Tämä ei ehkä kuulu tälle palstalle, mutta oletteko huomanneet Tosi elämää- lehdestä sen, että siellä kierrätetään lehdestä toiseen samoja tarinoita, tosin eri sanamuodossa? Neljästä lehdestä peräkkäin olen lukenut aina vähän erilaisen tarinan työpaikkakiusatusta, jonka pomo sanoo tarinan lopussa kiusatulle näin: "Mene ja tyhjennä pukukoppisi ja luovuta avaimet". Sen jälkeen kertoja kauhistuu/järkyttyy. "Järkytyin/kauhistuin, mutta tottelin". Kaksi kertaa muistaakseni viime vuonna ilmestyi tarina laman uhrina olleen perheen äidistä, nekin eri sanamuodoissa toisiinsa nähden (Toisen novellin nimi oli "köyhä muttei nöyrä" ja toisen novellin nimi: "Lama-ajan uhri: Näin köyhyys tuli perheeseemme". On myös julkaistu eräästä novellista muistaakseni peräti kolme versiota, jossa pelastusarmeijan naistyöntekijä rakastuu hoidokkiin ja jättää uskovaisen miehensä. Nämä novellit tunnistaa viimeistään siitä, että siinä on lause "Pesukone jauhoi paskapyykkiä".
Ei voi kukaan julkaista samaa tarinaa eri henkilöiltä. Onko heillä siis tarinoista puutetta vai mikä lienee homman nimi? Ei voi Reginaakaan tasokkaaksi lehdeksi sanoa suihinottojuttuineen, mutta siellä sentään on oikeasti niitäkin novelleja joita ei toistamiseen julkaista. Oletteko huomanneet saman jos olette lukeneet tätä Tosi elämää- lehteä?
Ei voi kukaan julkaista samaa tarinaa eri henkilöiltä. Onko heillä siis tarinoista puutetta vai mikä lienee homman nimi? Ei voi Reginaakaan tasokkaaksi lehdeksi sanoa suihinottojuttuineen, mutta siellä sentään on oikeasti niitäkin novelleja joita ei toistamiseen julkaista. Oletteko huomanneet saman jos olette lukeneet tätä Tosi elämää- lehteä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.