Mitä viikko-viikko asuminen on parhaimmillaan? Mitä jos kodeissa on eri säännöt, onko viikko meidän sääntöjä ja viikko heidän sääntöjä pikkuisen liian sekavaa lapselle? Exäni haluaisi viikko-viikko huoltajuuden, mutta tiedän että heidän säännöt poikkeavat suuresti siitä, mitä meillä on. En haluaisi että lapseni menevät sekaisin. Voivatko he mennä sellaisesta sekaisin, että pomppivat kahden kodin väliä? Entä miten käytännön järjestelyt, polkupyörät kahteen eri paikkaan, viekö toinen vanhempi harrastuksiin omalla viikollaan vaikka toinen vanhempi olisi ne järjestänyt ja hommannut?
En ole oikein lämmennyt ajatukselle.
En ole oikein lämmennyt ajatukselle.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meillä on miehen lapsi joka toinen viikko. Tämä systeemi aloitettiin muistaakseni, kun lapsi oli 3. luokalla. Pienempänä oli joka toinen viikonloppu pidennettynä torstai-illasta tiistai-aamuun, näin tottui siihen arkeen myös isän luona. Pikkuhiljaa isän luona vietettävää aikaa pidennettiin, kunnes tuli tämä viikko-viikko systeemi. Kummassakin kodissa on omat tapansa ja sääntönsä, mutta olihan lapsi niihin jo tottunut. Joten mitään ongelmaa ei mielestäni sen suhteen syntynyt.
Toimiakseen viikko/viikko-systeemi vaatii kompromisseja ja sen, että vanhemmat kykenevät neuvottelemaan asioista. Esim. lapsen harrastuksista täytyy sopia yhdessä, esim. jos toisella vanhemmalla ei ole autoa, ei voi olettaa, että hän pystyisi kuskaamaan lasta/lapsia mihinkään kauas tai hankalan matkan päähän, mihin ei pääse julkisilla.
Et maininnut viestissäsi, minkä ikäisiä lapset ovat - ovatko siis jo koulussa. Me asumme sen verran lähekkäin, että lapsi voi vaivattomasti (kävellen tai pyörällä) kulkea koulumatkat molemmista kodeista. Eli pyörä siis kulkee lapsen mukana, mutta muita isompia ja painavampia tavaroita, kuten luistimet ja sukset, on mieheni sitten kuskannut autolla kodista toiseen. Ja tietysti aiemmin sitä polkupyörääkin, kun alaluokilla ei saanut mennä pyörällä kouluun.
Suosittelisin, että jos lapsesi ovat vielä päiväkoti-ikäisiä, ei mitään kauhean radikaalia muutosta tehtäisi yhtäkkiä. Mutta sitä etävanhemman luona oloa voisi pikkuhiljaa pidentää ja joskus kouluiässä vasta muuttaa viikko/viikko-systeemiksi.
Meillä lapsi vielä ihan pieni ja on nyt 2 kertaa viikossa isän luona.Olemme jo sopineet että tulevaisuudessa siirrymme viikko-viikko systeemiin.Mutta siihen menee varmaan vuosia vielä.En ole pahemmin miettinyt vielä tuota käytännön järjestelyä,sillä luotan siihen että pystymme puhumalla sopimaan asiat miten asiat toimivat lapsen parhaaksi ja koska molemmat haluavat tehdä parhaansa niin ainakin tähän asti kompromissit ovat löytyneet.
Itse olen luottavaisin mielin tuohon viikko-viikko-systeemiin sitten tulevaisuudessa,sillä olen nähnyt läheltämiten sellainen on toiminut.Ja ystävä-perheessäni ainakin toimi hyvin.
Vaatii tosin toimeentulevat välit vanhemmilla ja joustoja. Joustoja on pitänyt tehdä ja pitää varmasti tehdä jatkossakin. Ettei pidä vain omasta parhaastaan kiinni,vaan joustaa välillä myös toisen osapuolen toiveiden mukaan.
Itse olen huomannut että jos olen jostain asiasta joustanut niin olen saanut joustoa takaisin samalla tavalla.
Mies muutti lapsen takia lähelle meitä asumaan,joka on helpottanut PALJON asioita.Päivähoitoon meno esim ja akuutit helppaukset lapsen kanssa.Ja toki tulevaisuudessa jo koulun kannalta iso juttu.
Ihan alussa meillä oli todella pahat riidat ja kireät välit.Pyysimme ja pääsimme perheneuvolaan puhumaan ja ratkomaan ongelmia. Siis jo sitten kun olimme eronneet! Sillä olemmehan edelleen lapsen perhe,isä ja äiti. Perheneuvolan kautta aloimme löytämään ajatuksia miten homma alkaa toimimaan.
Ja täytyy sanoa että olosuhteisiin nähden,-elämä toimii suht hyvin näin.
Ap:lle sanoisin että kannattaa kokeilla sitä mallia, mutta kuten edellinen kirjoittaja sanoi, aloittaa pikku hiljaa lisäämään tai pidentämään niitä tapaamisia.Lapsi pikkuhiljaa oppii eri toimintamallit kodeissa, ei pidä edes odottakaan että molemmissa kodeissa eri asiat tehdään samoilla tavoin....se on oikeastaan mahdoton ajatus ja tuottaa varmasti eripuraa heti kättelyssä.
Luottaa toisen vanhemman vanhemmuuteen ja luottaa hänen kykyyn pitää huolta lapsestaan,-se on sinulta monta murhetta pois.
Tsemppiä!
Mitä jos lapsi asuisi yhdessä kodissa ja te vanhemmat muuttaisitte joka viikko? Pitäisitkö itse siitä vai sujuisiko kaikki hyvin?
Nyt on siis kyse tämän hetkisen elämäntilanteen järjestämisestä parhain päin näissä olosuhteissa.
Eikö samaten voisi kyseenalaistaa että mietippä jos et näkisi esim isää kuin 2 kertaa kk, ja ikävä ja tunneside on iso? (tän sävyisillä kysymyksillä voisi kyseenalaistaa koko eron)
Tiedän perheitä joilla on viikko-viikko ja toimii hienosti. Tiedän myös perheitä joilla on joka toinen viikonloppu lomat,ja nekin toimii hienosti. Jokainen lapsi ja perhe päättää loppu pelissä itse mikä heidän kohdallaan on paras ratkaisu. Täällä voi käydä kyselemässä kokemuksia ja löytää asioita joita ei ole tullut ajatelleeksi,jotka auttavat ratkaisun löytämiseen.
Mutta syyttämisiä täältä ei kukaan hae.
Meillä on yhteishuoltajuus, melkein viikko meillä (isän luona) ja vähän yli viikko äidillä. Lapset 8-12 v.
Ei oikein toimi meillä sen takia että äiti on edelleen (4. vuosi eron jälkeen) kovin katkera ja ehkä siinä on vähän ujoutta tai jotain, että ei pysty kohtaamaan, puhumaan edes puhelimitse ja sopimaan asioista. On vaikea yrittää meilitse ja tekstiviestein kommunikoida ja olen huomannut että lapset kärvisvät ja oireilevat. Täytyy sanoa, että tämä vanhempien puhumattomuus tekee tilanteen melkein mahdottomaksi ja kun lapset ovat meillä, raportoivat he äidilleen heti jos joku on huonosti. Äiti ei taas suostu keskustelemaan minun kanssani mistään, joten aikamoista pompottelua ja arvailua välillä. Ehkä perheneuvola tai joku ulkopuolinen taho voisi meitä auttaa. Pitäisi vaan tämä äiti saada mukaan, mutta eipä taida katkeruudeltaan suostua.
Koet siis että on liian paljon jos lapset luonasi puolet ajasta, haluaisit tavata heitä harvemmin? Ei kukaan pakota sinua olemaan lastesi kanssa, ilmoita exällei koska sinulle sopii että lapset tulevat luoksesi. Noista säännöistä, oletko valmis joustamaan siinä? Toisaalta päiväkodissa, mummolassa jne on eri säännöt eivätkä lapset mene siitä sekaisin. Voit tietysti kysyä saatko lainata lasten polkupyörät exältäsi silloin kun lapset tulevat luoksesi kylään - tai sitten hankit omia pyöriä luoksesi.