Olisinhan minä voinut
- jos olisin halunnut -
kulkea vastatuuleen,
lentää myrskyyn, pyörteeseen
sinne minne kuuluisin
kaukaisille kukkakedoille
mutta jäin tuulen vietäväksi,
antauduin mukisematta
perhoseksesi
siipeni neuloilla lävistettyinä
lasilevyn alle
kokoelmiisi
Enkä voi enää mitään,
vaikka keräisit koko sarjan
- jos olisin halunnut -
kulkea vastatuuleen,
lentää myrskyyn, pyörteeseen
sinne minne kuuluisin
kaukaisille kukkakedoille
mutta jäin tuulen vietäväksi,
antauduin mukisematta
perhoseksesi
siipeni neuloilla lävistettyinä
lasilevyn alle
kokoelmiisi
Enkä voi enää mitään,
vaikka keräisit koko sarjan
Vastaukset 4
Vanhimmat
toden totta,
tuo perhosteema miellyttää ja runosi on
muutenkin kovin, kovin herkkä.
Pidin kovasti tästä Silja.
kommenttisi piristävät aina. ;)
...kivun, joka leijuu runosi sanoissa...
Surullisen kaunis rakkausruno.
Avauduin ehkä liiaksikin...
vaikkakin vain runon verran.