Heippa,
onko ketään yli 40v asialle "vihkiytynyttä"? minulla on ollut bulimia n. 14-vuotiaasta asti, nyt olen 46v. Hoidossakin olen ollut kongnitiivisessa terapiassa 10v sekä olin ensimmäisiä hyksin bulimiapotilaita, jotka pääsivät hoitoon 80-luvulla.
Oireet ovat edelleen ja sairaus on osa minua. Oli kuitenkin helpottavaa lukea nuorempien ajatuksia, koska ne ovat täsmälleen samoja kuin minulla silloin - edelleenkin. Käyttäytymismallit ovat samoja eli kaikki on käyty läpi, oksennustavat, laksatiivit, ruuat, ylenmääräine liikunta, kaliumin puute, runsas alkoholin käyttö, masennuslääkkeet, paniikkikohtaus jne. En ahmi tosin enää ruokaa järjettömiä määriä, vaan se on pikemminkin sitä lihavuuden pelkoa ja vatsassa olevan täysinäisen tunteen kammoamista. Täysi tunne tulee vaikka olisi syönyt salaatinlehtia, niin on pakko oksentaa.
Silloin kun olin bulimiaohjelmassa, pääsinkin sairaudsta eroon ja söin normaalisti, mutta sitten tuli yksi ero, joka laukaisi taas sairauden ja minulla oi taas lupa ahmia. Tämä on jäänyt päälle. Välillä tuntee itsenä hulluksi ja miettii kuinka wcstä on mennyt asunnon ja ties minkä muunkin verran alas rahaa. Myös aikaa menee väsymykseen, päänsärkyyn, ruuan ajattelemiseen jne. Onko samoin tuntevia ja toimivia liikkeellä, olisi kiva tietää?
Kaiksesta huolimatta minulla on elämä suht koht järjetyksessä, itsetuntemus on ja jotenkin käytän bulimiaa hoitokeinona johonkin edeleen? jos sitä ei olisi niin ties mitä olisin tehnyt itselleni kun podin masennusta aikoinaan.
onko ketään yli 40v asialle "vihkiytynyttä"? minulla on ollut bulimia n. 14-vuotiaasta asti, nyt olen 46v. Hoidossakin olen ollut kongnitiivisessa terapiassa 10v sekä olin ensimmäisiä hyksin bulimiapotilaita, jotka pääsivät hoitoon 80-luvulla.
Oireet ovat edelleen ja sairaus on osa minua. Oli kuitenkin helpottavaa lukea nuorempien ajatuksia, koska ne ovat täsmälleen samoja kuin minulla silloin - edelleenkin. Käyttäytymismallit ovat samoja eli kaikki on käyty läpi, oksennustavat, laksatiivit, ruuat, ylenmääräine liikunta, kaliumin puute, runsas alkoholin käyttö, masennuslääkkeet, paniikkikohtaus jne. En ahmi tosin enää ruokaa järjettömiä määriä, vaan se on pikemminkin sitä lihavuuden pelkoa ja vatsassa olevan täysinäisen tunteen kammoamista. Täysi tunne tulee vaikka olisi syönyt salaatinlehtia, niin on pakko oksentaa.
Silloin kun olin bulimiaohjelmassa, pääsinkin sairaudsta eroon ja söin normaalisti, mutta sitten tuli yksi ero, joka laukaisi taas sairauden ja minulla oi taas lupa ahmia. Tämä on jäänyt päälle. Välillä tuntee itsenä hulluksi ja miettii kuinka wcstä on mennyt asunnon ja ties minkä muunkin verran alas rahaa. Myös aikaa menee väsymykseen, päänsärkyyn, ruuan ajattelemiseen jne. Onko samoin tuntevia ja toimivia liikkeellä, olisi kiva tietää?
Kaiksesta huolimatta minulla on elämä suht koht järjetyksessä, itsetuntemus on ja jotenkin käytän bulimiaa hoitokeinona johonkin edeleen? jos sitä ei olisi niin ties mitä olisin tehnyt itselleni kun podin masennusta aikoinaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.