On yö.
Makaan vuoteellani kuunnellen kuinka sade ropisee rauhallisesti, ikkunaani vasten.
Sadepisarat ovat kuin tuhannet, ja jälleen tuhannet, kirkkaat lasihelmet, jotka vierivät
pöydän reunalle lopulta pudoten alas.
Ikkunani on kuin lattia, jota pitkin lasihelmet vierivät pudottuaan.
Niin on myös poskeni kalpea pinta.
Katkeruudesta kovettunut.
Kasvojeni pinta murheista masentunut.
Kyynel vierii poskelleni kuin lasihelmet ikkunaani vasten.
Kuuntelen sateen rauhoittavaa ropinaa ja suljen silmäni.
Sieluni on synkkä kuin öinen, pimeä taivas.
Hitaasti sateen ääni vaimenee ja vaivun uneen.
Uneen, yksin keskelle yön pimeyttä.
Yksin jää myös suolainen, tuskastani vuodatettu kyynel poskelleni,
loistaen katulamppujen valossa, pimeässä huoneessani kuin kirkkain tähti öisellä taivaalla.
Aamulla jäljellä on vain levinnyt kajali ja kyyneleistä kostunut tyynyni.
On uusi aamu.
Makaan vuoteellani kuunnellen kuinka sade ropisee rauhallisesti, ikkunaani vasten.
Sadepisarat ovat kuin tuhannet, ja jälleen tuhannet, kirkkaat lasihelmet, jotka vierivät
pöydän reunalle lopulta pudoten alas.
Ikkunani on kuin lattia, jota pitkin lasihelmet vierivät pudottuaan.
Niin on myös poskeni kalpea pinta.
Katkeruudesta kovettunut.
Kasvojeni pinta murheista masentunut.
Kyynel vierii poskelleni kuin lasihelmet ikkunaani vasten.
Kuuntelen sateen rauhoittavaa ropinaa ja suljen silmäni.
Sieluni on synkkä kuin öinen, pimeä taivas.
Hitaasti sateen ääni vaimenee ja vaivun uneen.
Uneen, yksin keskelle yön pimeyttä.
Yksin jää myös suolainen, tuskastani vuodatettu kyynel poskelleni,
loistaen katulamppujen valossa, pimeässä huoneessani kuin kirkkain tähti öisellä taivaalla.
Aamulla jäljellä on vain levinnyt kajali ja kyyneleistä kostunut tyynyni.
On uusi aamu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Surullista mutta niin kaunista.
Toivottavasti aamun aurinko lämmittää sisintäsi
Poistaa sielusi synkkyyden
Tuo tähdet silmiisi
Kuuro pilvettomältä taivaalta pesee surun kasvoiltasi
Hieno runo