Silmänkirkastuspäivä

Syyspäivän tasaukseen liittyy myös outo ilmiö, jonka uskotaan esiintyvän syys- ja kevätpäivän tasauksina. Monet nimittäin ovat huomanneet, että kananmunat, kuulakärkikynät ja muut epätasapainoiset esineet saa pysymään pystyssä tasauksen hetkillä ja pari tuntia sen jälkeen. Tieteellistä selitystä asialle ei ole löytynyt, mutta asiaa voi kukin kokeilla käytännössä.
Hesarista luin.

Chichen Itzassa Meksikossa tuhannet ihmiset kokoutuvat todistamaan käärmeen varjoa pyramiidiin,
mikä tapahtuu vain kahdesti vuodessa, kevät- ja syyspäivän tasauksena.
Maya-kulttuurin mahtavuutta ja viisautta ihmettelee siellä.

Googlaten löytyy videoita tästä: Equinoccio (tai Equinox) Chichen Itza

Ensin luulin että silmänkirkastuspäivä saattaa tarkoittaa (kun olemme jo aikuisia) niitä silmätippoja joita pannaan kun silmät rasittuvat liiasta tv:n katselusta tai lukemisesta.
Mutta oli mielenkiintoista lukea tuosta pystyssäpysymisestä.
Meksikossa olen käynyt nämä pyramidit katsomassa ja käsittämätöntähän se on kun katsoo sieltä ylempää, niin joka puolella kohoaa kumpuja kasvillisuuden peitossa, odottamassa argeologeja.
Egyptissä en ole käynyt, mutta se kulttuuri muistaakseni syntyi melko samoihin aikoihin. Maailma on ihmeitä täynnä, siis mennyt maailma. Mutta onneksi ovat nuo kuitten ja aurinkojen kiertokulut pysyneet paikoillaan.

Tänään on tasan kolme kuukautta jouluun. Päivät käyvät yhä hämärämmiksi.
Yhä hämärämmäksi on myös käynyt poliittinen elämä Suomessa.
Me kansalaiset olemme olleet kirkassilmäisiä ja hyväuskoisia hölmöjä, kun olemme luottaneet valtaapitävien lahjomattomuuteen.
Meillä suomalaisilla on jotenkin sisäänrakennettuna auktoriteettiuskoisuus ja hallintoalamaisuus, joka on seurausta vuosisataisesta kuninkaiden ja keisarien nöyrästä tottelemisesta.
Olemme jääneet jotenkin ikään kuin lasten kirkassilmäisyyden asteelle. Luotamme auktoriteetteihin sokeasti.
Meidän olisi jo korkea aika aikuistua ja avata ne kirkkaat silmämme näkemään kanssaihmistemme raadollisuus.
Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa. Se hämmästyttää ja kummastuttaa myös isompaakin kulkijaa.

Olen niitä, joiden mielialaan valon väheneminen vaikuttaa voimakkaasti, kirkasvalolamppukin on ensiapuna. Paras lääke olisi tietysti päästä syksyllä etelän aurinkoon.

Syksyisin lehdissä on paljon artikkeleita valon merkityksestä sisustukseen ja viihtyvyyteen. Ikääntyessä kunnon valaistus on myös turvallisuuskysymys, vaikka hämäränhyssyä onkin mukava hetkinen viettää. Tällaisia asioita eräästä artikkelista poimin:
Väri on sähkömagneettista säteilyä, siis valoa, jota voidaan havaita näköaistilla. Väri ja valoisuus muodostavat yhdessä värin sävyn. Värin näkeminen ja kokeminen on hyvin yksilöllistä.
Valo, pimeys ja varjot muovaavat tilaa ja vaikuttavat ilmapiiriin sekä tunnelmaan.

Ihmisetkin voidaan ihonsa, silmiensä ja hiustensa värien mukaan luokitella vuodenaikatyyppeihin. Minut on todettu syksyihmiseksi sen perusteella, ja valitsen mielelläni lämpimiä värejä niin pukeutumisessa kuin sisustuksessakin.

Tuttu tilanne on myös, että kaupan loistevaloissa valittu vaatekappale onkin luonnonvalossa erisävyinen. Taidemaalarit, jos ketkä, ymmärtävät valon merkityksen.

En malta olla siteeraamatta Raamatun alkusanoja:
"Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä. Jumala sanoi . "Tulkoon valo!" Ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä, ja hän nimitti valon päiväksi, pimeyden hän nimitti yöksi.Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä."

minullekin tuli otsikosta mieleen. Kaipa tuo alkomahooli suun kautta nautittuna ensin kirkastaa silmät, seuraavan aamun kankkusessa sitten silmät vetistää punaisina.

Minä kärsin monen muun ikätoverin tavoin kuivista silmistä ja käytän joskus silmätippoja. Olen kuullut huhua että joitakin silmätippoja käytettäisi tyrmäystippoina. Esim. Ruotsin laivoilla olisi drinkkilasiin salaa jonkin sortin silmätippoja laitettu, uhri on lamaantunut ja ryöstetty.

Hauskasti on keskustelu rönsyillyt maya-kulttuurista Raamatun alkusanojen kautta tyrmäystippohin, alkoi ihan hymyilyttää ja silmät kirkastuivat.
Näitä teemapäiviähän riittaa, sunnuntaina Vesan päivänä on Puun päivä, lokakuun 8. Hiljan päivänä Hiljaisuuden päivä ja 10.10 onkin jo liputuksen aihe, suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven päivä. Hymylle pitäisi pyhittää vähintään kokonainen teemaviikko.

Masentavan ja kuohuttavan vaalirahasotkun uutisten keskellä näin Hesarissa Hymyily-jutun otsikolla "Hymyily on toiseksi paras asia, jonka huulilla voi tehdä." Se on ihmisten miellyttävin ele. Fysiologisesti hymyiltäessä ylähuulen kohottajalihas nostaa ylähuulta samalla kun iso ja pieni poskipäälihas sekä hymylihas vetävät suupieliä ja huulten reunoja sivulle ja ylöspäin. Hymyillessään ihminen käyttää noin kahtasataa eri lihasta. Helsinkiläiset jonottivat Kampissa Pepsodent-yhtiön etsiessä parasta hymyä mainoskuviinsa, lehtikuvissa on 16 iloista hymynaamaa.

Johnnyko vai Dannykö se lauloi: Hymyhuulet suukon saavat, hymyhuulet huomataan, hymyhuulet parin löytävät ja valat vannotaan..."

Hymyillään kun tavataan!