HS: Pääkaupunkiseudulle on pikku hiljaa alkanut syntyä maahanmuuttajien keskittymiä. Esimerkiksi muslimienemmistöisistä maista muuttanutta väkeä on kerääntynyt etupäässä itäiseen Helsinkiin, Espoossa kolmeen kaupunginosaan ja Vantaalla pariin, kolmeen paikkaan.
Samaan aikaan Itä-Helsingin joillain asuinalueilla suomalaiset perheet muuttavat pois.
Helsingin Sanomat on koonnut tietoja väestön keskittymisestä alan tutkijoita ja väestötilastoista.
Nykyinen kehitys huolettaa yhdyskuntasuunnittelun professoria Kimmo Lapintietä Aalto-yliopistosta, joka arvioi pääkaupunkiseudun kokevan suuria muutoksia maahanmuuttajien lisääntyessä.
Voiko Helsinkiin, Espooseen tai Vantaalle syntyä jopa samantapaisia maahanmuuttajalähiöitä kuin Tukholman Rinkeby ja Tensta, joissa asukkaista 80 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia?
"Aihe on tabu, vaikka maahanmuuttajista iso osa asuu pääkaupunkiseudulla ja heitä tulee jatkuvasti lisää. Edessä on iso muutos", Lapintie sanoo.
Maahanmuuttajien kerääntyminen samoille asuinalueille pystyttäisiin professorin mielestä estämään, jos ongelmista ja ratkaisuista ryhdyttäisiin keskustelemaan avoimesti. Muslimit kaipaisivat asuinalueelle esimerkiksi omaa moskeijaa, ja suuret perheet isompia perheasuntoja.
Eriytyminen merkitsee monelle maahanmuuttajalle nyt sitä, että he eivät koskaan opi suomea, mikä puolestaan vaikeuttaa työllistymistä.
Tutkijan mukaan somaliperheet ilmoittivat toivovansa lastensa oppivan suomen kieltä. Perheet ovat harmissaan siitä, että joissakin päiväkodeissa maahanmuuttajalapsia voi olla niin paljon, että heidät eristetään omaan ryhmäänsä.
Pitkään Suomessa asuneen tansanilaisen väitöskirjatutkijan Humphrey Kalanjeen mukaan islaminuskoisille on tärkeää varsinkin ramadanin aikana, että moskeija löytyy läheltä kotia. Hänen mukaansa moskeijoiden kylkeen tarvittaisiin myös vanhainkoteja ja muita yhteisiä palvelutiloja.
Kantaväestön poismuutosta väitöskirjaa valmistelevan Katja Vilkaman muuttoliikettä voidaan torjua peruskorjaamalla vuokrataloja ja pitämällä ympäristö viihtyisänä.
Myös täydennysrakentamisella voidaan tasapainottaa asukasrakennetta: Lähiöihin pitäisikin rakentaa lisää houkuttelevia omistusasuntoja.
Islamilaiseksi kääntynyt hyvinkääläinen Leila Kalliomaa tietää kokemuksesta, minkälaista elämä voi olla maahanmuuttajien kansoittamalla asuinalueella.
Kalliomaa muutti ghanalaisen miehensä kanssa Paavolan kaupunginosaan 20 vuotta sitten, kun pakolaisena Suomeen tullut aviomies sai työpaikan suuresta leipomosta.
”Paavola oli slummi. Sen vuokra-asuntoihin ajautuivat kaikki maahanmuuttajat somaleista irakilaisiin, indonesialaisista vietnamilaisiin. Joukossa oli alkoholisoituneita ja syrjäytyneitä suomalaisia.”
________________________
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/P%C3...uuttajien keskittymi%C3%A4/1135249614847
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulle alkanut synty%C3%A4 maahanmuuttajien keskittymi%C3%A4/11352496...
Samaan aikaan Itä-Helsingin joillain asuinalueilla suomalaiset perheet muuttavat pois.
Helsingin Sanomat on koonnut tietoja väestön keskittymisestä alan tutkijoita ja väestötilastoista.
Nykyinen kehitys huolettaa yhdyskuntasuunnittelun professoria Kimmo Lapintietä Aalto-yliopistosta, joka arvioi pääkaupunkiseudun kokevan suuria muutoksia maahanmuuttajien lisääntyessä.
Voiko Helsinkiin, Espooseen tai Vantaalle syntyä jopa samantapaisia maahanmuuttajalähiöitä kuin Tukholman Rinkeby ja Tensta, joissa asukkaista 80 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia?
"Aihe on tabu, vaikka maahanmuuttajista iso osa asuu pääkaupunkiseudulla ja heitä tulee jatkuvasti lisää. Edessä on iso muutos", Lapintie sanoo.
Maahanmuuttajien kerääntyminen samoille asuinalueille pystyttäisiin professorin mielestä estämään, jos ongelmista ja ratkaisuista ryhdyttäisiin keskustelemaan avoimesti. Muslimit kaipaisivat asuinalueelle esimerkiksi omaa moskeijaa, ja suuret perheet isompia perheasuntoja.
Eriytyminen merkitsee monelle maahanmuuttajalle nyt sitä, että he eivät koskaan opi suomea, mikä puolestaan vaikeuttaa työllistymistä.
Tutkijan mukaan somaliperheet ilmoittivat toivovansa lastensa oppivan suomen kieltä. Perheet ovat harmissaan siitä, että joissakin päiväkodeissa maahanmuuttajalapsia voi olla niin paljon, että heidät eristetään omaan ryhmäänsä.
Pitkään Suomessa asuneen tansanilaisen väitöskirjatutkijan Humphrey Kalanjeen mukaan islaminuskoisille on tärkeää varsinkin ramadanin aikana, että moskeija löytyy läheltä kotia. Hänen mukaansa moskeijoiden kylkeen tarvittaisiin myös vanhainkoteja ja muita yhteisiä palvelutiloja.
Kantaväestön poismuutosta väitöskirjaa valmistelevan Katja Vilkaman muuttoliikettä voidaan torjua peruskorjaamalla vuokrataloja ja pitämällä ympäristö viihtyisänä.
Myös täydennysrakentamisella voidaan tasapainottaa asukasrakennetta: Lähiöihin pitäisikin rakentaa lisää houkuttelevia omistusasuntoja.
Islamilaiseksi kääntynyt hyvinkääläinen Leila Kalliomaa tietää kokemuksesta, minkälaista elämä voi olla maahanmuuttajien kansoittamalla asuinalueella.
Kalliomaa muutti ghanalaisen miehensä kanssa Paavolan kaupunginosaan 20 vuotta sitten, kun pakolaisena Suomeen tullut aviomies sai työpaikan suuresta leipomosta.
”Paavola oli slummi. Sen vuokra-asuntoihin ajautuivat kaikki maahanmuuttajat somaleista irakilaisiin, indonesialaisista vietnamilaisiin. Joukossa oli alkoholisoituneita ja syrjäytyneitä suomalaisia.”
________________________
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/P%C3...uuttajien keskittymi%C3%A4/1135249614847
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulle alkanut synty%C3%A4 maahanmuuttajien keskittymi%C3%A4/11352496...
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://farm4.static.flickr.com/3484/3957229073_c1de8b72c4_o.jpg
-Maahanmuuttajat keskittyvät tietyille asuinalueille.
-Seuraa ongelmia jos he tuovat omat tapansa mukanaan.
(Yhteiskunta koostuu ihmisistä)
-Kun populaation X konsentraatio kasvaa suureksi, alue muuttuu vääjäämättä slummiksi.
(Esimerkkejä löytyy ympäri Eurooppaa)
-Tämä tuo luo merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia.
(Esimerkiksi Malmö)
- Nämä ongelmat eivät synny vahingossa, vaan niitä luo nykyinen maahanmuuttopolitiikka.
(Esimerkit: Ruotsi, Ranska)
TV-tiimin kamera ryöstettiin
Ruotsalais-suomalainen TV-ryhmä pääsi kokemaan arjen uhkia omakohtaisesti, kun ruotsalainen freelance-kuvaaja ja YLEn toimittaja olivat tekemässä reportaasia Ruotsin lähiölevottomuuksista eilen Göteborgissa. Kiinnostus Ruotsin tilanteeseen Suomessa on kuulema kova, sillä täällä ei (toistaiseksi) ole koettu mitään vastaavaa.
Kuvaaja kertoi kaksikon tavanneen mukavanoloisen nuorisojoukon, joka kertoi heille mm näkemyksiään poliisista. Kesken keskustelun oli paikalle ilmaantunut vähemmän sympaattinen nuorukainen, joka oli peittänyt kasvonsa huivilla.
Naamionuorukainen nappasi kameran kuvaajan kädestä ja otti pitkät. Toimittajat säntäsivät perään, mutta totesivat idean aika huonoksi siinä vaiheessa kun nuorukainen kääntyi kannoillaan ja vilautti heille moraa.
Omistajaa vaihtaneen kameran arvo uutena on puoli miljoonaa kruunua.
Göteborgs-Posten