suurenmoisin taideteos, siteeraan jotakuta,en muista ketä.
Viulumusiikin ystävät; ottamalla youtubesta Heifetz plays Bruch Scottish Fantasy löytyy vaikka mitä.
Ehkä tuntemattomampi säveltäjä tämä Max Bruch.
Mitä me olisimme ilman musiikkia...Ehkä tämän päivän sää inspiroi nyt Bruchiin,taidan olla jotensakin "luovalla" tuulella...heh. Kuuntelen kyllä musiikkia laidasta laitaan,mielentilan mukaan,tänään näin.
Olen ollut kirjautuneena youtubeen jo kauan,vois laittaa kommenttini sinne ympäri maailmaa olevien kommenttien joukkoon.
Viulumusiikin ystävät; ottamalla youtubesta Heifetz plays Bruch Scottish Fantasy löytyy vaikka mitä.
Ehkä tuntemattomampi säveltäjä tämä Max Bruch.
Mitä me olisimme ilman musiikkia...Ehkä tämän päivän sää inspiroi nyt Bruchiin,taidan olla jotensakin "luovalla" tuulella...heh. Kuuntelen kyllä musiikkia laidasta laitaan,mielentilan mukaan,tänään näin.
Olen ollut kirjautuneena youtubeen jo kauan,vois laittaa kommenttini sinne ympäri maailmaa olevien kommenttien joukkoon.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Välittömästi tuli mieleeni Paganinin viides viulukonsertto osa Rondo andantino guasi alegretto, joka ainakin minuun vaikutuksen.
http://www.youtube.com/watch?v=aOiZlFh7Oxs
ei ollut tarkoitus keksiä uudissanaa
täyttää hänkin jo 75 vuotta.
Uskoisin monen muunkin itseni lisäksi pitävän hänen lauluistaan ja äänestään.
Muistutan vaan,että lauantaina 26.päivä tulee Teemalta kello 21 hänestä dokumentti ja tietysti hänen laulujaan.
No,ennenkin oon "kehuskellut" Charles Aznavouria,armenialais-ranskalaista iki-ihastustani.Jos ei ole vielä tuttu,kehotanpa kuuntelemaan,ainakin meidän naisten sydämiin menevää on hänen laulunsa.
Hänkin jo 80-vuotias ja on nyt Sveitsin Armenian suurlähettiläänä.
vieläpä sopiva aikakin illasta. Vielä näihin ranskakalaisiin laulajiin. Pidin monista,-- Juliette Creco' kin kävi täällä muutama vuosi sitten, olimme kuuntelemassa konserttiaan mieheni kanssa. Iästä huolimatta sama vetovoima äänessään ja olemuksessaan, äänen kiehtova matala ilmeikkyys. En muista kuka lauloi aikanaan meilläkin suomennetun "Barbara´n"yksi lempisävellyksistäni sillä genre'llä * Muistathan Barbara-- taisi olla sadesää*...tuo melodia alkaa soida mielessäni. Sen, ja monen muun, pystyy vain ranskalainen laulamaan....:)
existentialistien papitar,Sartren muusa,mm.Albert Camusin hyvä ystävä,aina mustiin pukeutuneena.
Rapelle-toi Barbaran lauloi myös aina Yves Montand,en muista nyt kuka suomeksi.
Ehkä tunnetun Grécon lauluista oli Parlez-moi d´Amour ja Je suis comme je suis...mä oon mikä oon.
tuotannosta, sain hiljattain miniältä lahjaksi Etith Piaf'n pari cd levyä, voi nyt mielessä soi " Kuolleet lehdet" ihana melodia sekin. Mikä siinä onkaan, se hienostuneisuusko joka hivelee korvaa...:D
Voi, kojut Seinen rantakadulla, jossa sai ihania julisteita ostaa, kaikki eri maiden ravintolat, juutalaiset arabien, jossa kulhoissa hirssiä ja harmaata keitettyä lihaa. Maku hyvä, mutta silmänruoka puuttui täysin.
Juutalainen keittiö sitä vastoin , pieniä kulhoja erilaisia kastikkeita, ja jos pidimme jostain, heti taas uusi laji keittiöstä ja lopulta meillä oli toistakymmentä pikkukulhoa, nauraen vilkutin kokille, ja sain lentosuukon.
Mutta taxikuskit oli tosi personallisia, joku ei suostunut ajamaan hotelli Mercurien ei No No ulos autosta,
ja jälkeenpäin tajusin Pariisin olevan niin vanha kaupunki 1200 luvulta, että kun täytyi liikenteen vuoksi kiertää kapeiden kujien kautta, eivät niiden hermot kestä sitä. No naurettiinhan me kun ulos vaan autosta
kolmen vartin odotuksen jälkeen. :D No niin nyt rönsyilin ja unohdin aiheen, mutta chanson soi koko ajan.
Herre gud, --- 200-luvulla jo oli Pariisi eikä 1200 melkoinen heitto:D
ei ole minulle niin "läheinen" kuin Aznavour,Brel tai Bressen,jotensaki jäyhä,tykkään temperamentikkaammasta luonteesta.
No Les feuilles mortes...kuolleet lehdet, on tietysti hänen bravuurinsa.
Pakkohan tässä on itseään "tapetille nostaa",kukas muu sen tekisi,että monet chansonit osaan itsekin ja olen paljon esitäänytkin aina kun mahdollisuus.Just itteksein lauloin tässä Les feuilles mortes ja mielichansonini Dominon. Kesällä lauloin tuossa pihalla Bosnian poikien synttäreilläkin,ja erityisesti romanit olivat ihastuksissaan,samoin Iranin kurdit,joille musiikki on myös kaikki kaikessa.
Ikävä,kun Suomessa ei tunneta Iranin musiikkia,herranen aika,miten ihanan monipuolista ja hienoa löytyy.
"Domino,Domino,le printemps chant a`moi Dominique.
Le soleil cést fait beau, j´ai le coeur comme une boit a`musique.
J´ai besoin de toi,de tes mains sur moi
et ton corps doux et chaud,
j´ai envie d´ettr´aimer Domino.
Et puis toi mon amour j´ai trop pardonné, jái perdu plus des nuits que tu m´a a donne´......
Aksentit tuossa sinne tänne,nehän ovat tärkeitä ranskankielessä,olkoon tässä vinksin vonksin.
L´amour....rakkaushan chansonien tärkein aihe.
No,anteeksi,intouduin taas liikaa,kun lauleskelemaan rupesin...hehheh.
Suomennan tuon omin sanoin,niin pääsette mukaan,kuka ei osaa itse:
Domino,kevät laulaa minulle D,
aurinko on niin kaunis,
sydämeni on kuin soittorasia,täynnä musiikkia.
Haluan sinua ja kätesi ympärilleni,
vartalosi on lämmin ja ihana,
haluan rakastaa sinua D.
ja sinun jälkeesi rakkaani,
olen antanut liikaakin anteeksi,
olen kadottanut ne yöt,jotka annoit minulle....
Nyt taisi tulla impulsiivisuutta tälle päivälle!
Fadosta sitten,kunhan tässä on aikaa....
nousivat. Kiitos suomennoksestasi. Oli kiva kuulla, että laulat.... Niin on, että musiikki on universaali kieli, no niin nyt näin heti Sibelius monumentin urkupillit kohti avaruutta! Svääreihin tässä joutuu taiteen kanssa heti aamusta :D Täytyy tässä pitää jalat maassa ja katsella aiheita.
Jepuliskin lupasi oikein keskustelua,--- jostakin kevyestä aiheesta, katsotaan mitä saamme....
Leonard Cohen on yksi menneeen elämän ajan suosikeistani. Olen miltei pakotettu mainitsemaan Lys Assian. Mielelläni kuuntelen juuri tätä O mein papa:
http://www.youtube.com/watch?v=tUO4uwnKruk&feature=PlayList&p=4E37B3BB40D7F42D&playnext=1&playnext_from=PL&index=25
Ehä sekin merkitsee kun itsellä on jo näitä ajan patinan tuomia muutoksia kasvoissa, kaulalla ja käsissä, kuten on Lys Assiallakin. Ääni värisevän pehmeä.
Leonard Cohen täyttää siis 75v kuten susmorsian kirjoitti, aion katsoa Teemaltan hänestä kertovaa ohjelmaa.
30.09.2009 täyttää itävaltalaisyntyinen suosikki laulaja Udo Jürgen 75v. Hänen reviirinsä on ollut etupäässä saksankieliset alueet joilla hän on esiintynyt vaikka kuinka kauan, pysynyt suosikkina vuodesta toiseen.
Stadissa, Tokoin rannassa 2007 olin Juliette Grecon konsertissa.
Muistot palautuivat Pariisin latinalaisiin kortteleihin ja vasempaan rantaan.
nyt kun on mahdollisuus tämän pelimme kautta Charles Aznavour'ia--- Oooh la Boheme---ylittää kirkkaasti
taiteilijana Montan´din samettisen äänen.---- Ihana täysverinen tulkitsija Aznavour---! Aion palata vielä illan mittaan kuuntelemaan, isännöitsijä vielä pistäytyy luonani.
Kasvot ja s i l m ä t tietenkin tutut, mutta äänen tempperamentti, todella Sus !
Juuri sitä kappalettakin tarkoitin...la Bohème....kävin itekin taas kuuntelemassa,en ole kyllästynyt moneenkymmeneen vuoteen.
Hyvää huomenta fado!
Fado on portugalilaista kansanmusiikkia alunperin,merkitsee kohtaloa. Se kertoo arkipäivän elämästä ja tietysti ennenkaikkea rakkaudesta,intohimosta,tuskasta,kaipuusta,onnestakin ja on yleensä sävyltään surumielistä. Fadoissa on aina vahva tunnelma ja niissä aistii tunteiden aitouden.
Arvostettua fado-laulajaa (miehetkin esittävät fadoja,mutta vähemmän) nimitetään fadistaksi.
Amália Rodriques oli fadon kuningatar. Kun hän kuoli 1999 iäkkäänä 79-vuotiaana,koko Portugal pysähtyi suremaan kolmeksi päiväksi,jopa meneillään olevat vaalit sotki hänen kuolemansa.
Nykyfadistoista tunnetuin on Mariza,meilläkin Suomessa jo monta kertaa esiintynyt. Häntä sanotaan fadon kapinalliseksi, pukeutumisensa (ennen fadista pukeutui aina täysin mustaan),ja muunkin esiintymisensä takia. Mutta kyllä minulle ainakin vain Amália on se aito fadista.
Itse olin hurmioitunut fadoon silloin pari vuosikymmentä sitten,kun koin,hoksasin oman Portugal-yhteyteni, se totta vai tarua! Oonhan kertonutkin,luin kieltäkin vuoden,olin jopa muuttamassa sinne,asuntokin olisi jo ollut...mutta....mutta. Ei ollutkaan tarkoitus niin käydä,kaipaus sai jäädä kaipaukseksi,löysin kai silloin "oman Portugalini" lähempää.
Aika harvoin,jos lainkaan,enää kuuntelen fadoa,Amálian laulut ovat kyllä tallessa...niin elämä meitä kuljettaa.
Intohimo elämään,kunpa se säilyisikin.
Ei silkkihansikkaat kädessä vain elämän ihanuutta ja kauneutta huudahdellen,vaan raatelevan tuskaisenakin....kuin fado!
Obrigada meu fado! Kiitos minun fadoni!
Sain kokea paljon.
Otin ja kuuntelin tuon Amalia Rodriques'in fado laulua. Itse ääni, kiehtova kantava tunnelatautunut vibraaton muodostuessa melkein päätarkoitukseksi.
Tuo musiikki vaikuttaa kansanomaiselta, minulle oudolla tavalla vierasta, niin poikkeavaa se on.
Coimbra, hieno sävellys sinänsä on kuulunut jo nuorena suosikkeihini, mutta tässä oli Amalia jo vanha diiva, suosittu kovasti estraadillaan,---- mutta kyllä minulle Edith Piaff'in ääni yltää yli tämän fado laulajattaren. Tietenkin tulkitsen ainoastaan oman musiikin kokemiseni puitteissa.
Tämä fado tuntuu värisevän hurmiota----ja tuskaa! Sävelkulku ei anna minulle muuta kuin fyysisyyttä.
PS Saattaa olla etten ymmärrä sitä.
Katselin ja kuuntelin Lontoossa taltioidun esityksen. Minua ei kiehtonut tämän Marizankaan esittämä fado laulu, koin hänet jotenkin elekieleltään kuin jonkun vanhan kultin papittareksi. Enemmän pidin sittenkin Amalia Rodriques'ta. Ihanaa, että maailmasta löytyy jokaisen musiikkimakuun sopivaa :D
Kävin eilen Pére-Lachaisen hautausmaalla, missä ovat haudattuina Edith Piaf sekä Yves Montand.
Siellä lepää monia muitakin kuuluisuuksia kuten Oscar Wilde, Jim Morrison, Colette, Asturias,
Eluard, Seurat ja Chopin muistuvat mieleen.
Wilden mahtava, valkea hautakivi oli täynnä suudelmien jälkiä ja Chopinin haudalla oli monia
puolankielisiä viestejä. Asturiaksen hautakivi oli ehkä mielenkiintoisin, intiaanien toteemipaalua muistuttava.
Lämmin syyspäivä, kellastuvat lehdet ja Pariisi - aina pettämätön - aina valloittava.
Illala oli sitten todella lämminsävyinen Leonard Cohenin konsertti Teemalla. Sanoisin hänessä on sitä karismaa, sentimentaalisuutta, ihmiselämän läheistä sanomaa lauluissa Kieltämätt varsin originelli taiteilija hän on mutta tunnelmallinen esiintyjä vielä 74v. Suosikit kuuntelin miltei "nirvanassa":
"Dance Me To The End of Love" ja "Hallelujah".
Bom
Näin on. Kiitos. Ja Sibeliuksen viulukonsertto, bravo.
Samoin kuuntelen ihan kaikenlaista musiikkia, olen itse epämusikaalinen, mutta kuuntelu sujuu sujuvasti ja aikoinaan tanssikin(voitin nuorena tyttönä yhdet markkina karkelot enoni kaa)
Vaikka olen tällee uskovaki niin mikään musiikki ei mielestäni syntiä, eikä tanssikaan
Siirryttäessä marraskuuhun muistelen elämääni joka ajoittain on kuin laiva myrskyisellä merellä, kuuntelen mieluusti http://www.youtube.com/watch?v=RN-VxUC8SaU
Mennyt on mennyttä, aika jota ei takaisin saa, hieman apealla mielellä palattuani pimeään ,kylmään kotimaahan.
Menetin mieheni vuosia sitten. Vieläkin nostattaa kyyneleet silmiini vuosien jälkeen kun kuuntelen
http://www.youtube.com/watch?v=QRAeaPZxl_4
Aika kultaa muistot. Sallinette mielipiteeni näin muistopäivänä.
viulukonsertto opus 47 d-molli Maxim Vengerovin soittamana sai sielulleni rauhoitusta tässä pimeässä aamuyössä. Olisikohan tämä konsertto peräti suosituin Sibeliksen viulukonsertoista. On tietysti lukemattomien muidenkin taiturien esittämä, ja jokaisella oma sävynsä, tunteensa. Tästä Vengerovin pidän erikoisesti.
Uskon, että on monille muillekin tuttua herätä joskus aamuyöstä ahdistuneena, ei unta saa, kun erikoisesti aamuyön tunteina tunteet ovat vahvimmillaan, Silloin pienetkin vaikeudet tai surut, jotka päivänvalossa pystyy haihduttamaan, tuntuvat kestämättömän suurilta. Tulee joskus jopa paniikinomainen ahdistus, yksin ollessaan keksittävä ratkaisuja.
Selailin palstaa, osuin tähän...no intuitiivisesti, uskon niin.
aukaistava, olipa kesä tai talvi, tulleeko luonto sillä tavalla lähemmäksi, vai sallinko pihakoivujenkin kuunnella myös musiikkiani, vaikka ihan hiljaa soitankin.
Mustalaismusiikkia en ollut kuunnellut pitkään aikaan, sehän on äärettömän monipuolista. Ottamalla youtubesta Gypsy musik voi valita soittaako Venäjän, Bulgarian, Romanian, Balkanin musiikkia.
Aamu lähenee, ahdistus on poistunut.