Miten suhtautua ns."luonnonmenetelmiin", joita käytetään väljinä ehkäisymenetelminä. Esim. pidättäydytään yhdynnästä kierron keskivaiheilla tai keskeytetään akti.
"luonnonmenetelmistä"
aurinkoinen
141179
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Niitä on käytetty kautta aikojen itsestäänselvyytenä. Naisen kuukautisrytmin on luonut Jumala ja tehnyt vielä useimmille selvän merkin siitä, milloin ovulaatio tapahtuu (kivut ja limat). Jos ei halua lasta ei tietenkään rakastele silloin. On niin kuin kaivoon hyppäämistä jos tieten tahtoin rakastelee ovulaation aikoihin ja samalla syyttää jumalla, kun teki taasen raskaaksi minut. Jumala on luonut naisen kehon sellaiseksi, että ovulaatiomerkit ilmaantuvat yleensä vasta ensimmäisen synnytyksen jälkeen. Eikö tämä tarkoita sitä että hän antaa mahdollisuuden pidentää väliä seuraavaan raskauteen. mitä väärää voi olla pidättäytymisestä, eikö se ole aivan omavanhurskautta, jos yrittää taivaaseen sillä että rakastelee aina pakolla ovulaation aikoihin? Varmoja päiviä ja keskeytettyä yhdyntää on käytetty aina aivan luonnollisina keinoina, ja ne sallitaan jopa katolilaisuudessa itsestäänselvyytenä, vaikka se sellainen lakiuskonto onkin. Vatsa 70-luvulla otettiin kanta näihin kin ja kiellettiin, mutta silloin oli vallalla muutenkin järkyttävä lakihenkisyys, joka tuomitaan nykyään muutenkin uskovaisten keskuudessa. Eri asia on käyttää hormonaalista ehkäisyä, mutta varmat päivät ovat Jumala luoma, eli niissä ei ole mitään luonnotonta. Luonnotonta sen sijaan on taistella niitä vastaan-
Onhan hormoonitkin Jumalan luomia, ja ihmiselle on annettu järki että osaa hormooneja tehdä ja niillä pelata. Miksi ei sitten hormonaaliset ehkäisykeinot ole sallittuja? =)
Minusta on hirveä ristiriita että joku ehkäisykeino hyväksytään mutta toista ei. Varsinkin kun sanotaan että ihmisen pitää lisääntyä ja täyttää maa, niin mitäs lisääntymistä se semmoinen on että juuri ovulaation aikaan kielletään rakastelu itseltään? Juuri silloinhan se pitäisi, jos haluttaisiin prikulleen noudattaa tuota kehoitusta. Miksi näin???
Eikö se ole itsekkyyttä ja oman edun tavoittelua että ei rakastele ovulaation aikaan? Tai että imettää pitkään (jos tietää että se on ennenkin toiminut)?
..että ei ihmisen sovi painostaa itseään tai kumppaniaan yhdyntään. Rakasteluhan on paljon muutakin.
Jos tietää ovulaatiohetken olevan käsillä eikä innostu lapsen saamisesta ja sen johdosta menettää halunsa rakastella, olisi silkaa lakihenkisyyttä ja vapaudettomuutta painostaa itsensä silti rakastelemaan siksi että "olis mua ehkä muuten haluttanut, mutta kun on tuo ovulaatio".
Mielestäni ei ole syntiä ajatella haluavansa vain vähän lapsia. Olivat ne syyt haluamattomuuteen mitkä tahansa.
Jos me lestadiolaiset ottaisimme kaikki Raamatun (yksiselitteisemmätkin) ohjeet niin kirjaimellisesti kuin maan täyttämisen ja Onanin kohtalon, ei meillä kellään olisi kahta ihokasta, tai korkeintaan jollain kaapissa toinen.
Eli kulttuurimme ja historiamme värittävät kovasti käyttäytymistämme.
Tärkeää ja tärkeintä on aina kuunnella omantunnon ääntä, jotta voi säilyttää uskomisensa vapauden.
Olen itsekin miettinyt samaa asiaa.. Minut on heti tyrmätty ja sitä on kauhisteltu!
En näe asialle mitään estettä ja niin Luojahan on varmaan ajatellut antaessaan naiselle vain muutaman päivän ajan otolliseen lisääntymiseen.
...on luotu sellaiseksi, ettei ihminen itse pysty sanomaan, että nyt haluttaa nyt ei haluta, vaan halujakin ohjaa hyvin monet asiat ja niitä ohjaa naisella paljon herkemmin kokonaisuudesta tulevat erilaiset elementit.
Jos on raskauden pelkoa, väsymystä, veromätkyjä, stressiä, ym on, niin silloin ei taatusti haluta, vaikka miten yrittää. Aito halua ja puolittainen halu on kokonaan eri asioita ja voidaan kysyä myös, että mistä johtuu puolittainen halu? Minusta puolittainen halu voi johtua erittäin monista asioista, enkä osaa niitä luetella, eikä ole kyllä tarvettakaan. Aito halu taas on sellainen, ettei mitään estoja ole rakastella, olipa aika mikä hyvänsä. Miksi ei saa kuunnella omaa kehoa? Minusta sitä saa ja pitää kuunnella.
Ei ole väärin, jos joskus menee kuukausi rakastelematta ja jos tätä alkaa synniksi itselleen lukemaan, niin silloin kyllä sammuu vapaus myös uskosta. Se saattaa mennä meillä miehilläkin kuukausi, eikä tunnut yhtään väärältä, vaikka ei ole suorittanut "aviovelvollisuuttaan", koska molempien yhteinen tahto ja rakkaus on antanut tällaisenkin ajan. Rakastelemisesta voi tulla helposti suorite, joka vain pitä tehdä, eikä aina itsekään tiedä miksi. Tässä olen sitä mieltä, että suorite lisää vain molempien kuormaa ja pahaa oloa ja siksi sitä ei kannata millään keinoin siihen pisteeseen edes päästää.
Henkisen hyvinvoinnin ja rakkauden täyttäessä liiton pienenee rakastelun aspekti suoritteena huomattavasti ja siitä tulee henkisesti ja kokonaisvaltaisesti huomattavasti tyydyttävämpi, kuin mitä olisi pakon omainen suorite. Minun arvioni on, että aito halu ja rakkauden täyttämän liiton rakastelu vastaa kymmentä rakastelu kertaa vähemmän aidon halun rinnalla. Tämä on varovainen arvio ja taitaa olla vielä alakanttiin. Rakasteluhan ei olemikään itseisarvo, vaan rakkauteen ja läheisyyteen kuuluu vielä 98% kaikkea muutakin kuin rakastelu.
Jos tuo 98% muita asioita hoidetaan myös molemmin puolin kunnioituksella ja rakkaudella, niin aitoa halua on aikavaikea estää, vaikka haluaisi.
No sekava ja tyhmä kirjoitus, mutta koska näin vaivaa tämän verran, niin laitan sen myös muiden luettavaksi.
Ymmärsin kyllä täysin tarkoituksesi. Kirjoituksesi ei ollut yhtään epäselvä eikä sekava ainakaan minulle. Ja olen myös aivan samaa mieltä kanssasi. Harvat miesihmiset osaavat sanoa asian noin selvästi ja oikein!
Niinhän se voisi ajatella olevan... Mutta kun raja "oikean ehkäisyn" ja luonnonmukaisen ehkäisyn välillä on kuin veteen piirretty viiva. Tämän teorian mukaan esim. person-ehkäisy olisi sallittu, koska siinähän juuri pidättäydytään seksistä ovulaation aikoihin? Onko ihan oikein jos tuntee kehonsa toiminnan ja pidättäytyy aina seksistä ovulaation aikoihin ja sen seurauksena perheessä on vain 2 tarkoin harkittuna aikana syntynyttä lasta?
eipäliene tuo menetelmaä niin tarkka että noin toivottuun tulokseen kukaan pääsisi , siittiöt taitavat elää lähes viikon , joten missä kohti se naiminen pitäisi jättää väliin ettei nainen tulisi raskaaksi , mahdotonta sanoa
Olipa menetelmä mikä hyvänsä niin sydämentila ei ole oikea, jos itsekkäisiin syihin vedoten taistelee Jumalan luomistyön täyttymistä vastaan. Kuten tuossa edellä joku jo kirjoittikin raja ns. oikeiden ehkäisykeinojen ja luononmukaisten keinojen välillä on häilyvä ja siksi minusta on vaarallista lähteä minkäänlaiseen syntyvyyden säännöstelyyn. Se on Jumalan tahdon vastaista. Tietenkään ei tarvi pakosta rakastella ovulaation aikaan, jos haluja ei löydy, mutta jos syy on aina vain siinä ettei halua raskaaksi niin kannattaa miettiä omaa sydämentilaa.
"mutta jos syy on aina vain siinä ettei halua raskaaksi niin kannattaa miettiä omaa sydämentilaa."
Sitten suurin osa vl-äideistä joutuu tutkimaan sydämensä tilaa. Jos siis haluttomuus raskauteen on syntiä. Arvaan että olet nuori. Ootappa kun sinulla on suuri perhe ja olet todella väsynyt, ei uusi raskaus välttämättä ole toivelistalla. Jos ei haluta seksiä / raskautta, ei sille voi mitään. Ei väsymykselle ja siitä nouseville tunteille voi mitään. Sinukaltaistesi viestit orjuuttavat ja syyllistävät vl-äitejä valtavasti, vaikka he muutenkin ovat usein voimiensa äärirajoilla. Vielä pitäisi jaksaa haluta seksiä ja toivoa uutta vauvaa, muuten sydeämentila on väärä?? Häpeä!!
Jos vain itsekkäistä syistä käyttää luononmukaisia ehkäisymenetelmiä, niin kyllä se ihan sama jo hakea se pilleriresepti lääkäriltä tai kortsupaketti kaupanhyllyltä. Sydän on siinä tilassa, ettei enää luota Jumalan johdatukseen ja siihen, että hän antaa elämään sen minkä hyväksi näkee. Ehkäisy on mielestäni juuri sitä, että ottaa ohjat omaan käsiinsä ja alkaa itse päättää milloin lapsi saa syntyä olipa ehkäisykeino sitten mikä hyvänsä.
Lueppa tekstini uudelleen. Nimittäin olinhan kuitenkin sitä mieltä, että mitään pakkorakastelua ei tarvitse harrastaa, jos tosiaan ei haluja löydy. Mutta jos itsekkäistä syistä jätetään rakastelut systemaattisesti väliin vain silloin kuin raskaaksi tulo olisi mahdollista kannattaa miettiä onko luotto Jumalan johdatukseen kunnossa.
Enkä muuten ole mikään teini vaan ihan parhaassa lapsentekoiässä oleva vl äiti.
Mitä minä sitten teen? Myönnän, että kuukautiskierron puolivälissä en halua rakastella, suurimpana syynä raskauden pelko. Sama homma on miehelläni. Ja tämä on systemaattista joka kuussa.. En voi, enkä pysty väkisin rakstelemaan ja mieheni on kanssani samaa mieltä. Samasta syystä meillä käytetään keskeytettyä yhdyntää...eikä uutta vauvaa ole kuulunut. Onko meidän "pakko" rakastella pitkän kaavan mukaan ja kuukauden keskivaiheilla, jos kummaltakaan ei haluja löydy sen takia, kun emme toivo vielä uutta raskautta? Itse olemme asiasta keskustelleet ja päätyneet tähän. Luulen, että vauvakuumekin kyllä jossain vaiheessa nostaa päätään ja tilanne on toinen. Neuvokaa rakkaat, olemmeko menneet siis vikaan?
Aivan samat konstit meiilä käytössä. Keskeytetty tuntuu väärältä, vaikka sitä käytämmekin. Pidättäytyminen keskivaiheessa kuuta ei tunnu, sillä haluilleen ei mitään voi. Ei kai sitä voi väkisin vääntää yhdyntää, jos kummankaan ei tee mieli raskaudenpelossa.
Ei kukaan voi sanoa sinulle täältä käsin, että vikaan on mennyt tai ei ole mennyt. Mieti oletko ottanut omiin käsiisi sellaisen vallan, joka kuuluu Jumalalle. Oletko jaksanut luottaa Jumalaan ja hänen johdatukseen tässä asiassa, niin kuin lapsi luottaa sokeasti vanhempaansa vai oletko tehnyt itsestäsi Jumalaa viisaamman elämäsi ohjaajan.