En ymmärrä ihmisiä, jotka ottavat ison koiran ja eivät kouluta sitä tottelemaan mitään käskyjä. Jos ottaa ison koiran, niin se pitää osata kouluttaa tottelevaiseksi!!! Iso koira kun puraisee, voi tulla vakavia vahinkoja - sekä toisille koirille että ihmisille. Tässä esimerkki tältä iltapäivältä...
Lähdin vanhemman äitini kanssa ulkoiluttamaan tiheään asutulla taajama-alueella kahta pikkukoiraa (alle 10kg) ja eiköhän kohta läheisestä talosta juokse IRTI valtava hurtta (yli 40kg). Ison koiran omistaja huusi koiralleen kurkku suorana, että "tänne tänne", mutta koira tuli vaan vauhdilla luokse ja kohti meidän pikkukoiria. Nappasin oman talutettavani syliin, mutta äitini ei ehtinyt nostaa toista syliinsä. ONNEKSI iso koira ei ehtinyt tehdä mitään, vaan alkoi ensin nuuskimaan ja omistaja tuli juosten raahaamaan koiransa sen niskavilloista pois. "Se vaan lähti tuleen ja ei tota nyt voi ehtii ottaa kiinni, kun blaa blaa blaa". Miehen seurassa ollut nuorempi about 16v. "hyvin" kasvatettu tytär haistatti vielä MEILLE vitut päälle - ihan niin kuin se olisi ollut meidän lenkittäjien vika, että heidän koiransa oli irti ja ei totellut käskyjä! Uskomatonta! Pelästyttiin kyllä tosi pahan päiväisesti, kun kylällä on aikaisemminkin rotikat purreet pikkukoiria hengiltä. Onneksi tämä päättyi tällä kertaa onnellisesti, mutta hirvittää ajatella, jos tämä iso koira olisikin ollut vihamielinen meidän omia kohtaan. Täytyy antaa vielä papukaijamerkki siitä haistattelusta...
Minulla ei ole mitään isoja koiria tai heidän omistajiaan vastaan, mutta yleistä piittaamattomuutta kohtaan on! Ja vielä taajama-aluella, jossa kaksivuotiaat lapset leikkivät pihoilla. Ja se selitys, että "ei tää meidän Rekku..." Camoon...
Kouluttakaa hyvät ihmiset isot (ja pienemmätkin) koiranne KUNNOLLA ja pitäkää ne kiinni taajama-alueilla!! Kiitos!
Lähdin vanhemman äitini kanssa ulkoiluttamaan tiheään asutulla taajama-alueella kahta pikkukoiraa (alle 10kg) ja eiköhän kohta läheisestä talosta juokse IRTI valtava hurtta (yli 40kg). Ison koiran omistaja huusi koiralleen kurkku suorana, että "tänne tänne", mutta koira tuli vaan vauhdilla luokse ja kohti meidän pikkukoiria. Nappasin oman talutettavani syliin, mutta äitini ei ehtinyt nostaa toista syliinsä. ONNEKSI iso koira ei ehtinyt tehdä mitään, vaan alkoi ensin nuuskimaan ja omistaja tuli juosten raahaamaan koiransa sen niskavilloista pois. "Se vaan lähti tuleen ja ei tota nyt voi ehtii ottaa kiinni, kun blaa blaa blaa". Miehen seurassa ollut nuorempi about 16v. "hyvin" kasvatettu tytär haistatti vielä MEILLE vitut päälle - ihan niin kuin se olisi ollut meidän lenkittäjien vika, että heidän koiransa oli irti ja ei totellut käskyjä! Uskomatonta! Pelästyttiin kyllä tosi pahan päiväisesti, kun kylällä on aikaisemminkin rotikat purreet pikkukoiria hengiltä. Onneksi tämä päättyi tällä kertaa onnellisesti, mutta hirvittää ajatella, jos tämä iso koira olisikin ollut vihamielinen meidän omia kohtaan. Täytyy antaa vielä papukaijamerkki siitä haistattelusta...
Minulla ei ole mitään isoja koiria tai heidän omistajiaan vastaan, mutta yleistä piittaamattomuutta kohtaan on! Ja vielä taajama-aluella, jossa kaksivuotiaat lapset leikkivät pihoilla. Ja se selitys, että "ei tää meidän Rekku..." Camoon...
Kouluttakaa hyvät ihmiset isot (ja pienemmätkin) koiranne KUNNOLLA ja pitäkää ne kiinni taajama-alueilla!! Kiitos!
Vastaukset 30
Vanhimmat
Missä nuorempi äitisi oli tapahtumahetkellä??
On se hyvä, että jotkut täällä keskittyvät olennaiseen.
mutta silti haukutaan kun omistaa ison koiran. Kerään kakatkin pois mutta ei sekään riitä. Koirani ei rähjää, eikä karkaa ja tulee vapaana ollessakin välittömästi pyynnöstä joko eteen tai sivulle. Antaa pikkukoirien roikkua itsessään......kun meillä on itselläkin pikkukoiria ollut.
Tuossa teidänkin tapauksessa, koira ei siis rähjännyt mutta ihmiset rähjäsivät eli haistattelivat.
Itse olin aiemmin myös aina tuohtunut ja säikähtänyt kaikista "melkein" tilanteista. Nykyään olen ottanut niin veemäisen asenteen, että kun niitä irtokoiria välillä tulee niin eivät kyllä iholle asti ehdi.
Olen 165 cm nainen mutta ääntä lähtee kun perkeleestä, siinä kun haistattaa koiralle kaikki maholliset niin saa purettua pahan mielen samalla pois. Ei jää kaikertamaan kyvyttömyyden tunteessa.
Olen kaivanut pikkukoiraani isompien suusta mutta myös tuo iso koira oli pieni pentuna ja jouduin sitäkin puolustamaan.
että siis viisikiloselle pennulle se 20kg täysin kouluttamaton seurakoirakin suoraan päälletulevana on aikamoinen kokemus.
Koirani ovat nyt tottuneet siihen, että äippä hoitaa irtokoirat. Omat koirat nököttää siinä paikallaan vaikka heittäisin hihnat irti. Siinä on sitten aikaa ne keskikokoiset seurakoirat viskoa sivummalle.
Pointteja on jo tullutkin ja toivottavasti tästä ei kehkeydy nyt mitään isot vs pienet koirat- juttua. Hyvin ja huonosti käyttäytyviä koiria että ihmisiä löytyy erilaisina. Tosin tuossa tarinassa se iso koira vaikutti olleen loppujen lopuksi ok. Mutta kiinni olisi silti hyvä olla, kaikkien kannalta niin.
Vinkkiä tuohon tilanteeseen: jos tuollainen tilanne käy, älä nosta omaa koiraa syliin, se voi laukaista toisessa vieraassa koirassa riskikkään reaktion saada se "haluttu juttu" sieltä sylistä itselle ja silloin kun oma koirasi puolustautuu (kuten monet pikkukoirat ottavat suojeleuasennetta/puolustusviettiä sylistä käsin aika vahvasti) on päällä riskimpi juttu. Psyykkaa itsesi tilanteessa rauhallisen varmaksi (tai lähelle sitä, energia joka sinusta lähtee vaikuttaa myös vieraaseen koiraan, samoin asenteesi ja käytöksesi, liikkeesi) ja seiso koiriesi edessä, koeta jaloillasi peittää koiriasi taaksesi. Mutta jos olet osuva koirien elekielen suhteen, voit nähdä jo tässä vaiheessa millaisesta koirasta voi olla kyse (mikäänhän ei toki ole selvää kuin pläkki 100%) ja kenties jopa antaa koirien lähestyä toisiaan. Sen sijaan että heti tulkitsee vieraan koiran "vihamieheksi", voi tilanteen mukaan koettaa olla rauhallinen ja mukava vieraalle koiralle, myös se auttaa omia koiriasi, jos saat vieraan koiran itsellesi kaveriksi, keskittyy silloin sinun huomioosi.
Tilanteista riippuvaa, hätätilanteen uhatessa, koirat itsen taaakse ja varmaa rauhoittava signaalista käytöstä vieraalle koiralle, tarpeen vaatiessa kuitenkin koiran hämmentämistä esim. erikoisella korkealla äänellä ja kontaktin hakemista koiraan "toisena paikalla olevana auktoriteettina", jolloin koira voi parhaimmillaan kuunnella sinua ja saat tilannetta hallintaan.
Ja loppuvinkki: koskaan ei kannata lähteä juoksemaan paniikissa omien koirien kanssa/ne sylissä vierasta koiraa pakoon. Herättää pahimillaan metsästysvietin ja vähintäänkin yltyvän uteliaisuuden toisessa vieraammassa koirassa
Ihan hyviä neuvoja, kiitoksia. Luulen, että se syliinnostaminen oli vähän turha, kun koira oli kerta rauhallinen, mutta tuli itselle vaan sellainen hätä, kun omistaja alkoi huutamaan kurkku suorana ja koira ei totellut - mietti, että mikäköhän syömäri sieltä oikein tulee!!
Tosiaan isot koirat on kivoja ja olen itsekin harkinnut kultaisen noutajan ottamista, mutta minun mielestäni edellytys ison/rodultaan aggressiivisen koiran ottamiselle pitäisi olla joku koirakoulupassi yms., todistus siitä, että koira tottelee peruskäskyt "istu", "maahan" ja "paikka". Mutta tämä on vain minun mielipiteeni.
ison ystävällisesti lähestyvän koiran provosoi hyökkäämään se pieni koira ja varsinkin sylistä. Omakotitalossa voi sattua näitä vahinkoja, että koira livistääkin oven raosta, eikä siinä mitään ehdi tekemään. Nuoret koirat koettelevat onneaan näinkin. Jos koiraa kuitenkin opetetaan, niin kyllä se karkailu loppuu, kun koira aikuistuu. Onhan se kuitenkin niin, ettei sitä voi siinä tilanteessa nähdä, onko se kohti tuleva koira leikkisä isoksi venähtänyt penikka vai oikeasti agressiivinen mahtisonni. Olisit haistatellut takaisin.
Osaako sinun koirasi "istu", "maahan" ja "paikka"-käskyt? Vai eikö sen kokonsa puolesta tarvitse osata? Kyllä niin vaan naurattaa nämä keskustelut isot vs pienet. Itse omistan ison ja rauhallisen koiran, joka on täysin hallinnassani eikä IKINÄ ole ärähtänyt kellekään, vaikka kaiken kokoiset ja rotuiset remmirähjät tulisivat vastaan.. Minulle on AIVAN sama minkä kokoinen koira on kyseessä, jos tulee aggressiivisesti räksyttämään! Sen sanon kuitenkin, että enemmän olen nähnyt pikkukoiria aggressiivisina, räksyttävinä ja huonokäytöksisinä! Toki olen myös isompiakin, mutta enemmän pieniä.. Se nyt ei kuitenkaan ole mikään olennainen pointti vaan SE, että osattaisiin kouluttaa ne koirat KOOSTA RIIPPUMATTA!
Jep, kaikki koirat tulee kouluttaa kyllä ja myös, koirani osaavat nuo käskyt. Ja nyt ei ollut kyse pikkukoirat vs. isot koirat, vaan kuten jo aivan aluksi mainitsin "Kouluttakaa hyvät ihmiset isot (ja pienemmätkin) koiranne KUNNOLLA ja pitäkää ne kiinni taajama-alueilla!! Kiitos!"
Ei tarvitse haluta ymmärtää kaikkea väärin ja ottaa nokkiinsa olemattomasta. Pyyntö oli kohdistettu KAIKILLE koiran omistajille (huom huom!)
Onneksi tilanne päätyi ookoosti. :)
Välillä tulee tosiaan mieleen, että jonkinlainen koiranottopassi olisi hyvä minkä tahansa koiran hankkijalle, täällä palstallkin kun lukee juttuja joissa koira on otettu esim. 6 viikkoisena ja sitten itkee yöt läpeensä tai että on otettu joku todella aktiivinen rotu ja sitten ei aikaa riitä ja perheenlisäystäkin tulossa, niin koira joutuu kiertoon tai lopetusuhkaan. Toisaalta itse inhoan byrokraattisia juttuja ja mikäli koiranottopassista tulisi taas jokin rahastusjuttu ajokorttien tapaan, niin... Koirapassiajatuksessa on kuitenkin kehitettävää ja kannatettavaa pääpointtia.
kerroit tämän minulle?
Koiria ei muuten saa pitää vapaana taajaman ulkopuolellakaan. Poikkeuksena metsästyskoirat metsästys aikana.
Jos joku tietää onko tässä nykyisin joitain muitakin poikeuksia niin saa tarkentaa.
Jospa se `iso koiraa`olikin vielä pentu ja uteliaisuus pääsi voittamaan tottelevaisuuden. Ehkä se tuli tervehtimään kissoja tai rottia ja katsoikin sitten että ovat ok. Isot rodut ovat jo pentuiässä isoja.
kun toinen koiraa ryntää paikalle!!! Koiran ottaminen syliin voi provosoida toisen koiran hyökkäämään.
Enkä muutenkaan ymmärrä miksi noin vaahtoat, koirahan oli rauhallinen ja vain haisteli. Itselläni on paljon pahemmat kokemukset toisia koiria provosoivista, räyhäävistä ja räkyttävistä pikkukoirista. Itselläni on myös pikkukoiria, jotka tosin osaavat käyttäytyä, joten en kirjoita tätä "valtavan hurtan" omistajan näkökulmasta.
Nuo irtokoirat kyllä voivat olla harmillisia. Itselläni iso koira (40 kg) ja pari kertaa irtokoiria tullu iholle. Itse olen melko pieni nainen mutta kyllä hitto mellestän sitten niin että irokoirat pelästyy. Toki jos selvästi huomaan koiran olevan ihan vain utelias ja ystävällismielinen niin vähän eri juttu, muttakun niitä irtokoiria välillä suhahtelee millon mistäkin pihasta ja puskista ettei siinä paljoa ehdi koiraa lukemaan millä päällä sattuu olemaan. Tällöin ajan koirat pois, siitä syystä että vahinko voi olla suuri jos irtokoira on uhkaava..ei sillä että pelkäisin pelkästään sitä että tulee tappelu ja tulee niitä fyysisiä vammoja, mutta myös se henkinen puoli voi olla ikävä. Ei tarvi kun yks kunnon huono kokemus ja koira alkaa pelkäämään toisia koiria ja ollaan siinä remmirähjäystilanteessa ja koira kokee minut huonoksi johtajaksi koska en kykene puolustamaan laumaa vaan päättää itse ottaa sen roolin. Ikävää kun itse kouluttaa, ainakin yrittää kouluttaa koirasta mallikelposta yksilöö joka ei räyhää toisille koirille ja sitten joku päästää tottelemattoman koiransa irti ja menee koulutukset kankkulan kaivoon. Siksi olet itse tarkkana miten käyttäydyn kohdatessani irtokoiran, minunkin koirani on oppinut hyvin että jos joku tulee liian lähelle niin se on mamma joka sen tilanteen hoitaa.
Ja mitä tuohon isot vs pienet asiaan tulee, niin tottakai oli koira pieni tai iso se on koulutettava ihan yhtälailla. Mutta kylläkai tyhmäkin sen ymmärtää että jos pari kilonen koira käy päälle siitä selviää parilla tikillä..jos iso koira niin tekeehän se jo pelkästään kokonsa ja voimansa takia pahempaa jälkeä. Ärsyttää suuresti jos tulee pieni irtokoira vastaan jolla on tuplasti isompi ego kun koko ja omistajaa ei näy mailla halmeilla.. se onkin sitten hienoa kun se pikkuhauva tulee provoomaan ja haastamaan isompaansa. No kuinka käy, koirat on koiria ja niillä on vain yksi tapa selvittää välinsä. Jos tappeluks menee niin siinähän saa kuulla taas kunniansa kun omistaa hullun raatelukoiran joka retuutti fifiä. Ihmiset luulevat että pientä koiraa voi pitää irti koska eihän se voi tehä kenellekkään pahaa, no ei kai se voikaan koska on pieni. Mutta sen oman turvallisuuden takia täytyy pitää kiinni, varsinkin jos koulutus on ollut vähän hakusessa. Jos kohtaa toisen koiran kanssa joka on isompi, ei sen ison koiran tarvitse olla mikään agressiivinen ja huonosti koulutettu jotta on mahdollista että tappelu syntyy.
Itsekkin olen joskus miettinyt että miten saataisiin jotain tolkkua tähän hommaan ettei mentäisi ihan perse eellä puuhun vaan ihmiset tajuaisivat että pitää olla vähän tietoa koirista ja niiden kouluttamisesta ennenko semmosta voi ottaa. Niin kun tässä on puhuttu jostain passista joka pitäisi suorittaa ennen koiran ottamista niin eihän semmonen paljoa vaadi että koira jossakin kentällä tottelee kun mami nami kädessä pyytää. Oikea tottelevaisuus mitataan vasta sillon kun koira oikeasti itse haluaisi tehdä toisin, mutta tekeekin niin kun omistaja käskee. Eli tarkoitan että koira esim. varmasti tulee luokse käskystä kun sitä ei häiritse mikään tai kukaan, mutta miten on asian laita sillon kun on vaikka toisia koiria tai jotain muuta tosi koiraa kiinnostavaa ja innostavaa..totteleeko vai niskuroiko?
Ja en sitten tarkoittanut tuossa keskimmäisessä kappaleessa sitä että millään koiralla olisi koskaan sallittua hyökätä mutta siitä tappeleminen kun vahinko sattuu, että kuka mitä ja kenen vika, ei auta kun pikkukoiraa kuskataan tikattavaksi.. siihen olisi vain auttanut se että koirat olisi aina kiinni.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200810168434889_uu.shtml
Vahinko voi käydä ilman agressiotakin.
Nyt tulee irrallisia ajatuksia.
Muistan sellaisen tapauksen, että vehnäterrieri eli ei mikään suuren suuri koira, tappoi bichonin. Se siitä suuresta tappajakoirasta. 14-20kg koira sen kokoisia on monet pystykorvat tai muut seurakoirat. Oma nykyinen seurakoirani on 24kg ja palveluskoira 35kg. Hyvin kasvatettuja, kurilla ja rakkaudella. On johtaja eli minä ja sen jälkeen ukko ja lapset, sitten vasta koirat.
Se, että koira osaa istua, paikka jne, ei kyllä tarkoita sitä, etteikö koira voisi olla rähjääjä tuolla kadulla.
Meillä itseasiassa istu=paikka, maahan=paikka, sivulle=paikka. En harrasta mitään kaksoiskäskyjä vaan se yksi sana riittää. Tuletänne, älätule=älä vai tule? Selkeintä koirallekin se yksi sana.
Koiran voi opettaa kulkemaan nätisti vaikka koira ei osaisi istu käskyä tai juuri muutakaan. Onhan noita rotuja, joille ei juuri käskyjä edes haluta opettaa mutta katukävely pitäisi kuitenkin oppia.
EI-sanan olen opettanut ensimmäisenä. Se pätee tilanteeseen kuin tilanteeseen. Luoksetulo on opeteltu samaan aikaan. Heti kun pentu tuli niin aloitettiin.
Silloin taannoin kun harrastin ekan koiran kanssa "sosiaalistamista", yllättävän moni koira tulee nätisti lähelle mutta yhtäkkiä rähähdetään. Vanhempi osoittaa paikkansa nuorelle. Tuon asian vuoksi, ajan aina heti kaikki irtokoirat pois ennenkuin tulevat lähellekään. Suojelen omia koiriani eli minun laumaani. Nuo rähinät on kaikki ihan turhia, koska vieraan koiran ei tarvitse osoittaa mitään paikka koirilleni.
Jotkut luulee, että oma koira vaan oppii rähjäämään jos ihminen karjuu vieraalle koiralle mutta näin ei ainakaan meillä ole ja koiria on tällä hetkellä kaksi isohkoa. Luottavat kykyyni hoitaa tilanteet pois. Sitten vaan jatketaan matkaa. Kiittelen koiriani hyvästä käytöksestä ja agressioni on saman tien laskenut.
Pointti on siinä, että minä en pelkää vaan puolustustilanteessa tulee semmoset adrenaliinit vereen, että heikompia hirvittää.
Jos joku ihminen pelkää isoja tai pieniä, mustia tai valkoisia koiria niin ei se pelko lähde sanomalla pois. "Älä pelkää, älä näytä pelkoasi"! Seiso selin! hmm.
Pelosta voi päästä pois jos ajatuksen kanssa miettii, että mitä pelkää ja voisko itse jotenkin siihen tilanteeseen vaikuttaa. Äh, en nyt osaa selittää. Ei se pelko siis toiselta lähde vaikka minä sain itseni psyykattua.
Minulta hävisi se tunne, että en muka pärjää noissa tilanteissa.
Lakkasin miettimästä mitä muut ajattelee jos kuulevat minun ärjyvän. Ihan turha miettiä muiden ajatuksia.
Ystäväni lakkasi pelkäämästä meidän koiraa kun huomasi, että onpa säyseä ja seurallinen peto.
Silti hän pelkää vieraita samanrotuisia koiria! Tai muita vieraita isoja koiria.
Yksi ongelma muiden lisäksi näissä koulutusasioissa on että, eräskin ihminen koitti saada koiransa rähjäämistä pois........kukkaterapialla. voi rähmä, itku ja hampaan kiristys!
Mitähän lienee maksanut sekin terapia? Ei kyllä auttanut ainakaan koiraa.
Koirakortti? Menkäähän tonne kehä-III:lle tai kehä-I:lle tai muuten vaan ajatte aamuruuhkassa Helsingin suuntaan. Kelakortin turvinko ne ihmiset aamulla töihin rientää? Jokainen on ajokortin oletettavasti läpäissyt mutta LIIKENNEKURI on ajan saatossa huvennut. Tuskin mahtuu polkupyörä väliin kun ajetaan kiireessä töihin.
Koiran sielunelämään pääseminen voi kestää vuosia. Ei lapsistakaan mitään tiedä, ennkuin on niitä omia lapsia.
Olen tavannut kolme hyvää koirakouluttajaa, jotka siis opastaa ihmisiä. Kaikki ovat olleet ehdottomia ja silti lempeitä! Ei anneta koiran rätkättää oli sitten iso tai pieni koira, kiitellään koiraa kun tilanne on sellainen, leikitetään koiraa=emäntä tai isäntä on paras juttu ja muita ei tarvii kadulla sitten ihmetellä. Koira on koira.
Kun sanotaan -ei- niin se on sitten EI.
älkää nyt silti sinne kehälle polkupyörällä menkö;) Henki siinä lähtee. Tarkoitin siis sitä, että nopeudet on mitä on ja viimeksikin kun tuolla ajoin niin oli kaksi kolaria ja luultavasti vain siitä syystä, ettei ole niitä TURVAVÄLEJÄ.
samaa mieltä. Pikkukoiria haukutaan usein vaikka itseasiassa isojen koirien omistajat saisi usein katsoa peiliin..omalla seudullani isot koirat raahaa omistajiaan kuin pässejä narussa omistajien kykenemättä komentaa koiriaan. Huvittavaa sinänsä ensin otetaan iso koira egon jatkeeksi ja luullaan että osataan kouluttaa koira ja sitten mennään naama punaisena koiran perässä yks nolla...ja sitten nämä samaiset henkilöt haukkuu usein hyvinkäyttäytyvä't pikkukoirat kun harmittaa oman koiran käytös.
ja kyllä ne useinmiten on ne keskikokoiset seropit jotka räksyttää ja sakemannit..ainakin meidän seudulla.
ihan tosissasi, että jokainen joka ottaa ison koiran, ottaa sen egon jatkeeksi? Minusta egon jatkeena on loogisempi valinta joku sairaan kallis pikkufifi, jota voi ulkoiluttaa vaikka korkokengät jalassa. Ei siinä kuule kuraisissa verkkareissa ja lenkkareissa kauheasti ego nouse, kun huolehdit ison, energisen koiran päivittäisestä liikunnan tarpeesta. On se totta tietenkin, että niitä otetaan vain ulkonäön takia, mutta niin otetaan pieniäkin, eikä edes aina ymmärretä, että se kiinanpalatsikoirakin on KOIRA ja silläkin on koiran tarpeet.
kyllä ne on ihan kaikenkokosten ja rotusten omistajat jotka kannattaa peiliin kattoo..ihan turhaa ees miettiä tommosia..ja jos jonkun huudeilla ne on ne pikkukoirat jotka käyttäytyy huonosti niin sit käyttäytyy, jonkun lähistöillä on niitä isoja koiria jonka omistajat on ihan vatipäitä.. turhaa alkaa tekeen johtopäätöksii siitä että montako huonosti käyttäytyvää pikkukoiraa ja isoo koiraa tulee vastaan omalla lenkkipolulla.. se nyt vaan on semmonen juttu että kun on iso koira jota omistaja ei saa hallintaan niin kattotaan vinoon ja haukutaan. Iso huonosti käyttäyvä koira omistajansa kanssa aiheuttaa enemmän paheksuntaa koska tuola kaduilla tai missä tahansa muuallakin se pistää heti silmään, ihan vaan jo kokonsa takia. Tästä nähdään kauhea vaiva kun on taas yksi koiraihminen joka ei koiraansa osaa kouluttaa. Kun pikkukoira pistää rallaten, räyhää, eikä tottele omistajaansa, se vaan pistää lähinnä ärsyttämään, jos nyt kukaan edes jaksaa noteerata asiaa.. ei ajatella läheskään niin vakavasti tuota että koiraa ei ole koulutettu.. Ei ole se ison koiran omistaja yhtään sen kummosempi kun pienenkään koiran, molemmat saavat katsoa peiliin ja miettiä olisko kannattanu vähän panostaa siihen koiransa kasvatukseen...
ensimmäiseksi koiraksi.Onkohan kennelit järkeviä sillä kaukkarin koulutus ei ole minkään fifin koulutusta tai kohta saamme luke kaukkareiden edes ottamuksista parin vuoden päästä.Se ei sovellu todellakaan ekaksi koiraksi jos ei mitään kokemusta koirista ennen.Vastuuntunnottomia pentutehtailijoita osa kaukkareiden myyjistä.
Joo kaippa niitäkin löytyy jotka sen koiran ottaa egon jatkeeksi, ja samaa mieltä että ei se aina tarkoita sitä ison koiran ottamista..se pikkufifi voi olla jollekkin supersutturalle ihan yhtä hyvin egon jatke kun joku rotikka bemariäijälle kun ei autossa hummat riittänytkään.. Kuitenkin väärä rotuvalinta johtuu ihmisen tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä, ei oteta selvää rodun ominaisuuksista ja jos otetaankin niin ei siltikään vielä ymmärretä mitä se käytännössä tarkoittaa kun koiran kanssa elää saman katon alla. Otetaan semmonen koira mikä silmään näyttää kivalta. Siitä se ajatus sitten lähti.
Näinhän se on.
Ja ikävää ovat sitten ne stereotypiat, joita muut ihmiset alkavat tällätä kaikkiin esim. rotikoiden/dobbereiden/chihujen omistajiin ja itse koiriin. Siinä kärsii sitten ne muut ok koiran asialla olevat koiraihmiset ennakkoluuloista.
Ja onko niissä stereotypioissa perää? Osittain joo. Pikkukoiria ja etenkin nyt muodissa olevia chihuja hommaavat paljon myös ei-koiraihmiset ja kuka minkin muotisyyn perusteella, egoa korostamaan, ja sitten tulee ongelmia. Sanokaa mun sanoneen, mutta seuraava ongelmakoiravyyhti tulee löytymään chihujen parista, näkyvillä on jo nyt, parin viime vuoden aikana, ollut huolestuttavaa suuntausta ja tämä vain jatkuu... Isompia ja "koviksen" maineessa olevia koiria hommataan myös ei-koiramaisista syistä, egoa korostamaan.
Eli egon korostamista löytyy molemmista ryhmistä, silloin kun ollaan ei-koiramaisella asialla, jeps.
Stereotypioita kyllä sekoittaisi kivasti, kun olisi toisena koirana isompi/pienempi koira... kuten Chad Dressenillä. ;-) En tietenkään kannata toisen koiran ottoa Vain tästä syystä, kunhan mainitsin muuten vain tämänkin seikan.
Jos olosuhteet olisivat toiset ja koirani olisi vastaanottavaisempi (on koetettu), tulisi meille toinen koira, isompi kaveri. Rescuekoira esimerkiksi. Mitäköhän muut ihmiset sitten keksisivät stereotypioiksi? Ainahan sitä kyllä jotain keksitään... hehhe.
Tietysti koiran ulkonäkö vaikuttaa MYÖS koiran hankinnassa. Kuitenkin pitää olla perillä rodun luonteesta ja hoidosta. Jos haluaa koiran, joka näyttää silmissä hyvältä, mutta se olisi luonteen puolesta todella haastava, niin silloin pitää ottaa asiasta selvää ja motivoitua koiraan täysillä! Meilläkin on Rotikka, joka on tietysti todella komea ja hieno koira, mutta myös sen luonne ja tarpeet on otettu 100%:sti huomioon! Ihan yhteiskuntakelpoinen jässikkä tuo on ja erittäin lempeä :)
Tottakai koiran ulkonäkö vaikuttaa. En todellakaan tarkoittanut sitä ettei vaikuttaisi. En itsekkään omaan silmään rumaa koiraa ottaisi tai sellaista mistä en tykkää. Pointtini oli se että rotuja kun on niin hemmetin paljon että varmasti jokainen joka koiraa halajaa löytää varmasti rodun joka on kaikin puolin sopiva, miellyttää silmää ja tarpeet on sellaiset että ne varmasti pystytään toteuttamaan. Ei tarvitse olla mikään tieteiden maisteri jotta koiran voi ottaa, vaativankin sellaisen, muttakun jo se terve järki puuttuu osalta.
vain ei pidettäisi irti niitä koiria jotka eivät ole hallinnassa, oli se sitten iso tai pieni :)
Itselläni on keskikokoinen sesse (nämäkin on yleensä pienten koirien omistajien mielestä isoja)
ja voin myöntää, että se ei ole täydellisesti koulutettu. Paljon mielipahaa tulee näistä kirjoituksista, kun huudellaan, että ne koirat pitää kouluttaa ja minun koira on täydellinen. Jos se koulutus on kesken ja koira käyttäytyy muiden ihmisten silmiin epätoivottavasti onko silloinkin huono omistaja?
Ei se oppi kerralla mene päähän ja en todellakaan aijo pysyä mökissä lukkojen takana niin kauan, kunnes koirani käyttäytyy täydellisesti eihän se koulutus edes niin onnistu.
Meille on kyllä käynyt useamman kerran niin, että pikkukoira on karannut omani luokse omistajaltaan.
Silloin ei yleensä pääse mitään tapahtumaan, koska omani saan pidettyä niin ettei pienempi rähisijä saa hampaasta. Toivon että näitten omistajat joskus heräisivät ajattelemaan, että vaikka oma koira olisi miten kiltti ei se toinen välttämättä pidekkään siitä että toinen tulee iholle ja voi käydä huonosti.
Hienosti käyttäytyvä saksanpaimenkoira ja tiibetinspanieli ovat yhtä hienoja näkyjä, kun niitä vain näkisi useammin ihan normaali elämässä.
Joo no tähän ei voi muuta sanoa että kun anna ihmisten kitistä, yleensä ne kaikista pahimmat kitisijät on niitä joilla vain itsellä on ongelmia oman koiransa kanssa. Luota omaan arvostelukykyysi, itse tiedät missä mennään, onko ongelmat "todellisia" vai onko koira vain nuori ja murkkuikä painaa päälle, tämänkään piikkiin ei kannata kaikkea laittaa tai ne ongelmat painavat myöhemmin tosissaan päälle. Koiran koko elämä on koulustusta ja kasvatusta, ekat vuodet tärkeimmät, mutta se että onko koira nyt sitten niin "täydellisesti" koulutettu mitataan vasta kun koira on aikuinen.
Kuten joku jo tuossa mainitsi, että vaikka koira olisi kuinka kiltti, niin EI KOSKAAN tulisi päästää ilman lupaa kysymättä lähelle! Minulle ja koiralleni (Husky) kävi kerran aika ikävästi. Nuori tyttö tuli pienen spanielinsa kanssa vastaan flexi pitkällä ja päästi koiran kirjaimellisesti ihan koirani karvoihin asti! Koirani ärähti ja puri tätä päälle pyrkyriä niskasta ja ei kyllä ollut hauskaa.. Tyttö huusi kuin viimeistä päivää ja syytti tietysti meitä. Toki minun koirani puri, mutta hän päästi koiransa tahallaan liian lähelle! Asia saatiin kuitenkin suullisesti sovittua, eikä onneksi pikkukoiralle tullut mitään pahempia vammoja. Sanoin sitten tytölle, että EI KOSKAAN tule päästää vierasta koiraa liian lähelle lupaa kysymättä!
Eikä varmasti tuo meidän tapaus ole ainoa! Todella raivostuttavaa hommaa.
kävi tänä aamuna näin. Lähdin koiran kanssa oikein taajamalenkille. Koira on entinen remmirähjä, tullut meille melkein aikuisena ja olen tehnyt kovan työn, että olen saanut sen lopettamaan rähjäämisen vastaantuleville koirille. Yhdestä portista tuli tielle epävarmalta näyttävä bordercollie ja eikun koirani kimppuun. Onneksi sieltä tuli heti mieskin perässä ja sanoin hänelle, että vie koiransa pois, ennenkuin sille käy huonosti. Mies selitti, että kun tää koira on kaksi-vuotias ja siinä iässä ja kun mää vein roskia niin aattelin että se pysyy siinä. Hihnaa en nähnyt lainkaan. Se jäi kaivelemaan, että mitenkä tuo piski suhtautuu taas vieraisiin koiriin...