Rakkauden ulkopuolella

"paljon annoin paljon sain"...
Eiks se riitä..;)
'tuhlattuja tunteita',, jos ne rakkaudesta on tuhlattu, ei ne hukkaan ole menneet, vai mittee,
sen todistaa tuo ensimmäinen rivisi, mutta miettimään on sinut saanut! :)

Hymyille kohti uutta pvää, tämä on käsky ;)) Jeriko ja kiitos tästä! :)

kuin antaa ja saada, rakkaudessakin.

Se ei siltikään aina riitä,
ikävä kyllä. Pohdinnallinen runo Sinulta,
pidin.

Nyt, kun kaikesta on jäljellä ohut
piirto iholla, tunteista viileä kohta
muistoihin painumassa, oliko
se Rakkautta.

Vai kohta elämässä ja pysäkki tyhjentää
fiktiot ja eroottiset taipeet, jossain
mielikuvituksen ja tarpeiden
sokkeloissa.

Teki mieli ja löytyi kohde, paikka ja aika,
halu ja Hänen kiiman tuoksu, sain
reuhata miehenä, vai olinko sittenkään
mitään.

Vain yksi hyväksikäyttäjä lisää ja
pettymys, lyyrisiä lauseita päästäkseni
reisien väliin, tuottamuksellinen Rakastumisen
petturi...

ei se Rakastamista ollut
kuin itseensä..

http://www.youtube.com/watch?v=qiRL3fI5KqQ

Lopulta Rakkaus on aina
positiivista energiaa, vaikka sitä katsoisi selkäpuolelta
ja tutkisi historiansa lävitse.

Se antaa joka tapauksessa enemmän
kuin ottaa.

Kasvattaa lisää ja kypsyttää.

Rakkausrunosi oli kipeä ja aiheeltaan osuva.

Ei turhia sanoja, tyhjiä kohtia,
vain asiaa ja hienona tekstinä.

Kovasti hyvä Runosi.

Parempaa mielentilaa päivääsi.