Täällä on fanaattisia oman lomakohteen hehkuttajia varsinkin GC vastaan TF joten on pakko kysyä oletteko edes vaivautuneet naapuri saarella käymään? Miksi pitää mennä 40 kertaa samalle saarelle ja aina samaan kohteeseen? Mikä vikana muissa kohteissa?
GC, TF vai mikä?
:O
49896
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
missä kukakin käy?
tämä ole matkailupalsta jossa pitäisi keskustella matkailusta? Kanarian matkailusta.
Kaikkihan noissa kehuissa ja haukuissa perustuu johonkin henkilökohtaiseen kokemiseen. Ja omiin odotuksiin sekä maksettuun hintaan -v.s. palvelu. Kaikille ei voi olla mukavaa siellä missä jollekin voi olla. Lueskele ihan reilusti vaan noita aikaisempia määrittelemiäsi kirjoitelmia, niin kaikki on ikäänkuin omassa kädessäsi sen jälkeen! Sekin on vähän yleistynyt, että ei enää puhutakkaan varsinaista asiaa, vaan ihan olemattomia juupas-eipäs -selityksiä. Ihan asiaakin on näistä kohteista vielä meille kaikille löytymässä pilvin pimein. Voihan se joku saari/paikka olla jollekin vielä miellyttävämpi kokemus! Minäkin olin ihan onneni kukkuloilla ensimmäisellä Gran Canarian matkallani, -Teneriffan -, -fuerteventuran -, -Dominikaanisen Tasavallan -, -Keski-Amerikan kierto-, -Etelä-Amerikan -, -Aussi -, Lapin-, -Norjan -, -Euroopan -, -USA:n -, mutta en niin otettu Kreetanmatkalla, enkä liioin pitänyt Lanzaroten mustista hiekoista ja sateisesta säästä, joka sää silloin sattui.
Ruottissakin oli ihan hauskaa vaikka vain läpi ajoin viimeksi. Sveitsin vuorilla oli kiva laskea pers-mäkeä lehtikasassa kun lapset oli pieniä. Se nautinto on niin yksilöllistä!
Kyllä tosiaan hehkuttelen Puerto de la Cruz matkoistani, toisaalta en ole koskaan moittinut muitakaan kanarian saaria joissa olen myös lomaillut ja pitänytkin kohteista mm. Gran Canarialla, Las Palmas on kerrassaan hieno kohde jossa mielellään lomailee lyhyempiä lomia 1-2 viikkoa, kiva yhdistelmä ranta ja kaupunkilomailuun. Lanzarotella on mieluisa kohde Puerto del Carmen kun haen varsinaista rantalomaa esim jos pieniä lapsia mukana ja miksei ilmankin.
Teneriffalla Puerto de la Cruz on mieluisa, rauhallinen aito kanarialainen kaupunki, hyvine ruokapaikkoineen, kaunis vehreä ympäristö ja hintatasoltaan edullisempi kuin esim. eteläpuolella olevat kohteet.
Ei se että on matkustanut jossakin lomakohteessa useamman kerran pois sulje sitä etteikö olisi myös muista kohteista kokemusta, sitä vaan valitsee sen kohteen mikä kulloinkin sopii lomasuunnitelmiin. Seuraavaksi Puerto de la Cruziin muutamaksi viikoksi marraskuussa.
yksinkertaisia sieluja. Eivät osaa ja ymmärrä matkustaa muuanne. Otsasuonet pullistellen herneet nenässä puolustavat omaa kohdettaan. Auta ja varjele jos joku käy muualla;) Täällä sitten esiintyvät ns. asiantuntijoina. Vuotuinen viikon matka Kanarialle samaan kohteeseen tekee heistä asiantuntijoita....
On kuule vaivauduttu käymään muuallakin kuin vain omassa suosikkikohteessa, ja sielläkään ei ole tullut 40 kertaa käytyä.. ainakaan vielä ;))
Tokihan omia suosikkejaan saa kehua (eikö?), mutta onhan toki ymmärrettävä että makuja on monia, kuten myös lomanviettotapoja! Itse tylsistyisin kuoliaaksi jossain rantakohteessa jossa ei muuta löydy kuin playaa ja baareja, mutta jollekin toiselle se on mekka! Tosin voisihan sitä toki joskus käydä hieman toisenlaisessakin paikassa niin saisi vaihtelua..
Noh, onhan lähipiirissänikin pariskunta jotka ovat joka vuosi Maspalomasissa 3 viikkoa eivätkä ole koskaan muualla käyneet (eivätkä käy) kun kuulemma tykkäävät niin paikasta! Okei, mikäs siinä..
Noh, seikkailumatkaajaa minusta ei saa, auringossa makailija en ole ja bailata en osaa, mutta silti olisin hyvin onnellinen jos edes kerran vuodessa johonkin päin Kanarialle pääsisin.. ja mieluusti johonkin kivaan kohteeseen jossa olisi sitä jotain.. you know!
sitä vähän jokainen puhu omista kokemuksistaan ja vaikka itse Granista puhunkin, mutta se taas johtuu siitä että mun tietoni esim. Teneriffalta ovat vanhentuneet; ei paljoa voi kertoa jos pari vuotta sitten oli emännän kanssa viikon reissun Tenellä tai jos n. 7 vuotta sitten olin Puerto la Cruzissa pari viikkoa Noelissa.
Teide tuli aikanaan vallattua molemmista suunnista ja sinne vievät tiet on luultavasti jompaan kuntaan suuntaan ajettu lävitse jopa sivuteitä pitkin, mutta aika aikaansa kutakin.
En puolustele sen kummemmin mitään kohdetta ja pyrinkin asiallisiin vastauksiin ja jakamaan keräämääni tietoa muille Granin matkaajille ja taas ne jotka Tenellä enemmän viihtyvät näyttävät pyrkivän samaan sen saaren osalta.
Sen verran löytyy vielä tuolta saarelta tutkittavaa että taas alkaa olla aika etsiä sopivaa reissua saarelle! :)
Kanarian saaret ovat omalla tavallaan hienoja lomakohteita ja sehän siinä onkin loistavaa, kun on jokaiselle jotakin. Ja sama juttu muistakin maapallon lomakohteista, mutta kun täällä nyt vaan matkaillaan kanarialla, niin mitä sitä muilla viitsii elvistellä. Sen vaan sanon että kymmeniä maita on tullut matkoilla vastaan, ei kylläkään turistina vaan työhommissa. Nykyään riittää nuo kanarian kohteet ihan hyvin, sen sanelee mukavuuden halu, ei tarvii liian kauan istua koneessa, 6 h ja risat on jo siinä äärirajoilla. En mene koskaan haukkumaan kenenkään lomavalintoja, se on eri asia jos joku täällä alvariinsa höpöttää Thaimaasta, joka sekin varmaan on hieno lomakohde.
Aika hankala se on ruveta jostain saaresta tai kohteesta kovin paljoa kertoilemaan jos edellisestä käynnistä on jo useita vuosia kuten esim. mulla Gran Canarian reissuista, varsinkin kun palstalla on niitä joilla on päivitettyä tietoa!
Cruzissa olen käynyt nyt neljä kertaa peräkkäin, joten toki se paikka on paremmin muistissa ja kokemukset vähän tuoreempia kuin Kaisa-kuninkaan ajoilta, ja siksi juurikin sieltä tule enemmän juttua naputeltua. Ehkä siitä sitten saa sen kuvan, että fanittaa vain ja ainoastaan sitä yhtä kohdetta eikä suostu muuanne lähtemäänkään.. vaikkei se koko totuus olisikaan!
Sanoin tämän jo joskus aiemmin, mutta ongelma syntyy siitä, että kun tällä palstalla on tarkoitus keskustella nimenomaan Kanarian saarten matkailusta, monelle syntyy se käsitys, ettei jengi sitten muita paikkoja tunnekkaan. Moni meistä on matkustanut/matkustaa työnsä puitteissa, mutta ne jutut kuuluvat toisaalle.
Itse en ole tunnistanut aloittajan viestiin liittyen mitään vastakkain asettelua saarten välillä. Jokainen menkööt sinne, mikä parhaalta tuntuu. Mielestäni kaikki isot saaret ovat kyllä olleet "kartalla" . Tietysti suurimmat matkustajavolyymit keräävät kohteet ovat myös eniten keskusteluissa mukana.
Terkkuja vaihteeksi Eteläisestä Suomesta
Sotis
Onkait se niin et kun on muuallakin reissannut,
niin omasta pikku mielestäni oon nähny mitä
oon ollu hakemassa ja nyt jo muutaman talven
Inglesissä ,on mukava ilmasto,aika tasaista,
ei niin jumalattoman kuuma,tuulee kyllä melkeen aina,
mut muutes talvi kuin Suomen kesä.
Onhan osa G.C :aa karua,mutta on myös vihreetä,
ja sit toi uimaranta,joku kirjoitti et ei siel
tuulen takii voi kävellä,kun hiekkaa lentää ilmassa,
ettei eteensä nää,mutta sehän tuulee melkeen aina mereltä päin,
kun rantaa kävelee ei oo yhtään hiekkaa ilmassa.
TF:hän on kun GC ,Puertossa on tietty vihreempää,mut.....
ja vihreyttähän on nyt nähty koko kesä tääl K-Suomes,
nyt alkaa tääl viileneen,joten johan täältä joutaa..
hyvää syksyn jatkoo kaikille
kaveri puhuu nyt tenoista????? Sekaisin koko tyyppi:::::::::::::::::::::::::::::::::DD:D::D:D
Teneriffasta puhutaan aika yleisesti Tenskuna tai Tenenä (ei siis Tena)! Samoin kuin Gran Canariasta nimikkeinä GC ja Grani. Lanzarote on monelle Lanza, Fuerteventura on Fuerte jne.
Samoin paikan nimissä. Playa del Ingles on vaan Ingles. Puerto de la Cruz on Puerto, Puerto Rico on monelle Rico.
Kauniaislaiset, siis ne svenska talande (och så vidare...) ovat vetäneet herneet nenään "Granista" jo aikapäiviä sitten, mutta ovat siinä määrin kultivoitunutta väkeä, että eivät vaivaudu urputtamaan aiheesta nettipalstalla.
Minäkin olen jo aikoja sitten perustellut tuon "Grani" nimen käyttöä koskien Gran Canariaa, koska se sopii sille paljon paremmin kuin Kauniaiselle.
Voisi heittää kysymyksen että miten sana Kauniainen voi muuttua Graniksi?
Och samma på svenska; miten Grankulla kääntyy "Grani":ksi
Jos vähänkään kieliopillisesti katsotaan noita lyhennyksiä, niin parhaiten Grani viittaa juuri Gran Canariaan vaikka toisille se näyttääkin olevan ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää!! :)
Nm. Paljonkin Granissa (suomen) työskennellyt.
Aina joku ottaa kiinni pienestäkin okaasta, jotta pääsee keljuilemaan.
Koirat haukkuu ja karavaani kulkee.
Koirista puheen ollen näin kuvan sivuillasi siitä kaverista, joka pisteli paistiasi ilmeisen antaumuksella. Meidän hippiäinen ei kyennyt syömään lihaa juuri lainkaan. Mutta tietysti tuon kokoinen koira, varsinkin jos on erityisen liikkuvaa lajia tarvitseekin energiaa eri tavalla.
Pikkuäijä on nyt kunniapaikalla pienessä uurnassa kotilipaston päällä, eikä sitä maahan laiteta. On ikäänkuin enemmän läsnä. Itkut on itketty ja arki palannut - elämä jatkuu.
Tietenkin sekin on suhteellista; pystykorvaksi rotunsa äärirajoilla (51-53cm) mittaustavasta riippuen säkäkorkeus, sopivan kokoinen esim. täällä Espoossa kerrostaloonkin, pieniruokainen joka varsinkin metsästysaikana tarvitsee sitten lisää puhtia ruokavalioonsa, luonteeltaan aivan loistava erilaisiin toimintoihin ja kun on ollut vielä koulutettavaksi harvinaisen helppo eli täällä siviilissä ollaan niin perhekoiraa että ja kun sitten maastoon kadotaan löytyy se alkuperäinen suomen pystykorva jonka kanssa metsämiehen on ilo kävellä metsässä ja toisinaan jotain saadaan ruokapöytäänkin. Tämä on toinen samaa rotua mikä mulla nyt on menossa ja katsellaan nyt 5-7 vuoden päästä (mikäli vahinkoja ei tapahdu) että vieläkö yksi tulee taloon. Rodun vaihtoon ei ole syytä; paras mahdollinen kaveri niin kotona kuin metsällä tai kalassa ollessa, mutta liikuntaa se vaatii runsaasti ja sitä kautta ei pääse tuon isännänkään paino nousemaan kovin korkealle!! :)
Muistan kun ittelle suunniteltiin koiruutta niin pystykorvarodut unohdettiin siksi kun asuimme kerrostalossa ja pelättiin sitä haukkuherkkyyttä joka näillä koirilla on toki oltavakin!
Perheen metsästäjä haaveili suomenajokoirasta tai noutajasta, ja kultainen noutaja meille oli melkein jo tulossakin, mutta loppujen lopuksi minä sain asian päättää ja palveluskoirarotuinen otushan sieltä tuli. Olin näet nuorempana varsin innokas koirien kanssa puuhaaja ja varsinkin koulutuskentillä hyvin viihdyin.
Ehkä vielä joskus taas mullakin koiramallin eläin on.. ja sen pitää olla iso!
Mulla on kaksi pystäriä asunut kerrostalossa nyt jo yli 20v ja yhtään valitusta ei ole niiden haukkumisesta tullut; sitä samaa ei voi sanoa monesta "puudelista"! Taloyhtiöiden hallituksessakin olen istunut yhteensä yli 10v ja olemme muutamia varoituksia joutuneet antamaan näistä päivisin yksin jätetyistä nelivetoisista. Ei ole koiran vika jos se haukkuu kaikkea mahdollista vaan syy löytyy sieltä peilin takaa!! Mulle on ollyt kunnia-asia kouluttaa omat koirani ns. kerrostaloon sopiviksi ja tän nykyisen koiruuden kasvattamiseen on nuoremmasta tyttärestä ollut paljon lisäapua. (toko ja agility)
Kyllähän haukkuherkkyyttäkin joissain tilanteissa ilmenee, mutta käskytyksellä loppuu kuin seinään ja tietenkin kun mökillä ollaan ja koiruus on vapaana pihapiirissä niin kaikki haukutaan jotka tulevat "reviirin" sisäpuolelle; tästä me ei olla kaverin kanssa samaa mieltä: Mulla menee valtatie 58 n. 80 metrin päästä pihapiiristä ja jos siellä joku kävelee, niin haukkukonsertti on pystyssä. Kaverin mielestä se kuuluu reviiriin ja mun mielestä raja sais olla siinä tontinpuoleisen ojan sisäreunassa! Kompromissi ollaan saatu tehtyä; koira haukkuu ja jos mä olen ulkona, niin kiitän koiraa huomiosta (huomattu on, KIITOS) ja haukku loppuu, jos olen tuvassa, niin muutama napautus ikkunalasiin riittää vaientamaan koiruuden. On pitänyt kuitenkin koulutuksessa ottaa huomioon se asia että koira on metsästyskäytössä joten haukkumisherkkyyttä ei saa liikaa rajoittaa koska äänetön koiruus metsällä on yhtäkuin ei saalista!! :)
Onneksi punaturkki on nk. fiksu koira jolle opetukset menee "helposti" sinne onttoon aivokoteloon ja kun yhdessä ollaan vuosia touhuttu, niin aina ei tarvita edes sanoja kun homma toimii!!
Jos joskus Kivenlahdessa näet suomen pystykorvan vapaana ja äijänkäppyrän sen vieressä, niin tule tarttumaan hihaan; se on ainoa punaturkki niissä maisemissa joka saa kulkea vapaana isännän vierellä tai läheisyydessä! :)
Ja miten tämä kaikki liittyi Kanarian saariin: erittäin etäisesti mutta eikös saarten nimi ole vaapaasti suomennettuna "koirasaaret" !? :)
Varmasti mainio kaveri, en tunne tuota rotua, mutta söpö kuin mikä. Aika jännä juttu, mitä kirjoitit, että on toisaalta perhekoira ja sitten metsällä ihan toisessa roolissa. Ja tuolla toisessa viestissäsi kirjoitit siitä, että aina ei tarvita edes sanoja kun tilanteen saa haltuun. Olen aika paljon lukenut koiran ja ihmisen välisestä yhteydestä ja tiedän myös kokemuksesta, että sellainen sanaton taso ihan tosiasiallisesti on olemassa.
Puhuit tuolla räksyttävistä buudeleista. Niitä muuten näkee ihan valtavasti saarilla. Isokokoisempia koiria ei juuri lainkaan. Erityisesti kääpiökoirat näyttävät olevan suuressa suosiossa. Taisi olla Puertossa viime maaliskuussa kun oli vähän viileämpi päivä, semmonen chihuahua oli puettu villapaitaan ja takkiin, lisäksi sillä oli lippis päässä. Oli ihan mahdottoman hassu ilmestys, mutta selvästi kantoi vermeensä suurella ylpeydellä.
Suomenpystis on söötti kuin kettu!!
Jonkun verran olen tutustunut eri pystykorvarotuisiin (tai roduttomiin) koiriin, ja voin sanoa, että siinä on peruskoira ja nimenomaan positiivisella mielellä, eli tervepäisiä ja -rakenteisia koiria joita onneksi ei ole jalostettu pilalle ulkonäön vuoksi!
Mut.. toi koirien pukeminen.. Noh, pakko tunnustaa että ihan en lämpene ajatukselle, ellei sitten ole kyseessä joku todellakin heikkoturkkinen (esim. italianvinttikoira) tai karvaton rotu joka todellakin Suomen talvessa takkia tarvitsee ettei iltapisulla umpijäähän karahtaisi.
Se nyt on vaan nykymuotia pukea varsinkin käppänöitä "nätiksi" vaikka harva koira sen palttoon tarvii edes Suomen talvessa. Mutta toki kukin tavallaan.. niin kauan kun eläin ei vain kärsi, mutta mieluummin näen koiran koirana eikä nukkena.
Mut määhän oonkin tämmönen vanha palveluskoiraharrastaja enkä tajuu estetiikan päälle.. :))
Nuo "räksyttävät puudelit" on mun käyttämä siistimpi versio niistä koirista/omistajista kuin mitä todellisuudessa haluaisin sanoa huonosti koulutetuista koirista/omistajista. Toisien ihmisten ei vaan pitäisi ottaa koiraa nurkkiinsa koska eniten siitä kärsii koira ja toisekseen omistaja. Koira on rodusta riippuen n. 8-15 vuotta perheen jäsen joka pitää tiedostaa silloin kun sen pennun talouteensa ottaa!! Omistaja sitten ratkaisee/vaikuttaa siihen että minkälainen kaveri on n. 1-3 vuoden iästä eteenpäin eli sen lopun 7-12 vuotta koiran elinajasta riippuen. Huonosti koulutettu koira ei anna hyvää kuvaa myöskään sen omistajasta. Yhtään rotua en tunne jota ei voisi jossain määrin kouluttaa "ihmisten" tavoille, toiset ovat vain vaikeasti koulutettavia ja sellaisia rotuja pitäisi välttää näiden "ensikertalaisten" taholta.
Granista sen verran että mitä Palmasissa olen noiden koiruuksien kanssa ollut tekemisissä, niin ovat suomeen verrattuna huomattavasti paremmin koulutettuja ja hyvin olen tullut niiden kanssa toimeen ihan selvällä suomen kielellä! (kyllä koira koiran tuntee! :) ) Ainoa moite saarelaisille koiriensa pidosta on se että niitä pestään harvoin, eli tervehtimisen jälkeen pitää kyllä pestä kätensä. Ihan mukavia kavereita sinällään.
Niissä talouksissa missä minä olen asunut on ollut siitä lähtien koira kun mä olen maailmaan tullut ja sitä ennenkin ja kait tuo koiranpito on sitten geenien mukana siirtynyt minuunkin ja hiukan epäilen että kun tuo nuorempi tytär aikanaan kotoa lähtee, niin tuskin menee kauan kun sieltäkin löytyy nelivetoinen kaveri. Vanhempi likka on nyt asunut omissa leivissään reilut puoli vuotta ja emäntä tuossa kertoi että sekin jo vakavasti harkitsee koiran ottamista talouteensa! :)
Eri rotuisia koiria on ollut mun elinaikana kuusi kappaletta ja kaksi niistä ollut samaa rotua eli kaksi beaglea peräkkäin ja nyt kaksi pystäriä. 8 koiraa ja niistä seitsemän on ollut sellaisia joiden koulutuksesta mä olen ollut enemmän tai vähemmän vastuussa. Pentuina on taloon tullut kuusi kappaletta ja hautaan päätyneet myös samassa taloudessa. Neljä on joutunut elämään kerrostalossa; kaksi 60-70 luvulla ja nää pystärit vuodesta -89 alkaen, joten lievää kokemuspohjaa löytyy. :)
Siltä koiralta puuttui ainoastaan aurinkolasit. Ja usko tai älä, yhdellä työmatkalla Kaliforniassa törmäsin liikkeeseen, joka myi ainoastaan koirien aurinkolaseja!!! Omaa hippiäistä ei silloin vielä ollut olemassa, ihan vitsinä ne olisi voinut ostaa ja meidän tapauksessa olleet jopa tarpeen, koska kaveri kärsi kuivista silmistä, mitkä kirveli auringossa.
Mutta totta, Suomen pystykorva lienee edelleenkin suosituin koirarotu ja siinä mielessä ihanteellinen, että on kelpo perhekoira ja sitten on se toinen rooli.
Pitääpä tarkkailla, josko törmäisi tähän tällättyyn chihuun; liikkuivat usein siinä linja-autoaseman liepeillä. Erinomaisen hauska ilmestys. Jos uuden koiran ottaisin, Chihuahua olisi yksi vaihtoehto, tosin pitkäkarvaisena, mutta kun en ota (en, en, en).
Piste.
Pääsääntöisesti homma lienee hanskassa suurimmalla osalla. Kerrostaloympäristö helposti provosoi koiruuksia, on jatkuvaa meteliä portaissa, seinät joskus tuntuvat paperilta jne. Itse asumme paritalossa, mutta kokemusta kerrostaloasumisestakin on. Ei tosin koiran kanssa.
Kerroinkin tuolla jo aiemmin, että yksi buudeli tarrasi käteen kiinni nimenomaan Las Palmasissa. Totta kai kädet pestään aina, jos elukoihin kosketaan ja muutenkin, ilman mitään sikalentsuhysteriaa pesen käsiäni jatkuvasti. Ja mukana kulkee siltä varalta, ettei jossain paikassa ole saippuaa - mikä on valitettavan yleistä - suihkepullo käsidesiä.
Tässä tilastotietoa 2007:
"Roduista kymmenen suosituimman kärki on pysynyt lähes ennallaan. Suosituin oli suomenajokoira. Niitä rekisteröitiin viime vuonna 2 130. Toisena on kestosuosikki saksanpaimenkoira 1 980 rekisteröinnillä ja kolmantena labradorinnoutaja 1 642 rekisteröinnillä. Seuraavina ovat kultainennoutaja, suomenlapinkoira, harmaanorjanhirvikoira, jämtlanninpystykorva ja kääpiösnautseri. Takaisin kymmenen kärkeen eli yhdeksänneksi on noussut karjalankarhukoira ja kymmenentenä on cavalier kingcharlesinspanieli."
Ei ole pystäri edes kymppikerhossa vaikka sen kyllä ansaitsisikin.
Mutta en mä sitä tilastojen takia ole ottanutkaan vaan hienoksi joka paikan kaveriksi ja joka on omalla tavallaan ihan näyttävän näköinenkin hyvinhoidettuna.
Se on luonnossa liikkujan kaveri joka sopeutuu niin vesille kuin retkeilyynkin ja tietenkin alkuperäiseen tarkoitukseensa kaiken riistan haukkujaksi.
Meille tuli aikanaan parikin koiralehteä ja seurailin kyllä niitä tilastoja. Tietysti tuon olisin netistäkin voinut tarkistaa... Vaikka pakko on sanoa, että sitä ykköstä ihmettelen, eipä silti, niitäkin on tuttavapiirissä ja mukavan oloinen otus on sekin.
Vielä tähän aamun aloitukseksi tarina, jonka tuolla kesäkaupungissa kuulin kerhon kymmenennestä, ja tämä on sattunut jossain siellä merialueilla, missä on paljon erilaista linnustoa. Merikotka oli tyynen rauhallisesti napannut pihalta cavalierin, joka on myös noita kääpiörotuja. Meitä varoitettiin aiheesta jo vuosia sitten, eikä elukkaa jätetty ilman vartiointia pihalle kertaakaan.
Tämä koirakeskustelu oli nyt täysin off topic, mutta yhtymäkohta siis oli "koirasaaret".
kerran malliesimerkki idioottien keskustelusta KANARIA-palstalla.
Sillä koirathan oleellisesti liittyvät Kanarian saariin, sillä saarten latinankielinen nimi "Insula Canaria" tarkoittaa Koirien saarta. Nimen katsotaan johtuvan siitä, että ammoisina aikoina saarilla oli paljon villikoiria.. tosin toinen tarina kertoo siitä että kyseessä olisikin olleet hylkeet (monk seal = latinaksi merikoira). Mutta nämä ajoilta jolloin muinaiset roomalaiset saarilla visitoivat..
Mutta asiaan..
Eli komppaan täysillä Vilperiä, sillä hänen edellinen kirjoituksensa olisi voinut olla minunkin kynästäni tai näppiksestäni (joka tosin ei ole oma) lähtöisin!
Lyhyestä virsi kaunis, eli mielestäni jokainen koira kääpiöstä jättiläiseen tulisi kouluttaa ainakin perustottiksen verran jotta eläin olisi omistajansa hallittavissa ja tottelevainen, sillä kuten Vilperi oikein sanoikin, niin kaikki koirat ovat koulutettavissa mutta toki jotkut haasteellisempia kuin toiset esim. laumanvartijat, vanhat taistelukoirarodut tai kovin vahvaviettiset ajokoirat.
Mutta oikeissa käsissä, oikeilla menetelmillä ja kärsivällisyydellä kaikki koirat oppivat!!
Valitettavasti nykyinen meno on ollut sitä, että kääpiökoiria otetaan pukukoruiksi tai nuken korvikkeeksi ja sitten ollaan ongelmissa kun ne ovatkin ihan oikeita koiria joita pitäisi käyttää lenkillä ja tosiaan jopa kouluttaa (mm. chihu on iso koira pienessä pakkauksessa!).. tai omaa egoa pönkittämään otetaan joku kaukkari tai dogo argentino vaikka aikaisempaa kokemusta koirista ei olisi juuri lainkaan ja sit meillä onkin "pitovaikeuskoira" kiitos omistajan typeryyden!
Summa summarum: Koiran ja itselle soveltuvan koirarodun hankintaa pitäisi harkita pitkään ja hartaasti, sillä kaikki koirat ei kaikille sovi (eikä joillekin sovi minkäänlainen koira!):
Mutta tämä tästä ja loput kirjeessä..
Vanhempieni kotona oli parikin kappaletta isokokoisia koiria, toinen Karhukoira ja toinen noutaja. Nyt meille sitten 13 v. sitten otettiin se hippiäinen, joka todellakaan ei ollut mikään pukukoru tai oman egon jatke. Ihan oli kotikonstein ruodussa. Teki talvipakkasellakin kanssamme pitkiä lenkkejä ja voi melkein sanoa, että isäntäväki hyytyi ennen koiraa. Toi paketti, joka nyt siis on uurnassa lipaston päällä, oli meille juuri oikea valinta. Uskomatonta, mutta totta, että pienen koiran ego voi olla suurensuuri, eli tässä tapauksessa koolla ei ole merkitystä. M.o.t. Mutta kun nukeista puhuit, mulla on nyt varakoirana aikanaan matkalta ostettu karvalelu, joka saa nyt olla sitten Sotiksen pukukoru ja jatkaa egoani tarvittavissa kohdin.
ovat koirista älykkäimmästä päästä ja helposti oppivia.. ja alkuperältään metsästyskoiria ts. ei mitään sohvakoristeita!
Omassa tuttavapiirissä on kaksi kääpiötä (musta & aprikoosi) ja jos olisin pientä koiraa ottamassa, niin varmaankin villikseen päätyisin tai sitten shelttiin.
Nää koirajutut on tainnu jäädä alitajuntaan, kun viime yönä näin unta että mulla oli whippet! Yhtään vipukkaa ei tuttavapiirissä kyllä ole, mutta pari italianvinttikoiraa kylläkin. Siinäpä onkin koira kuin koru, ja turkki on kuin sileää samettia.. Ihana!
Hups, lupauksestani huolimatta jatkoin taas koiralinjalla..
Mutta jotta juttu edes hieman Kanariaan liippaisi, niin tuossa linkki Kauppalehteen.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/09/26314
Ei mitään uutta auringon alla, eli johan tämä tiedettiinkin. Harmittaa vaan noiden maakuntalentojen puolesta, sillä on siinä kuulkaas aikamoinen rahtautuminen täältä kaukaa Hki-Vantaalle ja se tulee myös kalliiksi, varsinkin jos joutuu yöpymään mennen-tullen hotellissa!
kaveri olla työttömänä. Muuten ei aikuinen ihminen voi olla koko ajan netissä. Tai sitten hänellä ei ole elämää.... Tämä lienee todennäköisintä. Valtavan pitkiä kirjoituksia. Huutomerkeistä voi varmaan laskea pullistuneet otsasuonet.
Kanarialla on metsästykseen käytettyjä kanarian vinttikoiria, hieman muodoltaan vinttikoiran näköisiäkin. Löytökoirapaikoissa niitä näyttää odottavan kotia useampikin. Meillä jo vuosia sitten paremmille metsästysmaille siirtynyt Whippet oli helppo koulutettava vaikka luonnetta piisasi tarpeen tullen omaa "laumaansa" puolustaessa. Vaikka vapaana kuljettaminen on kiellettyä sai hän ( se) melko paljon vapaana kuljeskella, metsissä, mailla. Tottelevainen oli, niinkuin mieheni sanoi jos koira jossain hortoili niin käskystä käänsi menosuunnan vaikka ilmassa, loikat oli joskus käsittämättömiä.
Kyllä silloin Whippet alkuaikoina oli sellainen "kauhistus" tyyliin: hyi kuin laiha koira. Itäsuomessa matkailessamme vanha mies reppu selässään sanoi, anna se mulle muutamaksi viikoksi niin annan sille karhun lihhoo, kyl se siitä lihhoo! Nyt Whipukoita jo näkee päivittäin melko paljon, terverotuisempia koiria kuulemma, joskin onnettomuusalttiita kovan vauhdin vuoksi.
Joskus tosissaan ajattelin hankkia Teneriffa matkalta sellaisen vinttikoiratyyppisen, kovin vaativaa kouluttamista tarvitsevat, vietti metsästykseen on suuri, ei olisi naapurin kissat rauhassa. Nyt on ikä ajannut ohi nuo ajat, helpompi ratkaisu on hoitaa lasten koiraa ja aina saa halutessaan hoitoon.
En ollut lukenut kirjoitustasi Whippetistä ja villiksistä, tuli hassu tunne kun luin kirjoituksesi, samat rodut pyörivät täällä päässä. Nuorimmaisen perheessä on iso villis, aivan ihana koira! Karvaakaan siitä ei lähde ja on todella lapsiystävällinen.
Kuuma ilma on sille kyllä kurjaa, tosin ajavat kesäksi melko karvattomaksi. Whippet taas palvoo aurinkoa, sopisi vaikka ottaa matkalle Teneriffalle.
olen aina ollut lääpälläni, sillä minun silmää ne miellyttävät kovin.. vaikka muistan kun lapsuudessa näin ekan kerran afgaanin, niin suu auki kyllä töllötin että mikä ihmeen otus tuo on?!! Siihen aikaan kun vinttikoiria ei juurikaan meillä päin liikuskellut, enkä ollut edes afgaanista kuullutkaan.
Mainitsit Senorita että vipukat on onnettomuusalttiita. Niin varmaan on, mutta italiaanot vieläkin enemmän ts. niille on valitettavan yleistä katkaista koipensa ja siitä on kaverinikin italiaanoilla kokemusta.
Nopeutta ja voimaa kun riittää niin juoksemiseen kuin hurjiin hyppyihin, niin äkkiäkös on se tikunohut (!) jalka poikki. Pienellä ja sirolla koiralla on vahvat lihakset ja vauhti on sen mukainen, että onnettomuuksia tapahtuu vaikka kuinka yrittäisi koiriaan varjella.
Mutta on ne vaan niin kauniita koiria että!
Iso musta oli meilläkin aikanaan ja näyttöä sen metsästysominaisuudesta myös tuli; hyvä jänisajuri mutta ainoana vikana sen haukkumattomuus. Siinä sitten erilaisia kelloja viriteltin sen kaulaan että edes vähän kuulisi että missä Piki liikkui ja muutama jänis pataan saatiinkin.
Lähellä nollaa oleva lumikeli oli pahin koiruuden turkin kannalta; talvella kun joutui vähän pitempänä pitää turkkia, niin keräsi valtavat "tilsat" tassuihin ja vatsanaluseen.
Se oli myös monivuotinen kalakaveri ja ainoa koira jolle on joutunut pukemaan villapaidan talvella; olin tuohon aikaan innokas pilkkijä ja koira halusi myös matkaan, niin mikäs siinä; villapaita reppuun mukaan ja pilkille ja kun äijä istui reiän ääreen niin Pikille joko villapaita makuualustaksi tai päälle kelistä riippuen. Inkoossa myös tuohon aikaan veneilin paljon ja koiruus mukana tottakai.
Mä avasin tuonne sivustolleni lemmikki puolelle kuvakansion ja laitan sinne noita kuviani koiruuksista eri tilanteissa. Löytyy tuolta:
http://p2.foorumi.info/suomikerho/viewtopic.php?p=73#73
Muutamat kuvat Pikistä jo sinne laitoin.
Mentira jo kertoikin villiksien viisaudesta ja yhdyn siihen, mutta unohti kertoa sen että jos se ei halunnut totella jotain komentoa, vaikka henki olis mennyt, niin ei antanut periksi. Liikkuvaisen ihmisen kaveri on iso villiskin ja halutessaan toimii kuin ajatus.
Jos jatketaan vielä koiruuksilla, meillä on tuttavapiirissä semonen toy-villakoira, joka on aivan syötävän ihana pakkaus. Tunnetaan myös whippettejä ja totta on, että ne hennon rakenteensa vuoksi ovat kovasti onnettomuusalttiita. Kuten oli myös meidän hippiäinen, eli perhoskoirilla jalkavammat, nimenomaan patellan osalta ovat hyvin tyypillisiä.
Sitten tohon Kauppalehden juttuun. Olen todella pahoillani kaikkien maakuntalentoja suunnitelleiden puolesta. Yksi näkökulma palstalla jo aiemmin oli lentojen epäkiitolliset aikataulut, eli uskon kysynnän vähenemiseen pelkästään siitä syystä. Ja onhan se selvää, että jos maassa on 10 %:n työttömyys ja talousnäkymät edelleen hyvin heikot, se vuorenvarmasti vaikuttaa kysyntään. Ilmiö on täysin sama, kuin 90-luvun alussa, jolloin toimistot tekivät vastaavia leikkauksia. Ja tuolla yhdessä kommentissa oli minusta myös vankka viisaus, eli yhä useampi ostaa lennot ja hotellit netistä, mikä on sitten pois matkanjärjestäjien tilastoista. Tuotahan on matkatoimiston tiedottajan vaikea myöntää.
Ei pitäisi kuulua kenellekään miten ja missä näitä kirjoituksiani rustaan; Jos mä nyt olen päässyt tuosta suorittavan portaan päästä siinä mielessä eroon että nykyinen työnkuvani on enemmän tätä koneen ääressä istuskelua ja kun sopiva rako jossain työn lomassa tulee, niin miksi en kirjoittaisi tännekin!! :)
Huutomerkeistä sen verran että ihan kieliopillisesti ne on tarkoitettu jonkun esilletuodun asian tehostamiseksi eikä sen vuoksi että mulla otsasuonet pullistelisi. ;)
Ja kun koirat ovat aina olleet lähellä sydäntäni, niin olen tuonut julki joitakin havaintojani vuosikymmenten varrelta. Hyvää päivänjatkoa sinnekin! :)
Ps. Ensimmäinen kuvakavalkaadini parista hienosta kaverista löytyy tuolta:
http://p2.foorumi.info/suomikerho/viewtopic.php?p=73#73
että oikein työaikana päivystetään näitä saitteja. Tässä muuten huutomerkkejä, jos sattuvat kesken loppumaan!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
itse työtön vai seuraat saittia työaikana? Vai ehkä eläkeläinen?
nyt riittää Kauniaisissa huutomerkkejä vähäksi aikaa;)
ihmettelen, miten joku voi työaikanaan kirjoitella h...vetin pitkiä sepostuksia nettiin.
oletko ihan varma, että minä en ole sun palkkalistoillasi.. ja nettiin helvetin (uskallan sen jopa sanoa) pitkiä sepustuksia työajalla kirjoittele?!!?
Siinäpähän mietit..
Muuten.. jos sä olet työnantaja elikkä pomo.. niin mites sulla on aikaa netissä notkua?
Mää oon ihan ite oma pomoni, joten ei luulis kellään olevan nokankoputtamista!? :)
Kylläpä on huutomerkki poikineen. Kerro nyt äkkiä tälläiselle vähemmän tietokonetta käyttäneelle salaisuutesi. Mulla ei ole näppäimistössäni kuin yksi huutomerkki! Ja se tuli käytettyä äsken.
Kuten eilen sanoin, aina sen tarttumapinnan joku löytää, mutta mitäs noista. Nykyajan työelämä on kovin monimuotoinen ja sitä voi olla vaikea ymmärtää. Moni jatkaa eläköidytttyään erilaisissa rooleissa, esim. armeijan kapiaiset, lentäjät ym. aikaisin vapautuneet mutta hyväkuntoiset. Ja monet muut. Eikös nyt ole trendikästä myydä omaisuus stadissa ja ryhtyä luomuviljelijäksi jossain maaseudun rauhassa. Kai noilla sitten elää tai sitten on riittävästi perämetsää, jotta pärjää.
Koskaan ei voi kaikkia miellyttää.. ja vaikka olen itselleni hieman (aika paljon) suitsia pannutkin, niin silti tunnen aikamoisen syytösten tulvan niskassani..
Viimeksi eilen Plazalla.. tuli meidän höpinäketjulle kuraa niskaan kun emme muista joka lauseessa Kanarian saaria mainita. Oooops.. I did it again tjtn.
Mutta nyt teille kaikille palstalaisille jotain oikein kaunista..
http://www.youtube.com/watch?v=T5AJW0j0urA
tyhmää porukkaa näissä Kanariaketjuissa.
Samaa mieltä. On se kumma, kun ei voi pysyä asiassa vaan suolletaan kaikenlaista muka kivaa.
Eli tällä kertaa kyseltiin, onko Teneriffa Gran Canariaa parempi vai toisinpäinkö. Itse vastaan niin, että lomapaikoista Las Palmas on ykkönen ja Puerto de la Cruz kakkonen. Ja saarista taas Teneriffa on monipuolisempi ja lajistoltaan rikkaampi kuin GC.
Ei siis tarvitse jämähtää yhteen paikkaan. Ja vielä - kyllä Madeira hakkaa vihreydessään ja kauneudessaan nuo molemmat
"Täällä on fanaattisia oman lomakohteen hehkuttajia varsinkin GC vastaan TF joten on pakko kysyä oletteko edes vaivautuneet naapuri saarella käymään? Miksi pitää mennä 40 kertaa samalle saarelle ja aina samaan kohteeseen? Mikä vikana muissa kohteissa?"
Tuo oli se alkuperäinen eli täysin provoiluksi luettava herja!
Joten tällä osiolla voidaan ihan hyvin vaikka puhua "siitä ja sen kestävyydestä"! Me nyt ruvettiin puhumaan koirista kun aika montaa näytti asia kiinnostavan.
palstalla? Tiedän minäkin hienon pystykorvan joka oli tädilläni ja oli tosi viisas eikä haukkunut liikaa.