyt lapsia, joita en nyt sitten edes saa nähdä. Jos lapsia ei olisi olemassa niin en kaipaisi heitä, mutta nyt on kova ikävä.
mihin olet astumassa...saman kokeneena ja suhteen tultua julki,alkoi monen vuoden helvetti exän puolelta.vaikka menimme naimisiin,saimme lapsia,kuten hänen exänsäkin omalla tahollaan,oli silti loppuun asti niin katkera erosta,että käytti kyllä suuren ajan elämästään meidän elämämme tuhoamiseen.
lopulta siinä onnistui ja erosimme mieheni kanssa.minun pääni kun ei enää kestänyt sitä alituista kiusantekoa.
jos nyt saisin valita toisin,ottaisin miehen,jolla ei ole lapsia ja sen mukana sitä exää...paljolta murheelta olisin säästynyt..
vaikka tiedän senkin,ettei kukaan tunteilleen mitään voi eikä sille kehen rakastuu...