siitä, että he eivät ole (äitien mielestä) tarpeeksi lastensa kanssa.
Minun mieheni on poikkeus.
Hän rakastaa lastaan, lapsi on hänelle tärkeä.
Mutta äitipä keksikin vähentää tapaamisia (kiusaa tehdäkseen)
Ehkäpä lapsi kertoi jotain kivoja asioita äidille, iski kateus?
Tee niin tai näin, aina väärin päin.
Muilla vastaavia kokemuksia
Minun mieheni on poikkeus.
Hän rakastaa lastaan, lapsi on hänelle tärkeä.
Mutta äitipä keksikin vähentää tapaamisia (kiusaa tehdäkseen)
Ehkäpä lapsi kertoi jotain kivoja asioita äidille, iski kateus?
Tee niin tai näin, aina väärin päin.
Muilla vastaavia kokemuksia
Vastaukset 9
Vanhimmat
kateus mistä? Ja miksi äiti kiusaisi isää?
On hyvä että miehesi välittää lapsestaan,ja haluaa viettää aikaa hänen kanssaan.
Se kertoo ettei ole paskiainen,joka uuteen naiseen vaihdettuaan jättää vastuun taakseen.
Näitäkin kun on.
En ymmärrä lähivanhempia,jotka estävät etävanhempaa tapaamasta lasta.
Täällä sanotaan lähivanhempaa,joka estää tapaamisia,itsekkääksi.
Minä tunnen itseni itsekkääksi lähivanhemmaksi,kun toivoin vuoroviikko asumista.Ja koska se ei toteutunut,itsekkäästi toivon että etävanhempi ottaisi lapsen useammin luokseen,jopa viikolla.
Itsekkäästi,koska haluaisin toisen ottavan myös vastuuta arjen pyörittämisestä,lapsen harrastuksista ym.
Koska haluaisin tehdä työni ja hoitaa opintoni ilman jatkuvaa miettimistä,mihin ekaluokkalainen sijoitetaan illoiksi.
Haluaisin myös viettää aikaa miesystäväni kanssa,koska en tunne vielä suhdetta sellaiseksi,että olisin valmis esitelemään miehen lapselleni.
Minä olen itsekäs,koska minulla on halu olla muutakin kuin äiti!
Olen joskus miettinyt täällä luettua.Miksi on käynyt niin huonosti,että tapaamista pihtaavat lähit ovat lapsen tehneet lapsistaan välittävien etien kanssa,ja ne jotka jakaisivat lapsen huoltajuuden muuallakin kuin paperilla,ovat saaneet lapsensa etävanhemmaksi pakoilevan luuserin?
Miten helppoa,kun parit vaihtuisi..
Viestisi oli kuin itseni kirjoittama, tosin ei ole miesystävää ja lapset hieman pienempiä, mutta muuten samat tunnelmat. Lohduttavaa tietää, että muitakin on jotka antaisivat mielellään isän tavata lapsiaan useammin :).
Kirjoitit aivan minun ajatuksiani. Sitä tuntee todella itsekkääksi itsensä kun haluaisi olla välillä jotain muutakin kuin äiti ja jakaa edes hetken sitä arkea etävanhemman kanssa. Toisaalta olisi pitänyt tietää että jos isä ei vietä aikaa lasten kanssa silloin kun perheessä vielä asuu niin ei hän yhtä äkkiä eron jälkeen muutu. Lastenkin takia sitä toivoo, että isä olisi kiinnostuneempi ja haluaisi tavata vähän useammin kuin muutaman kerran vuodessa. Ehkä noin joka toinen tai kolmas kuukausi lapset ovat isän luona yhden yön.
isä ei kotona asuessaan (siis alkuperäisellä kokoonpanolla) saa toimia sillä tavalla, kuin toivoo. Eli äiti tulee ja ottaa ohjat käsiin, kun näkee, että isä toimii lapsen kanssa mielestään väärin (esim vaipanvaihtotilanteissa)
Ei ole mikään ihme, että aikuinen ihminen turhautuu ja luovuttaa sitten koko hoitovastuun äidille.
Tilanne muuttuu oleellisesti, kun pari eroaa.
Isä saa toimia sillä tavalla, mikä on hänelle luontaista. Eli jos lopputulos on sama (onnistunut vaipanvaihto) hän kokee siitä iloa, että onnistuu, vaikka tekeminen olisi erilaista kuin äidillä.
sehän voi tulla esim tilanteessa, että lapsi kertoo, miten mukavaa isän luona oli.
Jos äidin omat tunteet isää kohtaan ei ole käyty läpi, äiti saattaa tunte kateutta myös siitä, että isällä on uusi naisystävä, joka tulee lapsen kanssa hyvin toimeen.
Mutta tarkoitatko aloitaja että juuri tämä isän onnistuminen on aiheuttanut äidi kateuden ja näinollen tapaamisten vähenemisen?
Tuo kertomasi on kuin suoraan jostain oppikirjasta,missä varoitetaan äitejä "omimasta vauvaa"..
... jos lapsi viihtyy etän luona :) . Ja vielä parempi, jos tulee toimeen uuden puolison kanssa. C`est la Vie! tai miten sitä ranskanmaalla sanotaan...
on sinun oma veikkauksesi isän uuden tyttöystävän asemasta heitettynä,ei niinkään välttämättä tosiasia..
Et sinä voi tietää toisen ihmisen tunteista,jollei hän niitä suoraan sinulle kerro.
Juuri tuollaiset spekulaatiot toisesta,sinulle tuntemattomasta ihmisestä saattavat myös olla se,mikä aiheuttaa lisäkireyttä lapsen vanhempien välille..
itse koen.
Äiti on mitä on, ei ehkä hirveän "onnistunut" kasvattaja.
Isä välittää, rakastaa lasta. Haluaa näyttää tälle paikkoja, viedä kylään ym.
On niin hellyyttävän näköistä, kun pieni ihminen ottaa ison halin ja sanoo isälle "sinä olet minun oma"
Siis rakkauden tunne on molemminpuolinen.
Itse, äitinä, tunnen, miten paljon näistä hetkistä saa voimaa.
tuntuukin, että miksi se on äidiltä jotenkin "pois" jos lapsi on isän kanssa onnellinen?