Tänään taas tuli takapakkia purjehduksen harjoitteluun. lähettiin emännän kanssa saaresta ja tuulta oli 10metriä sekunnissa puuskissa 14. Laitoin isoon kakkosreivin ja melkopienen fokan nokille, lähettiin kryssimään ja meno oli melkoista puuskissa ei meinannu kyydissä pysyä. kryssiminen muttui ryssimiseksi, pari kertaa meinasi vene lähteä totaalisesti lapasesta jonka jälkeen pudotin ison ja puskin moottorikryssiä kotisataamaan, vene on albin vega eli ei tuo keli sille mikään mahdoton pitäisi olla mitähän mahtoi mennä vikaan. toki kokemusta on vasta tää kesä eli aika noviisina vielä mutta kyllä musta olisi kiva myös hiukan kovemmassa tuulessakin oppia menemään ja eihän sitä muuten opi kuin kokeilemalla.
Noviisi
ryssi
19974
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Minulla on ollut vega ja ei tuon tuulen pitäisi olla mahdoton sille. Tosin riippuu miehistöstä. Minulla oli tapana tuossa tuulessa ottaa toinen reivi isoon ja genoa jonkun verran rullalle. Viimeinen reissu joka heitettiin kaveriporukalla oli 13m/s puuskat. Purjeet edellä mainitulla tavalla. En tosin olisi lähtenyt eukon kanssa tuohon keliin ja niihin aaltoihin, mutta kaveriporukalla lämpimällä kelillä, hyvin pukeutuneena se oli todella hauskaa.
Paha sanoa mitä teitte väärin, ainoa mikä tulee mieleen on rikin trimmaaminen, oliko vantit tarpeeksi kireellä? Istuiko iso hyvin, eli oliko tarpeeksi lattea? Lisäksi keulan skuuttipisteet melko taakse.
Ei muuta kuin onnea ja hyviä syyspurjehduksia teille! Jatkakaa harjoituksia
tein vielä takastaagiin "systeemin " että olisi etuvanttia kiristänyt, mut ei se auttanu. mitäs se vaikuttaa et laittaa skuutipisteet taakse?
Voi olla että olisi pitäny vaan malttaa ja kokeilla mutta emäntä oli jo melko kalpeena niitten parin keikautuksen jälkeen, eikä ittelläkään ollu mikään huippu fiilis enää.
Ehkä isoakin olisi voinu skuutata löysemmälle hieman ja mulla puuttuu myös levanki joten ison skuttipiste on siinä keskellä.
ei sitä isoa kannata sen kireämmälle vetää kuin että täyttyy, eikä fokkaakaan
Sillä skuuttipisteen siirrolla taaksepäin saat fokan alhaalta litteäksi ja ylhäältä takaa auki, niin että se päästää kallistavaa tuulta. Kun tuulessa on voimaa liikaa, säädöillä pyritään estämään venettä kallistumasta, skuuttipisteellä se tehdään fokalle.
Levanki olisi hyvä, koska päästämällä sitä lyhyt skuutti pitää ison puomin alhaalla ja purjeen litteänä. Skuutista päästämällä ison puomi pääsee nousemaan ja purje tulee pussikkaammaksi. Mutta jos ei ole levankia, kovassa tuulessa ei auta muu kuin päästää skuuttia: jos ison etureuna alkaa lepattaa, antaa lepattaa - parempi se kuin liika kallistus.
En tiedä millaisen "systeemin", olet tehnyt takastaagiin, mutta siinä pitäisi olla helppokäyttöinen talja, jossa on tarpeeksi välityksiä. Kun sitä kiristää, se latistaa fokkaa kiristämällä etustaagia ja päästää ilmaa ison yläosasta taivuttamalla mastonhuippua taaksepäin.
Niinkuin tässä joku toinenkin sanoi, purjeita ei pidä karsia liikaa, koska pitää olla voimaa puskea aallokon läpi ja vauhtia ohjaukseen. Luovilla yhdellä purjeella nousukulma katoaa kokonaan ja vene alkaa sortaa: mieluummiin pienehkö fokka ja tarpeeksi reiviä isoon kuin jompikumpi pois. Liian ylös tuuleen ei myöskään kannata pyrkiä, ettei vauhti ja ohjattavuus katoa.
Tarkoitatko että levanki lasketaan alas, vai että siirretään tuulen puolelle ylös?
Minulla on ollut se käsitys, että levangin pitäisi olla ylhäällä ja skuutista päästämällä (puomi suojan puolellle) päästetään ylimääräinen tuulenvoima pois.
suuntaa suomen albinpurjehtijoiden nettisivuille, löytyy googlella.
siellä on vinkkejä vegan purjehdukseen, jos ei muuten löydy niin kysele keskustelupalstalta
"Minulla on ollut se käsitys, että levangin pitäisi olla ylhäällä ja skuutista päästämällä (puomi suojan puolellle) päästetään ylimääräinen tuulenvoima pois."
jos oikeasti ajoit levangin yläpuolelle niin varmaan puuskat kallistivat venettä voimakkaasti, etkä koskaan ehtinyt isoa löysäämällä kompensoimaan puuskaa.
Laske vaan levankia suojan puolelle ja pidä iso mahdollisimman kireänä eli löysää isoa vasta kun levangin alaslasku ei riitä. Olisin yhden edellisen kanssa samaa mieltä, että siitä ei tarvitse välittää jos iso etureunasta pullistuu.
t. mie
Kovalla tuulella levanki alas eli suojan puolelle. Ison skuutista voi sitten päästää lisää. Alkuperäisellä kysyjällä ei tosin ollut levankia ollenkaan. Oli levanki tai ei, kipparin pitää asemoida itsensä niin, että ison skuuttia saa helposti ja ripeästi löysättyä, kun vene kallistuu liikaa tai uhkaa muuten lähteä käsistä.
Jos levanki on yläpuolella, puomi pääsee nousemaan ylöspäin ja purjeen etureunaan syntyy pussia, josta kevyellä tuulella on hyötyä, mutta kovalla kelillä se kallistaa venettä.
Purjepinta-alaa ei pidä pienentää liikaa, koska silloin vauhti tyssää aaltoihin.
Suomenlahdella oli eilen iltapäivällä 16 m/s, puuskissa 20. Ihan reipas keli etenkin kun tuuli oli todella puuskaista ja vähän siftailevaakin, piti olla tarkkana pinnassa. Kryssi oli meilläkin, ja ihan vauhdikas. Iso reivattu ja genua aika pienellä. Pahimpien vihurien kohdalla annoin purjeiden etureunan elää, kuitenkin varoen sitä etteivät päässeet räpättämään koko pinnaltaan. Tuuli yltyi koko ajan, Haapasaaressa oli puolenpäivän aikaan 15 m/s, mutta silloin tuuli ei ollut vielä kovimmillaan. Pidin sen verran purjetta auki että kallistus oli keskimäärin 20 astetta, puuskissa tietysti enemmän. Veneemme on Vegan kokoinen pikkupursi, Nord80 ja kryssivauhti tuossa kelissä oli 5 kn.
Aika haastava keli se minun mielestäni oli, mutta ei nyt sentään myrsky.
Olin La ja Su ulkoiluttomassa Helmsman 23'stani, ja voin sanoa että tälle veneelle tuulta on ollut ehkä vähän liikaa. La mentiin Puotilasta Pihlajasaareen, ulkokautta (eli Santahaminaa meren kautta kiertäen), mutta meno tyssäs aaltoihin, pulska ja pieni vene kun on. Kun olimme pompinneet parisen tuntia ja edetty noin 3 mailia, saanneet muutama kymmenisen ämpärillistä vettä niskasta alas niin päätettiin sitten mennä suosiolla Hevossalmen sillan kautta.
Sunnuntaina tuuli enemmän, mutta toisaalta paluumatkalla tuuli oli myötäinen, ja nopeus ei laskenut kertaakaan alle 5.5, yleensä mentiin noin kuutta solmua, aalloilta alas surffaten hetkittäin 8.5 paikkeilla, gepsin mukaan. Takas ei menty Hevossalmen kautta, joten surfattavia aaltoja riitti. Vanha iso ei tosin menoa hirveän hyvin kestänyt, ylin laatta poikki, takaliikin tuli puolisen metriä pitkä repeämä saumaa pitkin, ja kaks muovi "runneria" katkes ku jiipattiin vahingossa. Kun käännyttiin korkeammalle tuuleen niin aika nopeasti selvis että tuplareivattu iso ja myrskyfokka oli liikaa tälle kelille. Jouduttiin ottaa iso alas, kun ei se varmaan ois kauan tällästä menoa kestänyt muutenkaan, ja mentiin suojaisilla vesillä pelkällä fokalla noin 4 - 4.5 solmun keskinopeutta kryssissä.
Laiturille tulo ja kiinnitys oli ehkä vaikein osuus, kun viisheppainen perämoottori tuskin jaksoi jarruttaa venettä, ja peruuttaminen vastatuuleen ei onnistunut lainkaan, joten ekalla yrittämällä piti onnistua. No, onnistuihän se, mutta hermot siinä kyllä meni.
Pakko sanoa että oli tosi hyvä keikka, nyt vaan tekee mieli jotain vähän kookkaampaa ja merikelpoisempaa!
tai viinaa...
Lisää harjoitusta vaan, kyllä se siitä. Mikään tuollainen hienosäätö trimmaustoimenpide (esim. skuuttipiste tms.) ei tee hirveän suurta eroa aloittelijan näkökulmasta, "kaikki narut kireälle" on ihan riittävä ohje alkuun. Tärkeämpää on tarkka ohjaus, siinä riittää kyllä harjoittelemista pitkäksi aikaa. Pyri pitämään vauhtia yllä ja vene pystyssä, kovassa kelissä ja aallokossa vaatii aktiivista peräsimenkäyttöä. Saattaa olla että vaatii myös aktiivista skuuttausta, eli puuskan iskiessä päästetään skuutista hetkeksi löysää ja sitten nopeasti takaisin. Tarkkoja "miten ohjata" ohjeita ei oikein voi antaa kun se riippuu niin paljon veneestä ja kelistä.
Näsijärvellä olin ilmatieteenlaitoksen tuulimittarin mukaan 10 puuskat toki sää asema on siellä päässä järveä jostapäin tuuli eli kauempana lienee tuuli hiukan voimakkaampi. Muu ei mulle tule mieleen kuin ehkä olisi ollu vara hiukan löysätä isoa nyt se oli kyll melko tiukalla, ei millään kerenny piinaamaan tarpeeksi nopeeta kun vene oli jo "kyljellään". tuota fokan jalustusta pitää mennä kokeilee kun seuraavan kerran tuulee.
olis tietty auttanu jos gasti olisi hoitamu ison skuuttia mut hällä meni aika peljätessä.
Yksin aloittelijana tosiaan oli liikaa mietittävää ja pudotin ison, ajoin koneella ja pienellä keulakolmiolla, hauska havaita oli se että fokka kone nopeus oli 6 solmua ja pelkkä kone täysin samoilla kierroksilla 4 solmua.
Enkä tietty laittanut sitä mustaa kolmiota merkiksi mastoon:)
Ei muutenkaan kevyemmillä tuulillakaan kannata skuutata purjeita liian tiukalle ja venettä kumolleen, kun se paras virtaus tulee melkein heti jo kun purje täyttyy.
Ei pitäisi vielä lähteä lapasesta.
Ison jalus toiseen käteen vaan valmiiksi, niin saa ajoissa annettua löysää..
Ja pidetään se katse siellä maston vindexissä, eikä päästetä venettä liian alas tuuleen.
Vindexiä voi vilkaista välillä, mutta parempi pitää 90 % ajasta se katse eteenpäin: keulapurjeen etuosa lankoineen, keulavantin kulma horisonttiin nähden ja vesi/aallot veneen edessä. Kovalla tuulella ohjataan kallistuksen perusteella.
kallistuksen perusteella ohjaaminen koskee siis tietysti vain kryssiä...
Heh.. Ja viisastelu alkoi, joten jatketaan samaan maalliin.
Siis tarkoitin tietenkin, että älä katso minnekkään muualla. TUIJOTA vindexiin kunnes niska halvaantuu!
Itse olen kuitenkin huomannnut, että aloittavalle purjetijalle tämä tuulen suunnan merkitys ei ole vielä iskostunut selkäytimeen ja monesti "kryssitään" tosiasiassa sivutuulessa.
Asiallisen pilkunnussinntasi jatkona voisin kuitenkin todeta:
Huippu kilpakipparit purjehtivat veneitään peräaallon äänen perusteella.
Eräässä kilpailussa vene sai jopa hyvitystä, koska median perätuuppari ribi tuli liian lähelle eikä kippari kuullut peräaallon liplatusta.
(usko tai älä)