Hei,
Kyseessä on siis jo pian 4 vuotias saksanpaimenkoira jonka agressiivisuus toisia koiria kohtaan on ollut jatkuvaa.
Olen koiran jo kolmas omistaja ja tiedän että räyhääminen johtuu pentu vaiheessa tehdystä vääränlaisesta koulutuksesta tai traumasta.
En tiedä onko 4 vuotiaalla saksanpaimenkoiralla mahdollisuutta enää sopeutua toisiin koiriin?
Koiran pitäisi asua täysin alueella missä ei olisi toisia koiria ollenkaan ja sellaista paikkaa tuskin löytyy. Omistajana ongelma on todella vaikea, sillä jokapaikassa on myös muita koiria ja olisi erittäinkin "yhteiskuntakelpoista" sopeutua myös muihin koiriin.
Ongelma tuntuu aina räyhäämisen jälkeen ylitse pääsemättömältä ja se ei muutu vaikka koira saisi kunnon ruoan ja kunnon lenkin, niin aina on uusi ongelma kun toinen koira tulee vastaan ja omistajalle enemmän kuin epämiellyttävä tilanne, siinä tilanteessa miettii että onko viimeinen vaihto ehto tuon ikäiselle koiralle piikille vienti?
Koiralla on käytetty kuonokoppaa, en tiedä lisääkö se agressiivisuutta muita eläimiä kohtaan, mutta sitä on pakko pitää, sillä koira on arvaamaton ja agressiivisuuden ja turkin harjan noustessa pystyyn koiran nähdessä toisen koiran ei voi varmuudeksi tietää voisiko naaras saksanpaimenkoira (32kg), tappaa jopa toisen koiran.
Mitä siis pitäisi tehdä?
Kyseessä on siis jo pian 4 vuotias saksanpaimenkoira jonka agressiivisuus toisia koiria kohtaan on ollut jatkuvaa.
Olen koiran jo kolmas omistaja ja tiedän että räyhääminen johtuu pentu vaiheessa tehdystä vääränlaisesta koulutuksesta tai traumasta.
En tiedä onko 4 vuotiaalla saksanpaimenkoiralla mahdollisuutta enää sopeutua toisiin koiriin?
Koiran pitäisi asua täysin alueella missä ei olisi toisia koiria ollenkaan ja sellaista paikkaa tuskin löytyy. Omistajana ongelma on todella vaikea, sillä jokapaikassa on myös muita koiria ja olisi erittäinkin "yhteiskuntakelpoista" sopeutua myös muihin koiriin.
Ongelma tuntuu aina räyhäämisen jälkeen ylitse pääsemättömältä ja se ei muutu vaikka koira saisi kunnon ruoan ja kunnon lenkin, niin aina on uusi ongelma kun toinen koira tulee vastaan ja omistajalle enemmän kuin epämiellyttävä tilanne, siinä tilanteessa miettii että onko viimeinen vaihto ehto tuon ikäiselle koiralle piikille vienti?
Koiralla on käytetty kuonokoppaa, en tiedä lisääkö se agressiivisuutta muita eläimiä kohtaan, mutta sitä on pakko pitää, sillä koira on arvaamaton ja agressiivisuuden ja turkin harjan noustessa pystyyn koiran nähdessä toisen koiran ei voi varmuudeksi tietää voisiko naaras saksanpaimenkoira (32kg), tappaa jopa toisen koiran.
Mitä siis pitäisi tehdä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Koirakouluun ja ihan alkeista kannattaisi aloittaa. Ohitusharjoituksia! Ensin mahdollisimman kaukaa, jolloin pystyy palkitsemaan kun koira kunnolla. Siis niin kaukaa ettei rähinäkynnys ylity. Pikkuhiljaa lähempää ja lähempää. Mielummin vaikka lyhempiä lenkkejä, jottei pahoja tilanteita pääsisi tulemaan. Koira metsään vapaana juoksemaan ja jäljestystä ym aivotyötä, jotta stressin saa purettua. Pitkäjännitteistä koulutusta ja ihan alkeista alkaen!
koirasi karvojen nostaminen ja räyhääminen kertoo epävarmuudesta, saman asian kanssa painittiin ja tällä siitä päästiin.
ihan alkuun kierrä vastaantulevat koirat niin kaukaa että koirasi ei reagoi niihin, vaadi kontakti ja palkkaa, muista palkata alkuun myös ne sadasosa sekunnin kontaktit jotka saat höpöttelemällä hassuja. pikkuhiljaa pääsette lähemmäs ja lähemmäs. jos tulee tilanne ettet pääse vastaantulevaa koiraa kiertämään, istuta koirasi rauhallisesti jo ennen kuin se aloittaa rähjäämisen, asetu kyykkyyn sen eteen, niin ettei se nää tulevaa koiraa, mieluiten niin että vastaantuleva koira ohittaa koirasi sen selän puolelta.
siinä kun olet kyykyssä edessä, ota koiraasi hellästi mutta päättäväisesti päästä/poskista kiinni niin että sinulla on siihen jatkuva kontakti, puhu rauhallisella äänellä ja kehu, mutta rauhoittavasti, ei yhtään innostaen, missään nimessä älä anna sen kuitenkaan kääntää päätään lähestyvään koiraan, ja vaikka se tekisi mitä niin sinä olet kylmän viileä, sinä olet johtaja ja johtaja ei malttiaan menetä.
kun toinen koira sitten on ohi, askeleen ohi, tai jo hieman pidemmällä, vapauta koirasi rauhallisesti, jatka matkaa ripeästi meno suuntaanne ja kehu koiraasi. voin taata että ei mene kymmentä vuotta kun koirasi osaa ohittaa koirat kauniisti kontaktia sinulta hakien.
ja muista virikkeistää koiraasi tarpeeksi, tee pitkiä lenkkejä,leiki ja anna aivotyötä.
Minun koira ihan vaan yksinkertaisesti VIHAA muita koiria reviirillään (=lenkkireiteillään) ja haluaisi antaa turpaan jokaiselle, että ei ne kaikki rähjääjät ole epävarmoja... ohi mennää nykyään häntä ja karvat pystyssä ja murinan kanssa mutta töitä sen eteen on tehty ja paljon.
Lisäys edelliseen. Jos näet samaa tietä vastaan tulevan koirakon, voit alkuun myös kääntyä takaisin tai mahd sivutielle ennenkuin koira ehtii huomata toisen. Kannattaa siis välttää rähinätilanteita ja "kerätä" onnistumisia hyvinkin kaukaa kun koira näkee toisen mutta ei rähinäkynnys ylity ja pääset palkitsemaan. Näin koira oppii oikean käyttäytymismallin. Toinen koira näkyvissä merkitsee Jes, nami! Lyhempi onnistunut mukava lenkki on parempi kuin pitkä jossa tulee paljon hankalia tilanteita. Energiat kannattaa mielummin purkaa rauhallisella paikalla jossa voi pitää vapaana.
Mulla oli aikasempi narttu samanlainen. Harmittelin nykyisen urokseni kanssa, että harmi kun en tajunnut silloisen narttunu kanssa käydä ongelmakoirakouluttalla, jonka luona olen urokseni kanssa käynyt, sillä olisin saanut silloin nartustani täysin yhteiskuntakelpoisen kivan koiran.
Suosittelen ehdottomasti kääntymään ongelmakoirakouluttajan pariin ja uskon että saatte tuloksia.
Entinen narttu katsoi hyökkäyksen olevan paras puolustus ja itsekin luulin sen vihaavan toisia koiria, mutta näin jälkeenpäin tajuan sen vaan olleen todella epävarma itsestään ja minä omalla käytökselläni ruokin tuota epävarmuutta lisää, väistämällä toisia koiria ym.
Kaverillani on viisivuotias sakunarttu, jonka hän sai muutama vuosi sitten. Koira oli todella paha remmirähjäämään. Tämä kaverini käytti koiraansa muutamia kertoja ongelmakoirakouluttajalla ja nykyisin voivat vaikka ohittaa toiset koirat remmi löysällä ja olla koulutuskentällä täysin vapaana.
En kuitenkaan suosittele menemään epävarman tai kovapäisen koiran kanssa viherpipertäjien koulutukseen, vaan etsi kunnollinen rodun tunteva kouluttaja.
Noitten neuvojen luulisi alkavan sitten pikkuhiljaa tehoamaan, koira on itse myös tilanteiden jälkeen jotenkin hieman alakuloinen, vaikka tilanteet ovat olleet aika kovaa räyhäämistä, mutta tilanteet ovat koiralle kuitenkin vaikeita. Aluksi ei voi miettiäkään ennen kunnon totuttelua ohittamis tilanteisiin, pienten pölypallojen kokoisten koirien sekaan viemistä tätä koiraa, sillä siitä saattaisi tulla aikamoinen toisen koiran käpälällä pyörittely. Mutta eiköhän noilla neuvoilla pääse eteenpäin.