Miten sitä saakin elämästään aina niin " vaikeeta"!!
Muutin töiden takia eri paikkakunnalle entisestä avomiehestäni. Asuminen erillään on minulle suuri helpotus, koska suhteemme ei ole ollut mielestäni kovinkaan onnellinen. Meillä on ollut erimielisyyksiä, eikä minkäänlaista hellyyttä ole ollut pariin vuoteen. Olen miettinyt monesti eroa, mutta koska meillä on yhteinen lapsi ja yhteisiä talousasioita niin olen aina jättänyt ajatukseni toteuttamatta.
Olen myös ajatellut hyvin pitkän aikaa vanhaa teinivuosieni ihastusta, joka asuu nykyisellä paikkakunnallani. Vietimme aikaa yhdessä noin 10 vuotta sitten ja siitä asti tämä mies on saanut ihoni kananlihalle. Olen aina ajatellut häntä enemmän ja vähemmän, nyt taas enemmän. Haluaisin ottaa häneen yhteyttä, mutta koska minulla on jo mies, en ole uskaltanut tehdä mitään. Minua jännittää ottaa häneen yhteyttä myös sen takia, että minun typerien teiniaikojen sekoilujeni takia, on hyvin mahdollista ettei hän pidä minusta, saattaa olla että hän myös jopa inhoaa minua. Haluaisin kertoa hänelle kuinka pahoillani olen 10 vuoden takaisesta käyöksestäni ja kuinka paljon häntä ajattelen ja kuinka paljon edelleen pidän hänestä... Pelkään kuitenkin että hän ei halua olla minun kanssani missään tekemisissä=(
Apua mitä ihmettä tässä tilanteessa vo kuuluisi tehdä.. Järki ja tunteet on mulla aikanakin ihan sekaisin!!!
Muutin töiden takia eri paikkakunnalle entisestä avomiehestäni. Asuminen erillään on minulle suuri helpotus, koska suhteemme ei ole ollut mielestäni kovinkaan onnellinen. Meillä on ollut erimielisyyksiä, eikä minkäänlaista hellyyttä ole ollut pariin vuoteen. Olen miettinyt monesti eroa, mutta koska meillä on yhteinen lapsi ja yhteisiä talousasioita niin olen aina jättänyt ajatukseni toteuttamatta.
Olen myös ajatellut hyvin pitkän aikaa vanhaa teinivuosieni ihastusta, joka asuu nykyisellä paikkakunnallani. Vietimme aikaa yhdessä noin 10 vuotta sitten ja siitä asti tämä mies on saanut ihoni kananlihalle. Olen aina ajatellut häntä enemmän ja vähemmän, nyt taas enemmän. Haluaisin ottaa häneen yhteyttä, mutta koska minulla on jo mies, en ole uskaltanut tehdä mitään. Minua jännittää ottaa häneen yhteyttä myös sen takia, että minun typerien teiniaikojen sekoilujeni takia, on hyvin mahdollista ettei hän pidä minusta, saattaa olla että hän myös jopa inhoaa minua. Haluaisin kertoa hänelle kuinka pahoillani olen 10 vuoden takaisesta käyöksestäni ja kuinka paljon häntä ajattelen ja kuinka paljon edelleen pidän hänestä... Pelkään kuitenkin että hän ei halua olla minun kanssani missään tekemisissä=(
Apua mitä ihmettä tässä tilanteessa vo kuuluisi tehdä.. Järki ja tunteet on mulla aikanakin ihan sekaisin!!!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.