Onko kenelläkään kaksisuuntaisen ohella älytöntä vainoharhaisuutta/epäluuloa, pelkoa, mustasukkaisuutta...? Mikä teitä on auttanut lievittämään niitä?
Itselläni aloitettiin Ketipinor 200mg 4vko sitten.. Lääke on auttanu _todella vähän_ noihin ajatuksiin ja pelkoihin. Lääkkeen aloittamisen jälkeen myös itsetuhoisuus ja itsemurhalla uhkailu lisääntynyt sekä joka yö hirveitä painajaisia asioista/tapahtumista joita pelkään (esim. mies pettää). Joka yö saa heräillä 2-4 kertaa painajaisten aiheuttamaan ahdistukseen.. Onko muilla Ketipinoria käyttävillä tällaista? Onko mennyt ohi pitemmällä aikavälillä?
Alkaa todella jo pelottaa käydä nukkumaan enkä enää muutenkaan jaksa kokoajan pelätä, epäillä, syytellä ihmisiä olemattomista (?) asioista :(
Itselläni aloitettiin Ketipinor 200mg 4vko sitten.. Lääke on auttanu _todella vähän_ noihin ajatuksiin ja pelkoihin. Lääkkeen aloittamisen jälkeen myös itsetuhoisuus ja itsemurhalla uhkailu lisääntynyt sekä joka yö hirveitä painajaisia asioista/tapahtumista joita pelkään (esim. mies pettää). Joka yö saa heräillä 2-4 kertaa painajaisten aiheuttamaan ahdistukseen.. Onko muilla Ketipinoria käyttävillä tällaista? Onko mennyt ohi pitemmällä aikavälillä?
Alkaa todella jo pelottaa käydä nukkumaan enkä enää muutenkaan jaksa kokoajan pelätä, epäillä, syytellä ihmisiä olemattomista (?) asioista :(
Vastaukset 6
Vanhimmat
Noh, jossain vaiheessa vedin ketiapiinia 600mg per ilta. Tuloksena vain masis ja väsynyt fiilis koko päivän
Nyt menee enää 200mg per ilta, ja saan kyllä unta, mut painajaiset kamalia. Ja vaikka eivät olisikaan, niin aamulla pitää oikeesti pohtia et mikä on unta ja mikä totta. Pitää tarkistella kavereilta et teinkö eilen näin ja näin. Siis ihan oikeesti hämärtyy todellisuus ja unet, niin helkutin todentuntuisia ne unet on...
Nyt puoli vuotta Ketipinor ollut käytössä, ja aamusin nykyään kohtuu virkeä olo.
Lamotrigiiniä menee 200mg päivällä, ja sen jälkeen jopa pikkasen hypomaaninen olo välillä.
Itse asiassa meinaa mennä pikkusen jo yli, positiivisessa mielessä.
Painajaiset vähentyneet, ja olo hemmetin hyvä.
Seroquel tuntu paljon kamalammalta kuin Ketipinor, vaikka sama vaikuttava aine onkin.
Silti allekirjoitan, et ketiapiini on aikamoista aivomyrkkyä, ite popsin, koska saan sillä unta, enkä halua bentsoja vetää. Ilman lääkkeitä en kuitenkaan nuku, ketiapiinilläkin enää vain neljän tunnin unia.
Mut alkuun tosiaan oisin nukkunut vaikka 16 tuntia, monesti nukuinkin...
Myönnän, et pukkaa hypomaniaa, läheisetkin huomanneet. Ei kuitenkaan ole yli mennyt, joten tästä olosta nauttiessa kohti pimeämpää syksyä :)
Pointtina se, et Ketipinor ei mun kohdalla ainakaan mielialaa nosta, mulle se on määrätty nimenomaan (hypo)maniaan, Lamotrigin masennukseen.
1-tyyppinen siis tämä tapaus :)
metylororin kokemukset ovat tuttuja. Järkyttäviä määriä toki olet ainetta syönyt. 600 mg on jo tosi zobie-annos.
Seroquel vaihtui Kepitinoriksi korvattavuus pykälän myötä. Lääkäri kyllä kysyi nyt että haluanko edelleen syödä seroquelia hän tarjoitui laittamaan reseptiin tuon lääkevaihtokiellon. Seroquel oli sellaista myrkkyä, että sanoin tuskin pahempaa löytyvän.
Keptinor vaikka onkin samaa ainetta kuin seroquel on minusta parempaa, ehkä sen takia että annokseni ovat nyt pienempiä.
Alkuperäiseen kysymykseen, minulla on ollut ajoitta harhoja hieman toisen tyyppisiä. Olen kuullut ja nähnyt olemattomia ja tavannut ufoja ja sen sellaista. Pyskoosilääkitys (kuten keptinor) tuntuu pitävän oireita kurissa.
Rispeldal toimi kanssa, mutta se väsytti ja lihotti.
Minulla aloitettiin Ketipinor 50-75mg noin kuukausi sitten, lisäksi aloitettiin Lamotrigin 50mg.
Varsinainen diagnoosini on epävakaa persoonallisuushäiriö ( eriasteisia masennusjaksoja vuosien varrella). Pahin ongelmani on ollut järjetön, kaikenkattava ahdistus, joka onkin sitten ollut uskollinen kumppanini lähes 15 vuotta. Mieliala on vetänyt loputonta vuoristorataa. Mitään mania-/hypomaniajaksoja minulla ei kuitenkaan ole ollut, vaan pohjavire on ollut jatkuvasti masentunut. Kulunut vuosi on ollut elämäni pahin, käytännössä olen joka ikinen päivä vain toivonut kuolemaa. Kaikki "peruslääkkeet" on kokeiltu moneen kertaan, mutta bentsoja lukuunottamatta mikään ei ole auttanut.
Nyt voin rehellisesti sanoa että auttaa! Ainakin Ketipinor vaikuttaa todella hyvältä lääkkeeltä minulle. Tuntuu kuin olisin jotenkin "laskeutunut maan pinnalle", en muista milloin olo olisi ollut näin realistinen. Olen tietysti edelleenkin hieman alavireinen ja masentunut, mutta ensimmäistä kertaa vuosiin näen edes pienen toivon pilkahduksen. Ketipinor jotenkin poistaa minulta "ylimääräiset" ajatuskuviot, olen konkreettisesti tajunnut että eihän minun ole mikään pakko aivan kaikkia maailman asioita murehtia. Ahdistus on lähestulkoon kadonnut (mikä sinänsä tuntuu todella oudolta), bentsoja ei ole tarvinnut syödä juuri lainkaan. Ja nimenomaan pahimmat pelkotilat (joita en ollut edes välttämättä itse tiedostanut) ovat helpottaneet. Unet ovat kyllä erikoisia ja painajaisiakin olen jonkun verran nähnyt, mutta nukun kuitenkin yöt hyvin ja olo on aamulla levännyt.
Minulle Ketipinor tuntuu siis toimivan. Wow.
minäkin syön ketoja iltaisin(vähän miten sattuu) saadakseni unta,mutta minulle ne ovat juuri aiheuttaneet hypomaniaa eivätkä masentaneet.Olen taas kerran hetken onneni kukkuloilla,kunnes korttitalo romahtaa....
Mä olin vainoharhainen ja aika pahasti olinkin. Oon syönyt ketiapiinia annoksilla 25mg-1200mg. Pahimmassa sekamuotoisessa vaiheessa ainoastaan 1200mg auttoi. Ei tehny mua zombiksi. Olin tuolloin sairaalassa mutta kotonakin jatkoin jonkin aikaa annoksella 1200mg. Nyt on parempi vaihe menossa ja 600mg riittää pitämään psykoottiset oireet loitolla. Lisäksi menee Deprakineä ja lamotrigiiniä.
Ja noiden lääkkeiden lisäksi Xanor päivällä jarruttamaan jos meno yltyy liian lujaksi. Jos alkaa vauhtia pukkaamaan enemmänkin niin yöunet varmistetaan vielä xanorilla ja aamulla vielä 300mg ketiapiinia. Muuten normaalisti Ketiapiinia menee iltaisin se 600mg.