Minulla usein esiintyy usein, että alan tärisemään, sydämen pulssi nousee, naama muuttuu punaiseksi, kädet ja jalat tuntuvat kylmiltä ja sitten tulee pakokauhun tunne ja minua alkaa oksettamaan ja tuntuu, että pitäisi olla kokoajan liikkeellä jotta asia helpottaisi. Yritän tehdä muita asioita tai ajatella muita ajatuksia jotta asiat menevät pois ja joskus menevätkin. Alan esimerkiksi hilpaamaan kivespussia ja repimään joitakin helposti lähteviä karvoja pois ja samalla jalat tärisee.
Lisäksi jos luen lehdestä, esimerkiksi jostain mielisairaudesta, luulen, että minulla on sellainen samanlainen sairaus ja alan panikoimaan kuinka kauheaa se olisi, mutta samalla tunnen syyllisyyttä siitä, että jotkut oikeasti kärsivät tuostakin sairaudesta, enkä saisi ajatella sitä pahana asiana. Esimerkiksi luin jostain, että epilepsiassa ihmiset alkavat näkemään itsensä kävelevän kadulla vastaan ja aloin katselemaan onko minä tuossa esimerkiksi sanomalehden kuvassa minun kasvot, piti vain katsoa, koska olin lukenut sen artikkelit, mutta tiedän että ne eivät ole minun, mutta tunnen kuinka paniikkioireet lähtevät päälle jossen tarkista tilannetta.
Lisäksi joiden elokuvien juoni pelottaa, esimerkiksi Truman Show ja Matrix alan pelkäämään, jos olenkin jonkinlaisessa Matrixin kaltaisessa maailmassa tai jos kaikki ympärillä olevat ihmiset ovatkin näyttelijöitä. Ajatukset saavat aikaan samanlaisen paniikkitunnelman kuin jo sanoin ja tunnen kovaa ahdistusta ja oksennusta. Toinen hyvä leffa on Men In Black, jossa on tämä ötökkä joka on ottanut ihmisen muodon ja alan pelkäämään josko näin on oikeasti. Muutenkin kauhuelokuvissa en saa helposti unta ja eläydyn todella helposti juoneen mukaan. Myöhemmin tajuan kuinka hullulta ajatus kuulostaa, mutta ajatus on saanut saman paniikkireaktion kuin mainitsin aiemminkin. Myöhemmin tällaiset tunteet ja ajatukset hävettävät. Myös jotkut filosofiset ja muut vaikeat ajattelutavat aiheuttavat ahdistusta, esimerkiksi se kuinka iso maailmankaikkeus on, mutta ajatukset menevät ohi, kun alan tekemään muuta. Lapsena usein minulle aiheutti paljon ahdistusta, jos kuulin jossain menevän ambulanssin ja pelkäsin, että vanhempani voivat mennä tuossa ambulanssissa ja minun piti soittaa ja varmistaa tilanne.
Pahoittelen huonoa kieliasua. :P Olen 20-vee mies. Onko minulla paniikkihäiriö / pakko-oireinen häiriö? Minulla on ollut näitä oireita monta vuotta, mutta olen liian häpeissäni niistä jotta voisin puhua niistä. Kiitän etukäteen.
Lisäksi jos luen lehdestä, esimerkiksi jostain mielisairaudesta, luulen, että minulla on sellainen samanlainen sairaus ja alan panikoimaan kuinka kauheaa se olisi, mutta samalla tunnen syyllisyyttä siitä, että jotkut oikeasti kärsivät tuostakin sairaudesta, enkä saisi ajatella sitä pahana asiana. Esimerkiksi luin jostain, että epilepsiassa ihmiset alkavat näkemään itsensä kävelevän kadulla vastaan ja aloin katselemaan onko minä tuossa esimerkiksi sanomalehden kuvassa minun kasvot, piti vain katsoa, koska olin lukenut sen artikkelit, mutta tiedän että ne eivät ole minun, mutta tunnen kuinka paniikkioireet lähtevät päälle jossen tarkista tilannetta.
Lisäksi joiden elokuvien juoni pelottaa, esimerkiksi Truman Show ja Matrix alan pelkäämään, jos olenkin jonkinlaisessa Matrixin kaltaisessa maailmassa tai jos kaikki ympärillä olevat ihmiset ovatkin näyttelijöitä. Ajatukset saavat aikaan samanlaisen paniikkitunnelman kuin jo sanoin ja tunnen kovaa ahdistusta ja oksennusta. Toinen hyvä leffa on Men In Black, jossa on tämä ötökkä joka on ottanut ihmisen muodon ja alan pelkäämään josko näin on oikeasti. Muutenkin kauhuelokuvissa en saa helposti unta ja eläydyn todella helposti juoneen mukaan. Myöhemmin tajuan kuinka hullulta ajatus kuulostaa, mutta ajatus on saanut saman paniikkireaktion kuin mainitsin aiemminkin. Myöhemmin tällaiset tunteet ja ajatukset hävettävät. Myös jotkut filosofiset ja muut vaikeat ajattelutavat aiheuttavat ahdistusta, esimerkiksi se kuinka iso maailmankaikkeus on, mutta ajatukset menevät ohi, kun alan tekemään muuta. Lapsena usein minulle aiheutti paljon ahdistusta, jos kuulin jossain menevän ambulanssin ja pelkäsin, että vanhempani voivat mennä tuossa ambulanssissa ja minun piti soittaa ja varmistaa tilanne.
Pahoittelen huonoa kieliasua. :P Olen 20-vee mies. Onko minulla paniikkihäiriö / pakko-oireinen häiriö? Minulla on ollut näitä oireita monta vuotta, mutta olen liian häpeissäni niistä jotta voisin puhua niistä. Kiitän etukäteen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tod.näk. kärsit paniikkihäiriöstä. Se on varsin tavallinen sinun ikäisilläsi. Sanoisin yllättävän tavallinen.
Tärkeintä on tiedostaa, että kyseessä ei ole vaarallinen sairaus.
Tila korjaantuu yleensä itsellään.
Tärkeintä olisivat rentoutusharjoitukset:
- istu tuolille, laske hartiat alas, hengitä rauhallisesti, paina selkä selkänojaa vasten ja jalat lattiaa vasten (kevyesti)
- katso muualle ja mieti jotain kivaa asiaa (esim. kesän uimarantoja)
- pyri välttämään kahvia, alkoholia, tupakkaa
- vältä yövalvomisia
- harrasta kevyttä liikuntaa säännöllisesti
Ellei yllä olevista ole apua, voi lääkitystä harkita
Ensisijaisesti ehkä Propral-tyyppiset.
Toissijaisesti sitten paniikkilääkkeet, esim. Cipramil.
Xanor-tyyppisiä aineita kannattanee välttää, vaikka niitä usien tarjotaan.
Kuule, nykyään on muotia sanoa kaikista sydämenjyskytykisitä että ne ovat paniikkihäiriötä.
Voihan se sitäkin tietysti olla, mutta neuvoisin sinua menemään ensin yleislääkärille ja hän kirjoittaa varmaan sulle lähetteen neuropsykologin vastaanotolle..lähinnä tuo tärinä ja epätodelliset olot.
Tärinää ja pulssin kiihtymistä nyt voi aiheuttaa vaikka hypertyreoosi (kilpirauhasen liikatoiminta) ja moni muu pikkuvaiva..
On niin monenlaisia oireita neuroleptiaa, ocd:tä, paniikkihäiriötä jne. Kaikkea autismin, kihdin, peräpukamien ja skitsofrenian väliltä.
Et sinä täältä oireisiisi saa helpotusta, korkeintaa ahdistut enemmän, kun sinulle diagnosoidaan vaikka mitä ihmetauteja ja annetaan kotikutoisia ohjeita.
Kohta sinä kellit jossakin nokkospuskassa ja hoet jotakin mantraa, koska joku konitohtori täällä on käskenyt :D
Nykyajan lääkärit alkaa olla jo niin fiksuja, ettei sun tarvi hävetä, kun kysyt asiaa. Mulla esim oli jonkin asteinen masennus ja semmoinen kamala väsymys ja söin mielialalääkettä. Sitten älyttiin, että mullahan on kilpirauhanen laiska (hypotyreoosi) ja siksi väsyttää, lihottaa ja vituttaa.
Ne on joskus niin älyttömän pieniä juttuja mitkä aiheuttaa isoja murheita.
Itse kävin neurologilla, koska törmäilen paljon. Yleislääkäri oli huolissaan, että on joku selkäytimessä oleva häikkä. Eli, että en hahmota tilaa missä olen ja olen sen takia vähän "hukassa".
Minulta ei sitten löytynyt mitään vikaa ja olenkin vain ihan tavallinen kohmottaja ja haaveilija. Kummasti se kohmotuskin väheni, kun ei sitten ollutkaan mitään ms-tautia tai selkäydin kasvainta.
Tietämättömyydestä johtuva stressi varmasti lisää sinunkin oireita.
Nuo sunkin jutut on varmaan loppuviimein ihan pieniä ja helposti korjattavissa, kunhan hoidatat niitä jossakin muualla kuin netissä.
Usko minua. Minä olen jo vanha täti ja melkin mummo. Minä olen jo oikein viisas :D
Kuulostaa kyllä pakko-oireiselta häiriöltä. Tämän takia sinulle varmaan paniikkikohtauksiakin tulee. Kannatta mennä lääkäriin, jos oireet ovat elämääsi häiritseviä. Yritäthän myös olla parhaasi mukaan ajattelematta koko asioita, niin sekin helpottaa, vaikka tämä onkin vaikeaa. Sitten kun mietit asiaa tauon jälkeen, se tuntuu jo helpommalta ja hassulta. Näin ainaskin minulla.