Häpeä ph:sta

Mä kärsin aika paljon siitä, että häpeän omaa sairauttani. Syön pitkävaikutteista rauhoittavaa lääkettä keskivaikeaan paniikkihäiriöön ja tarvittaessa käytän lyhytvaikutteista lääkettä.

Tuon pitkävaikutteisen lääkkeen kanssa en koe häpeää, mutta tuo lyhytvaikutteinen on sitten toinen juttu: aina kun joudun sen ottamaan, tulee sellainen olo, että en pärjännytkään jossain tilanteessa (luovutin). Tuleeko teille tällaisia ajatuksia?

Aina sellaisia ajatuksia minulle ei tule, ja lääkärinikin on sanonut, että voit ihan rauhassa ja huoletta käyttää lyhytv. lääkkeitä, jos niitä tarvitset. Nyt on kuitenkin syksy tulossa, ja minulle se on henk.koht. aina vaikeaa ja ehkä hiukan "masentavaa aikaa". Tapanani on pohtia liikaa asioita, jolloin kehitän itse itselleni pahaa oloa. Mikä teillä auttaa tähän, ja miten olette tulleet sinuiksi sairautenne kanssa?
2244
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Rauhoittava ei ole, ei edes depot-muotoinen, ns. peruslääkitys paniikkihäiriöön. Jos sinua "hoidetaan" pelkällä rauhoittavalla, lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutteisella, niin kannattanee vaihtaa psykiatria ja saada oikeanlainen lääkitys.
Kait sinulla on terapiaa?

Äänestä

aina kun joudun sen ottamaan, tulee sellainen olo, että en pärjännytkään jossain tilanteessa (luovutin).

-Lääkkeet on käyttöä varten. Ei turha kärsiminen ketään jalosta, eikä sairauden hoitaminen ole "luovuttamista". Se ei ole millään tavalla "luovuttamista" että käytät lääkkeitä esim lyhytvaikutteista.
Sä et saa asennoitua siten, vaan käytät lääkkeen hyvällä mielin silloin kun on tarvis, ja olet kiitollinen että on jotain mikä auttaa. Sairaus ei ole sinun valintasi, eikä itsekuria kannata suosia vääränlaisissa asioissa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


op kirjoitti:

Mä kärsin aika paljon siitä, että häpeän omaa sairauttani. Syön pitkävaikutteista rauhoittavaa lääkettä keskivaikeaan paniikkihäiriöön ja tarvittaessa käytän lyhytvaikutteista lääkettä.

Tuon pitkävaikutteisen lääkkeen kanssa en koe häpeää, mutta tuo lyhytvaikutteinen on sitten toinen juttu: aina kun joudun sen ottamaan, tulee sellainen olo, että en pärjännytkään jossain tilanteessa (luovutin). Tuleeko teille tällaisia ajatuksia?

Aina sellaisia ajatuksia minulle ei tule, ja lääkärinikin on sanonut, että voit ihan rauhassa ja huoletta käyttää lyhytv. lääkkeitä, jos niitä tarvitset. Nyt on kuitenkin syksy tulossa, ja minulle se on henk.koht. aina vaikeaa ja ehkä hiukan "masentavaa aikaa". Tapanani on pohtia liikaa asioita, jolloin kehitän itse itselleni pahaa oloa. Mikä teillä auttaa tähän, ja miten olette tulleet sinuiksi sairautenne kanssa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu