masentuneesta lapsesta? Perhetyöntekijä epäilee lapsemme olevan masentunut ja voi olla oikeassakin.
Olemme jo lastensuojelunasiakkaita. Lapsi käy koulupsykologilla, joka pitää yhteyttä perhetyöntekijään. Ei siis soita lapsen vanhemmille vaan saamme tiedot perhetyöntekijältä. Miksi näin? Ihan kuin ei olisi oman lapsen huoltaja ollenkaan.
Miten masentunutta lasta yleensä hoidetaan? Pelottaa, että jos laittavat hoitoon jonnekin ja ottavat huostaan lapsen masennuksen vuoksi. Onko tämä pelko aiheellinen?
Se miksi olemme lastensuojelun asiakkaita johtuu siitä, että meillä on kasvatusongelmia tämän lapsen kanssa. Hän saa raivareita ja satuttaa sisaruksiaan. Pompottaa meitä vanhempia ja meiltä on keinot loppu millä tuon saa tottelemaan, niin että arki sujuisi ongelmitta. Meillä on muitakin lapsia ja näiden kanssa ei ole ongelmia.
Olemme jo lastensuojelunasiakkaita. Lapsi käy koulupsykologilla, joka pitää yhteyttä perhetyöntekijään. Ei siis soita lapsen vanhemmille vaan saamme tiedot perhetyöntekijältä. Miksi näin? Ihan kuin ei olisi oman lapsen huoltaja ollenkaan.
Miten masentunutta lasta yleensä hoidetaan? Pelottaa, että jos laittavat hoitoon jonnekin ja ottavat huostaan lapsen masennuksen vuoksi. Onko tämä pelko aiheellinen?
Se miksi olemme lastensuojelun asiakkaita johtuu siitä, että meillä on kasvatusongelmia tämän lapsen kanssa. Hän saa raivareita ja satuttaa sisaruksiaan. Pompottaa meitä vanhempia ja meiltä on keinot loppu millä tuon saa tottelemaan, niin että arki sujuisi ongelmitta. Meillä on muitakin lapsia ja näiden kanssa ei ole ongelmia.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos itsellä on lahoa latvassa niin säteilyä näkyy lapsessa. Elämän uudelleen arviointi ihan ite olisi
varmaan lapselle myös piristävä vaikutus.
Liikunta urheilu uudet askartelu kerhot ,toiminta aivojen tuuletus .
Lapsen masennus kuten aikuisenkin voi myös johtua ihan ns kemiallisista tekijöistä aivoissa...moni masentunuthan artikkeleiden mukaan paranee esim magnesiumhoidolla. Magnesiumhan taas on siitä ihmeellinen metalli, että se voi korvata muita puuttuvia ja niukemmin luonnossa esiintyviä metalleja elimistössä kuten sinkkiä ja varmaan mangaaniakin...en ihan tarkalleen muista mitä metalleja mutta ainakin sinkkiä. Eli ei aina kannata ensin syyllistää vanhempia. Parannuskeinoja ja piristystä arkeen kyllä kannattaa etsiä mutta se sormella osoittaminen on yhtä tyhjän kanssa.
Koulukiusaaminen saattaisi olla oireilun syy. Vitamiini- ja hivenaineanalyysiin, josko syy on niissä. Kuten aiemmin on ehdotettu. Fyysisten syiden selvittäminen. Vanhempien omat ongelmat, setvikää ne. Laittakaa se perhetyöntekijä mäelle. Ne on tosi ongelmaista sakkia, meidän kunnassa niistä naisista kaikki ovat eronneet, lapsistaan niillä ei ole huolen häivää vaikka mitä häirikköjä ja alaikäisiä juopottelijoita ja teiniäitejä niissä on. Perhetyöntekijöissä on sellaisia, jotka ovat jättäneet penskansa isille ja lähteneet etsimään uutta elämää. Suurin osa pössyttää tupakkaa. Tekaisin niiden esimiehen jälkeläisestä lastensuojeluilmoituksen kun se juopottelee vaikka ikä ei riitä.
Koeta päästä sivistyneesti ja puhumalla perhetyöntekijästä eroon, vaikeaa voi olla kun se pitää kiinni suojatyöpaikastaan. Lapsellesi masennusdiagnoosi seuraa häntä kaikkialle, armeijaan ja siitä eteenpäin ja on haitallinen. Jos saisit lapsesi yksityisen lastenlääkärin tukittavaksi, mutta siitä älä hiisku perhetyöntekijälle ,ottaa huostaan ettei jalat maahan ota jos saa kuulla että aiot käyttää yksityistä lääkäriä. Mistähän on alkujaan se, että lapsesi pompottaa vanhempiaan, pitäisikö isovanhempien käytöstä tarkkailla eikä lapsia ilman vanhempia mummiloihin ollenkaan kun syy voi olla mustasukkainen isovanhempikin joka käyttää lasta viestin viejänään ja sotkee perheenne.
On luonteeltaan ujo ja hiljainen. Vetäytyy monesti yksin, koska ei voi sietää meteliä välitunneilla. Siksi kai häntä kiusataankin. Koulussa pärjää muuten hyvin. Kotona vaikuttaa iloiselta ja onnelliselta. Riehuu ja leikkii sisarustensa kanssa. En täysin usko, että on masentunut. Hän on aina ollut hieman negatiivisesti asioihin suhtautuva, harkitseva ja sellainen omien polkujen kulkia, joka ei lähde toisten mukaan tyhmyyksiä tekemään. Siksi itse pidän hänen luonteen ominaisuuksinaan noita masennuksen oireita. Tosin voin olla väärässäkin, mutta silloin hän on aina ollut masentunut. Harrastuksiin pakotetaan, mutta hän ei niissä halua käydä, koska pelkää toisia lapsia. Käy mielummin perheen kesken uimassa, luistelemassa, pelaamassa sählyä, keilaamasssa jne.
Voisihan noita sitä alkaa syöttämään vitamiineja, jos niistä vaikka olisi apua.
Kasvatus virheitä olemme varmasti tehneet ja siksi apua hakeneet, kun emme lapsen kanssa pärjää.
Meillä käyvä perhetyöntekijä on kyllä ihan ammattitaitoinen.
Olisi edelleen kiva tietää, jos jollain on kokemusta, että miten masentunutta lasta hoidetaan? Siis annetaanko terapiaa vai lääkkeitä vai suljetaanko mielisairaalaan vai miten?
Sellaisen joka on oikeastikin erikoistunut lapsiin ja heidän sairauksiinsa esimerkiksi juuri masennukseen.
Onko lapsi aina ollut samanlainen?
Miten hän näistä raivareistaan ja muusta negatiivisestä käyttäytymisestään selviää ja kuinka hän ne itse kokee?
Tärkeintä on että lasta kuunnellaan ja hänen tarpeisiin vastataan asiallisesti ja asianmukaisesti
ja keskitytään ja kartoitetaan vaikeat tilanteet ja mietitään jo etukäteen niistä selviytymiset.
Tuo että lapsi haluaa harrastaa omiensa kanssa ja liikkua oman perheensä kanssa ei varmaankaa ole mikään "oire tai tauti".
Kaikki lapset tässä maailmassa eivät todellakaan ole samanlaisia ja samalla tavalla elämää kokevia ja kestäviä.
Itse laittaisin ylös päiväkirjan muotoon mahdollisimman lasta koskevia asioita ja tilanteita. Miettisin ja selvittäisin esimerkiksi kasvatusoppaista tai muista lähteistä miten vastaavissa tilanteisssa olevat ovat lapsensa asioita ja häntä koskevia tilanteita ratkoneet ja selvittäneet.
Jotenkin tuntuu että tässä maassa on jokaiselle lapselle ja nuorelle saatava jokin diagnoosi. Jos ei mitään muuta niin sitten vaikkapa tämä muoti-ilmiö eli masennus.
tyttö "oirehti" kotona samankaltaisesti. Sai kotona raivareita ja purki pahaa oloaan kaikin mahdollisin tavoin, esim. juuri käyttäytymällä erittäin ikävästi. Siinä käytettiin vaikka mitkä keinot ja kasvatusoppaat oli puhki kaluttu. Lopulta todella ikävien tapahtumien myötä tyttö alkoi vähitellen puhumaan ja taustalta paljastui vakava koulukiusaaminen sekä seksuaalinen hyväksikäyttö.
Olen seurannut eräiden perheiden lasten ja aikuisten välistä hengellistä yhteyttä..ONKO SITÄ??
Vanhemmilla ei näytä olevan itsellään mitään elämää tv-n ja video/elokuvien ja
lisäksi.Sairaala on ollut näköjään heillä urheilu tai eräänlainen ohjelma kerran kuussa ainakin.
Hiekkalaatikolla äitiä ei pahemmin näkynyt lasten kanssa. Harrastuksissa seurasi mukana.
Itseään tuntuu olevan täynnä. Kysyin mitä ammattia lapset aikovat tavoitella.Eivät tiedä?
Ei musiikkia ,ei askartelua ,ei puutöitä,ei mitään.
Omahyväinen äiti puhuu puhelimessa ja itse tekee ruuan ,,älä koske ,ja nyt ei ole ruoka aika ja
äiti siivoaa ei perhe .
Itserakas likinäköinen ihminen joka ei tunne lapsiaan.
Nämä aikuiset elelevät edelleen 17-18v tasolla kehitys pysähtyi kun koulut oli käyty.
sillä lailla.
Totta. Tuollaisen kiukustuvan/aggressiivisen käytöksen takana voi olla, että lapsi/nuori pitää sisällään jotain itselleen tapahtuvaa/tapahtunutta suurta pelottavaa, pahaa tai lannistavaa ja häpeää tuottavaa asiaa/tapahtumaa, josta ei uskalla puhua eteenpäin, vaikka kuinka haluaisi. Hän on liian yksin asiansa kanssa. Sitten se joskus purskahtaa täydellä voimalla ulos ja sanoiksi jonkun epätavallisen tilanteen yhteydessä, vaikka tuntuu tuovan sanojalleen kuoleman/torjutuksi tulemisen uhkan. Toivottavasti näin käy mahdollisimman aikaisin ja asiaa/tapahtumia voidaan käsitellä ja lapsi/nuori voi vapautua, muutoin se kalvaa sisällä koko elämän. Vieras ihminen ei voi auttaa, se pitää saada sanotuksi läheiselle.