Kun esikoinen on vielä täällä mahassa, kysyn teiltä konkareilta mielipidettä.
Luin näet toimittaja Sari Helinin kirjan Ra(s)kas raskaus. Siinä Helin pyrki helpottamaan synnytystä mm. seuraavin keinoin:
- säännöllinen liikunta koko raskauden ajan
- venyttelyt: lonkan venytys ns. räätälinasennossa ja venyttely kyykkyasennossa --> tavoitteena myös synnyttää kyykyssä/pystyasennossa
- välilihan säännöllinen venyttely ja öljyäminen muutaman viikon ajan ennen synnytystä
Näin Helin pyrki varmistamaan mm. sen että fyysinen kunto tukee mahd. pitkälle pystyasennossa olemista ja synnyttämistä ja ettei tule repeämiä eikä välilihaa jouduta leikkaamaan. Liikunta on ihan ymmärrettävä juttu, tokihan mahd. hyvä fyysinen kunto tukee synnyttäjää ja synnytyksestä toipumista. Mutta mitä sanotte venyttelyistä ja välilihan "treenaamisesta"? Onko kokemuksia tai muita vinkkejä? Pystyasentoa tunnutaan korostavan monessa paikassa, synnytys etenee joutuisammin ja syntyvän lapsen pää tulee välilihankin kannalta "paremmin" läpi (?) kuin makuuasennossa.
Kiitos jo etukäteen! :)
Luin näet toimittaja Sari Helinin kirjan Ra(s)kas raskaus. Siinä Helin pyrki helpottamaan synnytystä mm. seuraavin keinoin:
- säännöllinen liikunta koko raskauden ajan
- venyttelyt: lonkan venytys ns. räätälinasennossa ja venyttely kyykkyasennossa --> tavoitteena myös synnyttää kyykyssä/pystyasennossa
- välilihan säännöllinen venyttely ja öljyäminen muutaman viikon ajan ennen synnytystä
Näin Helin pyrki varmistamaan mm. sen että fyysinen kunto tukee mahd. pitkälle pystyasennossa olemista ja synnyttämistä ja ettei tule repeämiä eikä välilihaa jouduta leikkaamaan. Liikunta on ihan ymmärrettävä juttu, tokihan mahd. hyvä fyysinen kunto tukee synnyttäjää ja synnytyksestä toipumista. Mutta mitä sanotte venyttelyistä ja välilihan "treenaamisesta"? Onko kokemuksia tai muita vinkkejä? Pystyasentoa tunnutaan korostavan monessa paikassa, synnytys etenee joutuisammin ja syntyvän lapsen pää tulee välilihankin kannalta "paremmin" läpi (?) kuin makuuasennossa.
Kiitos jo etukäteen! :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Se nyt vaan kuitenkin käytännössä meni niin, että kun vedet oli kätilön toimesta puhkottu, (älä suostu puhkomiseen) niin reunat humpsahtivatkin takaisin kiinni, (oli auki, 8 cm ja puhkomisen jälkeen vain 4 cm ja sitten vain odotettiin 5 tuntia uutta avautumista) niin minun asentoni määräytyi sillä että missä asennossa nuo lapsen kuntoa tarkkailevat anturit suostuivat parasta singnaalia antamaan, ja muut asennot lakkasivat vain olemasta.
Onnea Sinulle asennon valintaan.
Vielä sanoisin, että jos pystyy olemaan ilman epiduraalia, se varmasti nopeuttaisi synnytystä, mutta mistä moisen rohkeuden siihen kaikkeen kipuun saisi, on jo eri asia. Lykkyä vaan yritykseen.
fyysinen kunto on eduksi synnytyksessä. Tuosta välilihan venyttelystä oon kuullut kahta teoriaa, toiset sanoo ettei mitään hyötyä ja toiset mainostaa esim. epino nimistä laitetta, joka venyttää välilihaa ja ehkäisee repeämiä/epparin tarvetta. Itse haaveilin ostavani tuon epinon, mutta se jäi sitten loppuraskauden kommelluksissa hankkimatta.
Äidin oma vointi ja jaksaminen sanelee aika paljon asennoista, toisia liikkuminen helpottaa toisia ei. Itse olin ajatellut käyttäväni ammeita, liikkumista, palloja, vyöhyketerapiaa jne. Noh, 3vrk käynnistelyä ja kaksi valvottua yötä niin ei paljoa jaksanut miettiä mitään asentoja ja oli valmis ovella huutamaan, että epiduraalia kiitos heti! Olin jo niin väsynyt ja jännittynyt, että vauva voi huonosti ja "liian aikaisin laitettu epiduraali" auttoi mulla hyvin ja 4h päästä synnytin (2cm:stä 10:)
Näinhän se menee että vaikka valmentautuisi miten, todellisuus kuittaa kuvitelmat...
Lueskelin tässä välin vanhempia keskusteluja tältä palstalta. Välilihan venyttelystä oli keskustelu aiemmin tänä vuonna ja tuloksena juuri tuo mitä kerroit; joku koki hyötyneensä, joku ei ollenkaan.
Fyysinen kunto on sellainen mihin aion satsata, samoin painonnousun hillitseminen (etenkin loppuvaiheessa myös turvotusta vähentävä ruokavalio eli liiat suolat hiiteen) jotta pysyisin mahd. toimintakykyisenä loppumetreille saakka. On jo lähtötilanteessa ylipainoa n. 10kg ja taipumusta selkävaivoihin joten riski "valautua" melkoinen.
Just luin tutkimuksen, jonka mukaan naisen fyysisellä kunnolla ei ole mitään vaikutusta synnytykseen. Ihan tavalliset pulliaiset oli samalla viivalla. Lisäksi synnytyksen kulkuun vaikuttaa ehkä enemmän lapsen vointi, koska synnytys etenee sen mukaan. Jos sydänäänet romahtaa mennään sektioon. Jos vauva ja äiti jaksaa hyvin, synnytystä katellaan pidempään. Kudoksista riippuu repeämät, lapsen koosta jne. Ei kaikki repeä, välilihan leikkaaminen voi ennaltaehkäistä repeämistä jne. Kyllä mä veikkaan, että on ihan tuuripeliä, että miten synnytys menee. Omat riskinsä on sitten jos ei ala luomuna, vaan esim. käynnistellään tai jos epiduraalipuudut annetaan liian aikaisin. Niin, ja olihan mullakin haave synnyttää vedessä, mutta joka synnytyssairaala ei ole niin synnytysmyönteinen, että antaa äidin kävellä, vaihtaa asentoa, istua jakkaralla vaan ne teilaa sut sänkyyn kiinni ja siinä olet, vaikka voisitte kuinka hyvin. t. sektioitu ja alakauttakin hyvin synnytetty
...jos ko. tutkimustieto pitää paikkansa. Monesti näkee juuri päinvastaista kirjoitettavan eli hyvä fyysinen kunto palvelee synnytyksessä monella tapaa: säännöllisesti liikuntaa odotusaikana harrastaneet synnyttäisivät nopeammin, lapset olisivat koolta hieman pienempiä (eli vähemmän repeämiä) ja toipuminen olisi nopeampaa. Mutta kuten sanottu, arpapeliä kaikki tyynni eli vaikka miten yrittäisi hallita tilannetta niin yllätyksiä voipi pukata.