KORKEIMMALLE OIKEUDELLE
Asia
Valituslupahakemus ja valitus
Hovioikeuden ratkaisu, johon haen muutosta
Kouvolan hovioikeuden 25.8.2009 asiassa diaarinro R 09/548 antama päätös nro 851
Hakija / valittaja ja prosessiosoite
Sinivaara Jukka Tapani (040752-021A)
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
Puh. 040 850 8674
Sähköposti: [email protected]
Vastapuolet
kaupunginjohtaja Henry Mikael Lindelöf
kansliapäällikkö Jarmo Kai Koivisto
kaupunginlakimies Eeva Marianna Ruonala
Kotkan kaupunki
1 Valituslupahakemus
Kohteliaimmin pyydän, että korkein oikeus myöntää minulle luvan valit-taa edellä mainitusta Kouvolan hovioikeuden päätöksestä.
1. Perusteet Katson, että valitusluvan myöntäminen ja asian saattaminen korkeimman oikeuden ratkaistavaksi on tarpeen
• asiassa tapahtuneen sellaisen oikeudenkäynti- tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava sekä
• muun painavan syyn takia.
1.1 Purkuperuste
Hovioikeudenkäsittelyssä on tapahtunut prosessuaalinen virhe, ja lisäksi päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen.
Suomen perustuslain 21 §:n (Oikeusturva) mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti on tullut ilmaisuna osaksi Suomen lakikieltä Suomen liittyessä Euroopan ihmisoikeussopimukseen vuonna 1990. Kyseessä on termin fair trial käännös Suomeksi. Ihmisoikeusso-pimuksen 6 artikla määrittää ne asiat joista päätettäessä jokaisella tulee olla oikeus saada asiansa käsitellyksi nimenomaan tuomioistuimessa ja, että menettelyn siellä tulee olla oikeudenmukainen.
Oikeus tulla kuulluksi
Oikeus tulla kuulluksi kuuluu perustuslain 21 §:ssä mainittuihin oikeu-denmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin. Oikeuskäytännössä on todettu, että varsinkin silloin, kun tuomioistuimen viran puolesta tekemästä rat-kaisusta seuraa asianosaiselle haitallinen taloudellinen tai muu seuraamus, ei tämän kuulematta jättämiselle lähtökohtaisesti ole perusteita. Kuulemisperiaatteeseen on oikeuskirjallisuuden mukaan katsottu kuulu-van oikeus saada esittää käsityksensä myös tuomioistuimessa viran puo-lesta huomioon otettavista oikeustosiseikoista ja niiden oikeudellisesta arvioinnista.
Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan rikosasiassa kantajan tulee näyttää toteen ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa no-jautuu. Tähän säännökseen pohjautuu asianomistajan oikeus yksin aja-massaan rikosasiassa esittää tuomioistuimelle sekä kirjallista että henki-lötodistelua. Tähän sääntöön on tosin poikkeuksena oikeudenkäymiskaa-ren 17 luvun 11 §:n säännökset.
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 7 luvun 9 §:n mukaan, jos käsittelyä 6 §:n 1 momentin mukaisesti jatketaan, asiassa on toimitettava valmistelu, jollei sitä toimitetun esitutkinnan johdosta tai muusta erityi-sestä syystä pidetä tarpeettomana.
Valmistelussa on selvitettävä:
• asianomistajan vaatimukset ja niiden perusteet;
• vastaajan kanta vaatimuksiin ja niiden perusteisiin;
• mitä todisteita asiassa tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella halutaan näyttää toteen; sekä
• tarvitaanko asiassa lisäselvitystä tai muita valmistelevia toimenpiteitä ennen pääkäsittelyä.
Näytön vastaanottamisesta päättää viime kädessä tuomioistuin. Siinäkin tapauksessa, etteivät rikosasiassa kantajana oleva asianomistaja ja tuo-mioistuimessa asiaa käsittelevä tuomari pääse asiassa yhteisymmärryk-seen, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 7 luvun 15 §:n mu-kaan tuomioistuimen on ennen valmistelun päättämistä tehtävä yhteen-veto asianosaisten vaatimuksista ja niiden perusteista, jos se on asian kä-sittelyn kannalta tarkoituksenmukaista. Asianosaisille on varattava tilai-suus lausua käsityksensä yhteenvedosta.
Asia
Valituslupahakemus ja valitus
Hovioikeuden ratkaisu, johon haen muutosta
Kouvolan hovioikeuden 25.8.2009 asiassa diaarinro R 09/548 antama päätös nro 851
Hakija / valittaja ja prosessiosoite
Sinivaara Jukka Tapani (040752-021A)
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
Puh. 040 850 8674
Sähköposti: [email protected]
Vastapuolet
kaupunginjohtaja Henry Mikael Lindelöf
kansliapäällikkö Jarmo Kai Koivisto
kaupunginlakimies Eeva Marianna Ruonala
Kotkan kaupunki
1 Valituslupahakemus
Kohteliaimmin pyydän, että korkein oikeus myöntää minulle luvan valit-taa edellä mainitusta Kouvolan hovioikeuden päätöksestä.
1. Perusteet Katson, että valitusluvan myöntäminen ja asian saattaminen korkeimman oikeuden ratkaistavaksi on tarpeen
• asiassa tapahtuneen sellaisen oikeudenkäynti- tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava sekä
• muun painavan syyn takia.
1.1 Purkuperuste
Hovioikeudenkäsittelyssä on tapahtunut prosessuaalinen virhe, ja lisäksi päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen.
Suomen perustuslain 21 §:n (Oikeusturva) mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti on tullut ilmaisuna osaksi Suomen lakikieltä Suomen liittyessä Euroopan ihmisoikeussopimukseen vuonna 1990. Kyseessä on termin fair trial käännös Suomeksi. Ihmisoikeusso-pimuksen 6 artikla määrittää ne asiat joista päätettäessä jokaisella tulee olla oikeus saada asiansa käsitellyksi nimenomaan tuomioistuimessa ja, että menettelyn siellä tulee olla oikeudenmukainen.
Oikeus tulla kuulluksi
Oikeus tulla kuulluksi kuuluu perustuslain 21 §:ssä mainittuihin oikeu-denmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin. Oikeuskäytännössä on todettu, että varsinkin silloin, kun tuomioistuimen viran puolesta tekemästä rat-kaisusta seuraa asianosaiselle haitallinen taloudellinen tai muu seuraamus, ei tämän kuulematta jättämiselle lähtökohtaisesti ole perusteita. Kuulemisperiaatteeseen on oikeuskirjallisuuden mukaan katsottu kuulu-van oikeus saada esittää käsityksensä myös tuomioistuimessa viran puo-lesta huomioon otettavista oikeustosiseikoista ja niiden oikeudellisesta arvioinnista.
Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan rikosasiassa kantajan tulee näyttää toteen ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa no-jautuu. Tähän säännökseen pohjautuu asianomistajan oikeus yksin aja-massaan rikosasiassa esittää tuomioistuimelle sekä kirjallista että henki-lötodistelua. Tähän sääntöön on tosin poikkeuksena oikeudenkäymiskaa-ren 17 luvun 11 §:n säännökset.
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 7 luvun 9 §:n mukaan, jos käsittelyä 6 §:n 1 momentin mukaisesti jatketaan, asiassa on toimitettava valmistelu, jollei sitä toimitetun esitutkinnan johdosta tai muusta erityi-sestä syystä pidetä tarpeettomana.
Valmistelussa on selvitettävä:
• asianomistajan vaatimukset ja niiden perusteet;
• vastaajan kanta vaatimuksiin ja niiden perusteisiin;
• mitä todisteita asiassa tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella halutaan näyttää toteen; sekä
• tarvitaanko asiassa lisäselvitystä tai muita valmistelevia toimenpiteitä ennen pääkäsittelyä.
Näytön vastaanottamisesta päättää viime kädessä tuomioistuin. Siinäkin tapauksessa, etteivät rikosasiassa kantajana oleva asianomistaja ja tuo-mioistuimessa asiaa käsittelevä tuomari pääse asiassa yhteisymmärryk-seen, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 7 luvun 15 §:n mu-kaan tuomioistuimen on ennen valmistelun päättämistä tehtävä yhteen-veto asianosaisten vaatimuksista ja niiden perusteista, jos se on asian kä-sittelyn kannalta tarkoituksenmukaista. Asianosaisille on varattava tilai-suus lausua käsityksensä yhteenvedosta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lähetin 31.3.2009 Kotkan käräjäoikeudelle tässä asiassa R 09/343
nro 09/557 sähköpostitse haastehakemuksen, jossa olin nimennyt kirjal-lisia todisteita 20 kappaletta ja henkilötodistajikseni 6 henkilöä. Asian kannalta tärkeimmät kirjalliset todisteeni olisivat olleet seuraavat:
• Kotkan käräjäoikeudessa vireillä olleet asiat
- asia R 08/85, vastaajina Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli ja lääninrovasti Jari Pennanen
- asia R 08/805, vastaajina Etelä-Suomen lääninhallitus, rikosko-misario Juha Junkkari ja rikosylikonstaapeli Ilari van der Steen
- asia R 08/1295, vastaajina Kotkan kaupunki, palvelujohtaja Tauno Telaranta ja hallintojohtaja Kari Häkämies
- asia R 08/1407, vastaajana kaupunginvaltuutettu Sami Virtanen
• silloisen työministeriön kirje 1.11.2007, Dnro 1280/006/2007 TM
• Työ- ja elinkeinoministeriön kirje 15.1.2008, Dnro 107/060/2008
• Sosiaali- ja terveysministeriön kirjeet 13.2, 18.3, ja 10.4.2008
Käräjäoikeus lähetti minulle 28.4.2009 päivätyn ilmoituksen ratkaisun antamisesta kyseessä olevassa asiassa R 09/343. Ilmoituksen mukaan ratkaisu annetaan 5.5.2009. Tähän päätökseen ilmoitin 30.4.2009 lähet-tämälläni sähköpostiviestillä tyytymättömyyttäni. Tämän tyytymättö-myyden ilmoitukseni kohdassa vaatimukset kirjoitin: ”Menettely on sel-västi lainvastainen ja loukkaa oikeuttani, joten käräjäoikeuden on viipy-mättä palautettava toimintansa lain tarkoitusta vastaavaksi. Asiassa on noudatettava ainakin lakia oikeudenkäynnistä rikosasioissa 11.7.1997/689. Tämän lain 5 luvun 10 §:n nojalla asiassa on toimitettava ainakin suullinen valmistelu.”
Tätä tyytymättömyyden ilmoitustani on pidettävä oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 1 §:n tarkoittamana oikeudenkäyntiväitteenä, joka on tehtävä silloin, kun vastaaja ensimmäisen kerran käyttää asiassa puhevaltaa, ja kaikki väitteet, mikäli mahdollista, yhdellä kertaa. Kotkan käräjäoikeus ei kuitenkaan ottanut tätä oikeudenkäyntiväitettäni tutkittavaksi, vaikka se olisi ollut velvollinen ottamaan tämän oikeudenkäyntiväitteeni huomioon omasta aloitteestaan.
Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 28 §:n 1 momentin mukaan kun valmis-telussa on selvitetty 19 §:ssä tarkoitetut seikat tai kun sitä ei muusta syystä ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa, tuomioistuimen on todetta-va valmistelu päättyneeksi ja siirrettävä asia pääkäsittelyyn. Tuomiois-tuimen on määrättävä pääkäsittelyn ajankohta ja kutsuttava asianosaiset pääkäsittelyyn siten kuin 11 luvussa säädetään. Asianosaisille on varat-tava tilaisuus lausua pääkäsittelyn ajankohdasta, jos se käy haitatta päin-sä.
Edellä olevasta huolimatta Kotkan käräjäoikeuden tuomari Markku Aho-lainen antoi 5.5.2009 asiassa R 09/343 vastaajia miltään osin kuulematta päätöksen nro 09/557, eikä Kouvolan hovioikeus nähnyt aihetta ottaa asiaa uudelleen tutkittavaksi.
Oikeusapupäätöksen vaikutus
Kouvolan hovioikeus on jättänyt kyseessä olevassa päätöksessään huo-mioon ottamatta Kotkan oikeusaputoimiston asiassa 9.4.2009 tekemän oikeusapupäätöksen nro 7/385/235/2009 oikeusavun myöntämisestä 31.3.2009 lukien.
(Oikeusavun rajoitukset) mukaan: Oikeusapua ei anneta, jos:
1) asialla on hakijalle vähäinen merkitys;
2) se olisi selvästi tarkoituksetonta verrattuna hakijalle siitä koituvaan hyötyyn;
3) asian ajaminen olisi oikeuden väärinkäyttämistä; tai
4) asia perustuu siirrettyyn oikeuteen ja on aihetta otaksua siirron tapah-tuneen oikeusavun saamiseksi.
Edellä olevan mukaan Kotkan oikeusaputoimisto on toisin sanoen katso-nut, että
- asialla on minulle vähäistä suurempi merkitys.
- oikeusavun antaminen ei ole selvästi tarkoituksetonta verrattuna mi-nulle siitä koituvaan hyötyyn.
- asian ajaminen ei ole oikeuden väärinkäyttämistä; tai
- asia ei perustu siirrettyyn oikeuteen.
Perustusalain 21 §:n 2 momentin mukaan hyvän hallinnon takeet turva-taan lailla. Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hank-kimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Tälläkin perusteella Kouvolan hovioikeuden olisi tullut toimittaa asiassa lain tar-koittama oikeudenkäynti, tai ainakin olisi tullut oikeudenkäynnistä ri-kosasioissa annetun lain (11.7.1997/689) 5 luvun 4 §:n nojalla kehottaa minua määräajassa korjaamaan puute, jos korjaaminen on valmistelun jatkamiseksi tarpeellinen. Minulle olisi tullut myös ilmoittaa, millä tavalla hakemus on puutteellinen, ja että kanne voidaan jättää tutkimatta tai hylätä, jos en noudata kehotusta.
Tuomarin esteellisyydestä
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
suohon mitä maan päältä löytyy! Idioottimaisia juttujas voisit ottaa mukaan!
Kouvolan hovioikeuden 23.6.2009 asiassa R 09/203 antaman päätöksen nro 701 pöytäkirjasta ilmenee, että asian ovat ratkaisseet hovioikeuden-neuvokset Tapani Vasama, Kari Janhunen ja Marja-Leena Honkanen. Esittelijänä asiassa oli viskaali Jussi-Pekka Jutila. Asiassa Kouvolan ho-vioikeus antoi ratkaisunsa valmistelussani olevan Kymenlaakson Voi-manpesä-nimisen mielenterveys- ja päihdetyöhankkeen valmistelun yhteydessä viranomaisten taholta kokemieni väärinkäytösten johdosta. Asiassa pyysin ratkaisua siihen, onko poliisilla velvollisuus tutkia havaitsemiani väärinkäytöksiä.
Kouvolan hovioikeuden 14.7.2009 olevassa asiassa R 09/439 antaman päätöksen nro 773 pöytäkirjasta ilmenee, että asian ovat ratkaisseet samat hovioikeudenneuvokset Tapani Vasama, Kari Janhunen ja Marja-Leena Honkanen. Esittelijänä asiassa oli viskaali Kaisa Klinga.
Kouvolan hovioikeuden 17.8.2009 asiassa R 09/438 antaman päätöksen nro 831 pöytäkirjasta ilmenee, että asian ovat ratkaisseet samat hovioi-keudenneuvokset Tapani Vasama, Kari Janhunen ja Marja-Leena Hon-kanen. Esittelijänä asiassa oli viskaali Kaisa Klinga.
Kouvolan hovioikeuden 25.8.2009 asiassa R 09/549 antaman päätöksen numero 850 pöytäkirjasta ilmenee, että asian ovat ratkaisseet samat ho-vioikeudenneuvokset Tapani Vasama, Kari Janhunen ja Marja-Leena Honkanen.
Kouvolan hovioikeuden 25.8.2009 kyseessä olevassa asiassa R 09/548 antaman päätöksen nro 851 pöytäkirjasta ilmenee, että asian ovat rat-kaisseet samat hovioikeudenneuvokset Tapani Vasama, Kari Janhunen ja Marja-Leena Honkanen.
Kouvolan hovioikeus on edellä olevan mukaan vailla minkäänlaista pe-rustetta sivuuttanut hovioikeusmenettelyssä esittämäni näytön. Lisäksi hovioikeudenneuvokset Tapani Vasama, Kari Janhunen ja Marja-Leena Honkanen ovat asianosaisina samanlaisissa asioissa ja näiden asioiden laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Ho-vioikeusmenettelyssä on siis tapahtunut sellainen virhe, jonka johdosta hovioikeuden tuomio, jos se saisi lainvoiman, voitaisiin poistaa. Tämän vuoksi asiassa on myös myönnettävä valituslupa.
1.2 Muu painava syy
Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Kunnilla on ensisijainen vastuu sosiaali-palvelujen ja toimeentulotuen järjestämisestä asukkailleen. Valtiolle kuuluu vastuu sosiaalialan ohjauksesta ja yleisistä toimintaedellytyksistä sekä eräistä sosiaalihuollon toimeentuloturvaetuuksista.
Valtioneuvoston vuonna 2003 sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi antaman periaatepäätöksen 2. luvun kohdan ”Palvelujen varmistaminen yhteistyössä” mukaan: ”Palvelurakenteen tulee perustua alueellisesti joustaviin ratkaisuihin. Sosiaalipalveluiden järjestäminen alueellisesti, seudullisesti ja paikallisesti toimivana kokonaisuutena edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon tiivistä yhteistyötä sekä lisäksi yhteistyötä opetus-, asunto-, työ- ja liikenneviranomaisten kanssa. Palvelujen monipuolinen järjestäminen edellyttää kuntien sekä yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämistä.
Silloisen Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskuksen STAKES tutkimus-professori Kristian Wahlbeck ja kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaa kirjoittavat Helsingin Sanomissa 16.10.2007 otsikolla "Peruspalvelujen vastattava tarpeita" julkaistussa kirjoituksessaan muun muassa seuraavaa:
"Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden väärinkäyttö ovat tulevaisuuden merkittävimmät kansanterveysongelmat. Niiden osuus suomalaisten tau-titaakasta ja sairauspoissaoloista on jo nyt noin neljännes.
Yhteiskunnan voimavaroja ei nykyisellään ohjata riittävästi mielenterve-ys- ja päihdetyöhön. Niukkojen resurssien järkiperäinen käyttö on vaike-aa, koska julkiset mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat kovin pirstoutuneita.
Nykyinen malli ei perustu asiakkaiden tarpeisiin, vaan se on syntynyt ammattikuntien halusta korostaa identiteettiään, asemaansa ja erilaisia lähestymistapojaan.
Vanhentuneesta mallista on syytä pyrkiä eroon. Sen tilalle pitäisi rakentaa palvelujärjestelmä, jossa kansalaisten ja perheiden tarpeet otetaan nykyistä paremmin huomioon."
Yhteydenottoni johdosta Wahlbeck lähetti minulle 16.8.2007 sähköpos-tiviestin, jossa kiittää minua yhteydenotostani ja sen liitteenä olleesta selkeästä hankesuunnitelmasta. Tässä viestissään Wahlbeck kirjoittaa mm, että "Mielenterveyskuntoutujien vertaistukitoiminta on tärkeä osa paikallista mielenterveystyötä, ja toiminnan suunnittelussa verkottuminen paikallisten toimijoiden kanssa (esim. kuntien ja sairaanhoitopiirin psykiatrian kanssa) on oleellista, jotta toiminta nivoutuisi hyvin paikalli-seen palvelukirjoon".
Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti yhteydenottoni johdosta minulle 10.4.2008 päivätyn kirjeen nro 129505 v.1, jonka allekirjoittajina ovat kansliapäällikkö Kari Välimäki ja ylitarkastaja Maria Waltari. Tässä kirjeessä sosiaali- ja terveysministeriö kiittää minua lähettämästäni hanke-suunnitelmasta "Mielenterveyden keskusliiton aluetoimintakeskus" ja kirjoittaa muun muassa seuraavaa: "Sosiaali- ja terveysministeriön terveysosasto sekä perhe- ja sosiaaliosasto ovatkin jo tutustuneet siihen sekä informoineet teitä ajankohtaisista kansallisista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeista (kirjeet 13.2.08 ja 18.3.08). Olette olleet myös yhteydessä ministeriön alaisiin asiantuntijalaitoksiin."
Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti yhteydenottoni johdosta minulle 15.1.2008 päivätyn kirjeen nro 107/060/2008, jonka allekirjoittajina ovat kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja vanhempi hallitussihteeri Heidi Nummela. Tässä kirjeessä työ- ja elinkeinoministeriö toteaa minun olleen hankkeeni tiimoilta jo yhteydessä myös Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukseen, joka on ilmoittanut harkitsevansa mahdollista edustajaa neuvotteluun, mikäli saatan hankehakemukseni vireille ao. viranomaisessa.
Kotkan kaupungin sosiaalityö on 10.1.2008 tehnyt päätöksen nro 2008 22 perustoimeentulon myöntämisestä, missä minulle lisäksi harkinnan mukaan myönnettiin erillisellä täydentävän toimeentulotuen päätöksellä 30 euroa Kotkan opiston ATK -pajan maksua varten Kymenlaakson Voimanpesä -hankkeen kehittämiseksi.
Eri puolilla Suomea on työn alla runsaasti hankkeita ja ohjelmia, joiden tavoitteena on kuntien palvelujen kehittäminen. Viimeaikoina on kriti-soitu päällekkäistä kehitystyötä sekä hankkeiden vaatimattomia tuloksia. Liian usein innovaatioiden ja kehitystyön tuloksien laajempi käyttöönotto ontuu ja näin ollen kansantaloudelliset hyödyt ja hyvinvointihyödyt jäävät vaatimattomiksi. Siksi yhteistyö, työnjako ja vuoropuhelu julkisen hallinnon, yritysten ja järjestöjen välillä on tarpeen niin valtion kes-kushallinnon kuin paikallistason kehitystyössä.
Vaikka valtioneuvoston vuonna 2003 sosiaalialan tulevaisuuden turvaa-miseksi antama periaatepäätös ei nimeltä mainiten edellytäkään oikeus-viranomaisilta yhteistyötä, niin perustuslain 21 §:n sisältämä hyvän hal-linnon takeet sitä edellyttää. Mikäli kuitenkin vastoin parempaa tietoani olisi olemassa jokin oikeussäännös tai -ohje, jossa yleistä merkitystä omaavien valtionhallinnon hankkeiden estäminen on annettu nimen-omaisesti oikeusviranomaisten tehtäväksi, pyydän kohteliaimmin, että korkein oikeus informoi siitä myös minua.
2 Vaatimukset
Vaadin, että hovioikeuden päätös kumotaan ja asiassa toimitetaan pää-käsittely, sillä valituksenalaisessa päätöksessä näyttö on arvioitu virheel-lisesti ja kyseisellä virheellä on ollut ratkaiseva merkitys lopputuloksen kannalta. Ainakin nimeämieni todistajien kuuleminen pääkäsittelyssä on tarpeen.
Toissijaiset vaatimukset ovat samat kuin Kouvolan hovioikeudessa esit-tämäni.
Vielä vaadin, että vastaajat kaupunginjohtaja Henry Mikael Lindelöf, kansliapäällikkö Jarmo Kai Koivisto, kaupunginlakimies Eeva Marianna Ruonala ja Kotkan kaupunki velvoitetaan korvaamaan minulle oikeu-denkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n tarkoittamasta oikeudenkäynnin asian-osaiselle Korkeimmassa oikeudessa aiheuttamasta tähänastisesta työstä
1 000 (tuhat) euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan laskettavine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemisesta.
Muut mahdolliset oikeudenkäynnistä asianosaiselle aiheutuneet kulut vaadin myöhemmin ilmoittamani mukaan korvattavaksi.
3 Perustelut
Mitä tulee ensisijaiseen vaatimukseeni, viittaan edellä valituslupahake-muksessani esittämääni. Hovioikeus on siis tehnyt virheen, koska
se on perusteetta jättänyt vastaanottamatta esittämäni todistelun. Oikeus tulla kuulluksi kuuluu perustuslain 21 §:ssä mainittuihin oikeudenmu-kaisen oikeudenkäynnin takeisiin. Keskeisimmäksi oikeuskysymykseksi tässä asiassa on noussut se, koskeeko perustuslain 2 §:n (Kansanvaltai-suus ja oikeusperiaate) 3 momentin säännös perustuslain 2 §.n 3 momen-tin mukaan julkisen vallan käytön tulee kuitenkin perustua lakiin. Kai-kessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Oikeuskysy-mykseksi tässä asiassa on noussut se, koskeeko mainitun lainkohdan vaatimus siitä, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tar-koin lakia myös tuomioistuimissa työskenteleviä tuomareita ja muuta niiden henkilökuntaa.
Siinä tapauksessa, että mainitun lainkohdan katsotaan koskevan myös tuomioistuimissa työskenteleviä, tulee lisäksi ottaa huomioon, että oike-uskäytännössä yleisesti katsotaan oikeudenkäynnin pääsääntönä olevan sen, että asianosaisten tulee saada esittää oma kantansa oikeudelle, mikä käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa voi tapahtua myös suullisesti, kor-keimmassa oikeudessa yleensä vain kirjallisesti. Lisäksi on otettava huomioon oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 3 §:n 1 momentissa säädetty: Seikkaa, joka on yleisesti tunnettu tai jonka oikeus viran puolesta tietää, ei tarvitse toteen näyttää. Näyttö siitä, mitä laki säätää, ei myöskään ole tarpeen.
Edellä olevan perusteella ensisijaiseen vaatimukseeni, viittaan edellä va-lituslupahakemuksessani esittämääni. Hovioikeus on siis tehnyt virheen, koska se on jättänyt pääkäsittelyn toimittamatta käräjäoikeuden tuomion voimaan. Mikäli hovioikeus olisi toimittanut asiassa pääkäsittelyn, olisin näyttänyt, että käräjäoikeus on perusteetta ja lainvastaisesti jättänyt vas-taanottamatta esittämäni todistelun, ja kyseisellä virheellä on ollut rat-kaiseva merkitys lopputuloksen kannalta. Ainakin nimeämieni todistajien kuuleminen pääkäsittelyssä olisi ollut tarpeen.
Viittaan lisäksi perustuslain 21 §:n 2 momentin säännökseen hyvän hal-linnon takeista. On jokseenkin todennäköistä ja varmaa, että niin sosiaali- ja terveysministeriö kuin työ- ja elinkeinoministeriö käynnistäessään hankkeita ja varatessaan niihin rahaa, tarkoittavat, että ne myös toteute-taan. On vähintäänkin hallintolain vastaista, että käräjäoikeus ja hovioi-keus eivät ota vastaan todisteina mainittujen ministeriöiden kansliapääl-liköiden allekirjoittamia virallisia kirjeitä.
Kun Kouvolan hovioikeudessa tämän asian ratkaisseet hovioikeuden-neuvokset Tapani Vasama, Kari Janhunen ja Marja-Leena Honkanen li-säksi ovat asianosaisena korkeimmassa oikeudessa vireillä olevissa sa-manlaisissa asioissa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuo-marin puolueettomuutta asiassa, niin Kouvolan hovioikeuden menettelyä tässä asiassa on kaikin perustein syytä arvostella.
Korvausvaatimusteni osalta totea, että kirjeessä 18.3.08 nro 123190 v.3 sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa minut Kymenlaakson Voimanpesä
- hankkeen osalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämis-ohjelmaan (KASTE) 2008 - 2011, jossa on kiinnitetty huomiota myös
mielenterveyspotilaiden tilanteeseen ja siihen on kohdennettu valtion ra-haa. Kotkan kaupungin sosiaalityö on 10.1.2008 tehnyt päätöksen
2008 22 perustoimeentulon myöntämisestä, minkä mukaan minulle on lisäksi harkinnan mukaan myönnetty erillisellä täydentävän toimeentulo-tuen päätöksellä 30 euroa Kotkan opiston ATK -pajan maksua varten Kymenlaakson Voimanpesä -hankkeen kehittämiseksi. Näin ollen Ky-menlaakson Voimanpesä -hanke on tarkoitettu toteutettavaksi, eikä työtä ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta.
Tämä asia on selvästi sen kaltainen, että sen viemiseen Euroopan ihmis-oikeustuomioistuimen (EIT) selvitettäväksi Strasbourgiin on olemassa
kaikki perusteet. Tällöin perusteena on käsite oikeus tulla kuulluksi.
Päiväys ja allekirjoitus
Kotkassa 28. päivänä syyskuuta 2009
Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK, Kotka