Kokkolan vesi

En minäkään huomaisi sitä kirkkaassa vesilasissa, mutta teflon kattilassa näkyy selvästi tummaa vasten.
Putket on uudet ainakin talossa.
Mitä tarkoitat tiskarilla?

Aihealueeltaan vanhaa, mutta yksityiskohtaisesti varmasti uusi aihe ninkuin aina usein ovat.
Vettä ei kysyjä moiti, vaan kysyy tietoa näkemäänsä asiaan.

Kokkolan veteen laitetaan kalkkia, joka sitoo epäpuhtauksia, kalkkiin "kiinnittynyt" liete laskeutuu selkeytysaltaiden pohjalle ja johdetaan pois prosessista.
Koska veden PH nousee liian korkeaksi, sitä lasketaan olikohan se hiilihapolla?
Puhtaaseen veteen lisätään klooria, ettei pöpökanta kasva.
Ei siihen veteen taideta muuta laittaa, no jos niin kertokaa toki.....

sakeapaa kirjoitti:

Kokkolan veteen laitetaan kalkkia, joka sitoo epäpuhtauksia, kalkkiin "kiinnittynyt" liete laskeutuu selkeytysaltaiden pohjalle ja johdetaan pois prosessista.
Koska veden PH nousee liian korkeaksi, sitä lasketaan olikohan se hiilihapolla?
Puhtaaseen veteen lisätään klooria, ettei pöpökanta kasva.
Ei siihen veteen taideta muuta laittaa, no jos niin kertokaa toki.....

Lue lisää

Vesilaitokselta usein kysyttyä
Mitä tarkoitetaan veden kovuudella?

Veden kovuudella tarkoitetaan veden sisältämän kalsiumin (Ca arkikielessä kalkki) ja magnesiumin (Mg) yhteismäärää ja sen yksikkönä on mmol/l kalsiumkarbonaatiksi laskettuna. Myös muut metallit kuten rauta ja alumiini lisäävät veteen kovuutta Aiemmin veden kovuuden yksikkönä käytettiin kovuusastetta odH, veden kovuus on 1 odHo, kun siinä olevien magnesium- ja kalsiumionien yhteistä ainemäärää vastaava kalsiumoksidimäärä on 10 mg/l. 1odHo = 0,178 mmol/l

pehmeä 0,378-0,882 mmol/l = n. 2.12 - 4.96 dho
keskikova 0,882-1,764 mmol/l = n. 4.96 - 9.91 dho
kova 1,764-3,780 mmol/l = n. 9.91 - 21.24 dho


Kuinka kovaa on Kokkolan vesijohtovesi?

Kokkolan vesijohtovesi on kovuudeltaan n. 1.3 mmol/l eli n. 7 dho. Kokkolan vesijohtovesi on siis luokittelultaan keskikovaa.


Mitkä asiat vaikuttavat veden kalkkipitoisuuteen?

Kokkolan raakavedessä on luonnostaan korkea rauta- ja mangaanipitoisuus. Veden sisältämät rauta ja mangaani eivät ole terveydelle vaarallisia, mutta liian suurissa pitoisuuksissa ne aiheuttavat veteen värjäytymisiä ja saostumia ja vesi saattaa värjäytyä ruskeaksi. Veden käytettävyys ja makukin huononevat. Raudan ja mangaanin poistamiseksi vesilaitoksella joudutaan vesi käsittelemään. Vedenkäsittely raudan ja mangaanin poistamiseksi edellyttää pH:n nostamista, jotta rauta ja mangaani saadaan saostumaan pois vedestä. pH:n nosto tehdään lisäämällä veteen kalkkia. Kalkki sitoutuu vedessä luonnostaan olevaan hiilihappoon ja muodostaa sen kanssa kalsiumsuoloja, jotka aiheuttavat veteen ns. kovuutta. Veden sisältämät kalkki ja hiilihappo ovat toistensa kanssa tasapainossa, mutta kun vettä lämmitetään esim. kiinteistöjen lämminvesilaitteissa, pesukoneissa, kahvinkeittimissä ym.,osa hiilihaposta haihtuu pois ja tasapaino näiden välillä aiheuttaa sen, että myös vastaava osa kalkista poistuu eli saostuu lämminvesilaitteisiin. Se, kuinka paljon kalkkisaostumia syntyy, riippuu veden kovuudesta, mitä kovempaa vesi on, sitä enemmän saostumia syntyy.

http://www.kokkola.fi/rakentajat/vesihuolto/fi_FI/usein_kysyttya

333 kirjoitti:

Vesilaitokselta usein kysyttyä
Mitä tarkoitetaan veden kovuudella?

Veden kovuudella tarkoitetaan veden sisältämän kalsiumin (Ca arkikielessä kalkki) ja magnesiumin (Mg) yhteismäärää ja sen yksikkönä on mmol/l kalsiumkarbonaatiksi laskettuna. Myös muut metallit kuten rauta ja alumiini lisäävät veteen kovuutta Aiemmin veden kovuuden yksikkönä käytettiin kovuusastetta odH, veden kovuus on 1 odHo, kun siinä olevien magnesium- ja kalsiumionien yhteistä ainemäärää vastaava kalsiumoksidimäärä on 10 mg/l. 1odHo = 0,178 mmol/l

pehmeä 0,378-0,882 mmol/l = n. 2.12 - 4.96 dho
keskikova 0,882-1,764 mmol/l = n. 4.96 - 9.91 dho
kova 1,764-3,780 mmol/l = n. 9.91 - 21.24 dho


Kuinka kovaa on Kokkolan vesijohtovesi?

Kokkolan vesijohtovesi on kovuudeltaan n. 1.3 mmol/l eli n. 7 dho. Kokkolan vesijohtovesi on siis luokittelultaan keskikovaa.


Mitkä asiat vaikuttavat veden kalkkipitoisuuteen?

Kokkolan raakavedessä on luonnostaan korkea rauta- ja mangaanipitoisuus. Veden sisältämät rauta ja mangaani eivät ole terveydelle vaarallisia, mutta liian suurissa pitoisuuksissa ne aiheuttavat veteen värjäytymisiä ja saostumia ja vesi saattaa värjäytyä ruskeaksi. Veden käytettävyys ja makukin huononevat. Raudan ja mangaanin poistamiseksi vesilaitoksella joudutaan vesi käsittelemään. Vedenkäsittely raudan ja mangaanin poistamiseksi edellyttää pH:n nostamista, jotta rauta ja mangaani saadaan saostumaan pois vedestä. pH:n nosto tehdään lisäämällä veteen kalkkia. Kalkki sitoutuu vedessä luonnostaan olevaan hiilihappoon ja muodostaa sen kanssa kalsiumsuoloja, jotka aiheuttavat veteen ns. kovuutta. Veden sisältämät kalkki ja hiilihappo ovat toistensa kanssa tasapainossa, mutta kun vettä lämmitetään esim. kiinteistöjen lämminvesilaitteissa, pesukoneissa, kahvinkeittimissä ym.,osa hiilihaposta haihtuu pois ja tasapaino näiden välillä aiheuttaa sen, että myös vastaava osa kalkista poistuu eli saostuu lämminvesilaitteisiin. Se, kuinka paljon kalkkisaostumia syntyy, riippuu veden kovuudesta, mitä kovempaa vesi on, sitä enemmän saostumia syntyy.

http://www.kokkola.fi/rakentajat/vesihuolto/fi_FI/usein_kysyttya

Lue lisää

Ilmastuksen jälkeen............

Siinähän oli selvää tietoa, mutta kun se kalkkilios joka lisätään ennen hämmentimille menoa nostaa prosessissa kuitenkin liian korkeaksi PH:ta, niin eikö veteen lisätä ennen hiekkasuodattimille menoa hiilihappoa siitä ulkona olevasta säiliöstä, jotta PH pysyy rajoissa.
Sekä pudasvesialtaisiin klooria pöpöjen takia?

No kun joskus kävin katsomassa..........