Kummassa on vikaa?

ei kai kyse ollutkaan siitä, millaisia bändin jäsenet oikeasti olivat, vaan siitä, millaisen imagon bändi rakensi. Kun bändin nimi on QUEEN ja keulahahmona räikeä gay-mies, niin eiköhän ollut aika selvä, että bändi pelasi itse homokortilla. Raskaamman rockin saralla homomiehet/-bändit olivat aikamoinen harvinaisuus ja rock-kansa yleensäkin oli enemmän kaljan ja tissien perään. Pop ja glam-rock ovat sitten kokonaan eri ilmiöitä ja tämä ehkä selittää, miksi Eltonin ja vaikkapa Bowien homous olivat helpommin hyväksyttävissä.

Atlantin toisella puolella mm. Alice Cooper oli Queenin "kohtalotoveri" siinä mielessä, että bändin ympärillä oli koko ajan juoruja, että ne ovat kaikki varmasti homoja, vaikka raskasta rockia soittavatkin. Cooperissa kaikki tosin taisivat olla heteroja (pääjehu-Cooper itse ainakin), mutta samalla tavalla heitä pidettiin jotenkin outoina rock-genressä.

takataan roos. kirjoitti:

ei kai kyse ollutkaan siitä, millaisia bändin jäsenet oikeasti olivat, vaan siitä, millaisen imagon bändi rakensi. Kun bändin nimi on QUEEN ja keulahahmona räikeä gay-mies, niin eiköhän ollut aika selvä, että bändi pelasi itse homokortilla. Raskaamman rockin saralla homomiehet/-bändit olivat aikamoinen harvinaisuus ja rock-kansa yleensäkin oli enemmän kaljan ja tissien perään. Pop ja glam-rock ovat sitten kokonaan eri ilmiöitä ja tämä ehkä selittää, miksi Eltonin ja vaikkapa Bowien homous olivat helpommin hyväksyttävissä.

Atlantin toisella puolella mm. Alice Cooper oli Queenin "kohtalotoveri" siinä mielessä, että bändin ympärillä oli koko ajan juoruja, että ne ovat kaikki varmasti homoja, vaikka raskasta rockia soittavatkin. Cooperissa kaikki tosin taisivat olla heteroja (pääjehu-Cooper itse ainakin), mutta samalla tavalla heitä pidettiin jotenkin outoina rock-genressä.

Niinno, kirjassa Freddie Mercury - His Life In His Own Words FM kertoo, että nimen Queen takana on enemmänkin sen teatraalisuus, mahtipontisuus ja universaalisuus. Nimen "homokytkennöistä" hän oli kyllä tietoinen, mutta se oli vain yksi näkökulma nimeen.

Kuten tälläkin palstalla on moneen kertaan todettu, Queen oli hyvin kaupallinen bändi ja itsensä brändääminen "homobändiksi" ei varsinkaan 70-luvulla olisi varmaan ollut kovin kaupallisesti järkevää. Tämän takia olen nimimerkin takataan roos kanssa eri mieltä siitä, että bändi olisi itse tietoisesti pelannut "homokorttia".

Nykyään Queenin imago varmaan kyllä syntyykin juuri tuosta nimestä ja FM:n räiskyvästä persoonasta. Ihmiset kun eivät jaksa ottaa asioiden taustoista sen kummemmin selvää...

apon kirjoitti:

Niinno, kirjassa Freddie Mercury - His Life In His Own Words FM kertoo, että nimen Queen takana on enemmänkin sen teatraalisuus, mahtipontisuus ja universaalisuus. Nimen "homokytkennöistä" hän oli kyllä tietoinen, mutta se oli vain yksi näkökulma nimeen.

Kuten tälläkin palstalla on moneen kertaan todettu, Queen oli hyvin kaupallinen bändi ja itsensä brändääminen "homobändiksi" ei varsinkaan 70-luvulla olisi varmaan ollut kovin kaupallisesti järkevää. Tämän takia olen nimimerkin takataan roos kanssa eri mieltä siitä, että bändi olisi itse tietoisesti pelannut "homokorttia".

Nykyään Queenin imago varmaan kyllä syntyykin juuri tuosta nimestä ja FM:n räiskyvästä persoonasta. Ihmiset kun eivät jaksa ottaa asioiden taustoista sen kummemmin selvää...

"Queen oli hyvin kaupallinen bändi ja itsensä brändääminen "homobändiksi" ei varsinkaan 70-luvulla olisi varmaan ollut kovin kaupallisesti järkevää."

Queenin alkuaikoina glam-ilmiö oli vahvassa nousussa ja esim. naisten vaatteissa lavalla esiintyvä Bowie kuuma nimi. Freddien teatraalinen esiintyminen iski tähän samaan saumaan. On ehkä liian vahvasti sanottu, että Queen olisi brändännyt itsensä homobändiksi, mutta kyllä Freddie alusta asti vihjaili tällä "homoulottuvuudella" (kuten jo bändin nimikin vihjaili).

Kuten itsekin sanoit, se oli yksi näkökulma bändiin. Ja kun tuo näkökulma oli esillä niin bändin nimessä, Freddien lava-asusteissa ja -esiintymisessä kuin itse musiikissakin, niin kyllähän sillä ihmisten mielenkiintoa heräteltiin.

takataan roos kirjoitti:

"Queen oli hyvin kaupallinen bändi ja itsensä brändääminen "homobändiksi" ei varsinkaan 70-luvulla olisi varmaan ollut kovin kaupallisesti järkevää."

Queenin alkuaikoina glam-ilmiö oli vahvassa nousussa ja esim. naisten vaatteissa lavalla esiintyvä Bowie kuuma nimi. Freddien teatraalinen esiintyminen iski tähän samaan saumaan. On ehkä liian vahvasti sanottu, että Queen olisi brändännyt itsensä homobändiksi, mutta kyllä Freddie alusta asti vihjaili tällä "homoulottuvuudella" (kuten jo bändin nimikin vihjaili).

Kuten itsekin sanoit, se oli yksi näkökulma bändiin. Ja kun tuo näkökulma oli esillä niin bändin nimessä, Freddien lava-asusteissa ja -esiintymisessä kuin itse musiikissakin, niin kyllähän sillä ihmisten mielenkiintoa heräteltiin.

glam-rock oli varmaan nousussa mutta, ei varmaan ihan mainstream-musiikkia kuitenkaan? Jos Queen todella oli bändi joka pyrki tekemään mahdollisimman paljon rahaa, "kaikille kaikkea" olisi varmaan ollut järkevää. Ja niinhän Queen tekikin. Harva bändi pystyy ottamaan lähes minkä tahansa rock-musiikin alagenren käsittelyyn ja tekemään siitä vähintäänkin hyvän biisin.

Mitä Freddien lavaesiintymiseen ja -pukeutumiseen tulee, olen aina jotenkin ajatellut sen enemmänkin Freddien haluna sykähdyttää ja herättää mielipiteitä, kuin minään erityisenä homonäkökulmana. Seksuaalisia eleitähän FM viljeli, sitä ei voi kukaan kiistää. Mutta niin teki varmaan moni muukin, eivätkä ne nyt itsessään vielä mikään homo-aspekti ole...

Tai ehkä se lavaesiintyminen on vain helpompi nyt myöhemmin nähdä "homovihjailuna", mutta nähtiinkö se silloin 70-luvulla samalla tavalla?

Jossain dokkarissa muistelen kuulleen jonkun kommentoivan, että Freddie oli jopa tietynlainen äijä-ikoni aika pitkään ja "karaistuneiden hiilimainareiden idoli" - kunnes selvisi että hän onkin bi-seksuaali ja ihastelu tässä kuuntelijaryhmässä loppui saman tien... :D

Sitä en nyt aivan ymmärtänyt, miten Queenin biiseissä tämä näkökulma tulee erityisesti esille, voisitko täsmentää vähän, takataan roos?

Joka tapauksessa tähän keskusteluun olisi kiva saada sellaisen ihmisen kommentti, joka eli ja kuunteli Queenia aktiivisesti jo 70-luvulla. En tiedä nimimerkin takataan roos ikää, mutta jotenkin oletan hänen olevan nuorempi. Minä vasta synnyin a Day At The Races -albumin aikoihin... :)