Sinä, jolla on pco-munasarjat, oletko onnistunut tulemaan raskaaksi / millä toimenpiteillä / kuinka kauan piti yrittää / minkä ikäisinä?
Olen vasta kuullut, että minulla on "paha" monirakkulaisuus ja olen ihan paniikissa :(
Olen vasta kuullut, että minulla on "paha" monirakkulaisuus ja olen ihan paniikissa :(
Vastaukset 7
Vanhimmat
...kerrottiin vasta kolmatta lasta yrittäessä, että mulla on pco. Ja kysyttiin, että milläs hoidolla tulin aikaisemmin raskaaksi. Sanoin, että ihan luomuna, kun kukaan ei kertonut että en tule helpolla raskaaksi. Lääkäri totesi, että on ihme että olin onnistunut. Eka lapsen sain kun olin 25 vee, vuoden yrittämisen jälkeen, toinen tärppäsi heti, 27 vuotiaana. Onneksi alotin noin nuorena, vanhemapana ei sitten onnistunutkaan.
Serkulleni selvisi viidettä lasta yrittäessä, että on pco ja vaikea tulla raskaaksi. Toisella serkulla on myös, hän sai lapsensa 40-vuotiaana hormonihoitojen avulla.
Ruokavaliolla voitanee vaikuttaa myös hormoonitoimintaan melkoisesti. Laihdutin 38 vuotiaana Antti Heikkilän oppien mukaan ja siitä lähtien minulla on ollut säännölliset kuukautiset, eli jo 6 vuotta. Tätä ennen kierto on ollut 28 - 90 vuorokautta. Nyt 28 - 31 vuorokautta. Myöhemmin vaihdoin ruokavalion zoneen, missä ei syödä niin paljoa proteiineja kun Heikkilän jutussa. Eli... kokeile zonea, Heikkilää, Karppaajia, Paula Heinosen oppeja, tohtori Tolosellakin on vastaava... missä syödään tarpeeksi proteiineja. Nykyään diabeetikonkin ravitsemusohjeet lähenevät noita "dieettejä". Lue Barry Searsin Omega -kirja.
Paniikki ja stressi ovat parhaat ehkäisykeinot.
Eli ei paniikkia, kyllä keinot löytyy. Ja tässä oli jo kolme onnistunutta esimerkkiä =)
Lisää kokemuksia odotellessa :)
Meillä kesti 2,5 vuotta. Vuosi yritettiin itseksemme, sitten 1,5 vuotta tutkimuksissa ja hoidoissa. Ongelmana, ettei ovulaatio tapahdu välttämättä itsekseen. Alkuun tabletti-lääkkeillä 6kk, sitten 2 inseminaatiota pistoslääkityksellä ja sitten tulinkin taskaaksi hoitotauolla. Söin toki silloin metformiinia ja takana oli nuo lääkitykset eli munasarjat oli saaneet vähän potkua. :-) Aloitin yrittämisen 29 vuotiaana ja tulin raskaaksi 32 vuotiaana. Nyt yritetään toista ja ikää 34 vuotta.
Luepa lisää esim.
www.lapsettomuus.com ja http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=322 tai googlaa pco
PCO on kai aika yleinen. Raskaaksi tuleminen voi olla vaikeampaa, mutta onnistuu. Jotkut ihan ilman apuja, jos ovuloi edes joskus, jotkut tarvitsevat enemmän lääketieteen apuja.
Kovasti onnea teillekin!
Esikoista yritettiin 6 vuotta, aluksi menkat oli 10kk pois kokonaan. Lääkkeillä saatiin kierto toimimaan. Lääkärit ei ottaneet meitä tosissaan koska oltiin nuoria, kunnallisella toiminta ei edennyt kuin tutkimusten verran 4 vuoden aikana. Yritys alkoi 18 vuotiaana ja 24 vuotiaana olin siis raskaana IUI:n johdosta, siirryimme yksityiselle hoitoihin. Nyt yrittety toista 3 vuotta. 5 xIUI joista 2 keksenmeno, nyt eka IVF. Ennen esikoista kierto oli tosi epäsäännöllinen, synnytyksen jälkeen kellon tarkasti 30 päivää mutta raskaus ei vain kotikonstein ala.
Sain kuulla jo parikymppisenä gynekologiltani (kun teki ultratutkimuksen mulle), että mulla on selvästi PCO eli monirakkulaiset munasarjat ja kaikki oireetkin (epäsääännöllinen ja ylipitkä kuukautiskierto) sopivat kuvaan. Kyseli, että onko mulla miten vakaa parisuhdetilanne ja josko aloittaisin melko pian yrittämään lapsien saantia kun ei onnistu kuulemma todennäköisesti ilman hoitotoimia. Masentavaahan tuo oli kuulla ja kun ei se ollut mahdollista tuolloin yrittää saada noita omia lapsia kun oli opiskelut kesken ja silloinen poikaystäväni ei halunnut isäksi. Aikanaan löysin uuden miehen jolle kerroin jo etukäteen vaivastani ja mahdollisesta lapsettomuudestani...mutta saimme kuitenkin kaksi lasta ihan luomusti ilman hoitotoimia. Meillä on nyt 3v ja 1v lapset ja molempia on "tehty" noin 3kk kun tärppäsi ja raskausaika ja synnytys ym. menivät hyvin...joten liekö oli mulla vain hyvää tuuria kun selvisimme ilman hoitotoimia. Ikää mulla on nyt 32-vuotta.
Moikka sisko,
Minulla on PCO muttei ilmeisesti vakava tapaus. Lasta ei kuulunut vuoden yrittämisen jälkeen, tosin mitään kalenterin kädessä yrittämistä me ei voitu edes harrastaa. Kas kun kierto oli 60 - xxx päivää : (.
Esikoinen tuli Clomifen purkista. Ensin söin Teroluteja, ei mitään taikaa. Sitten söin Clomifeneja ja toisella kierrolla tulin raskaaksi. Meillä oli tosi vähän seksiäkin, joten tod. ihme sikiäminen. Olin jo mielestäni heittänyt kaikki lapsi haaveet, enkä yhtään stressannut tai miettinyt asiaa. Ei se ainakaan pahitteeksi ollut.
Ikää mulla oli esikoisen saatuani 33. Emme edes uskaltaneet toivoa toista lasta ja onni ja yllätys oli suuri, kun täysin luomuna tulin raskaaksi ja synnytin 37 vuotiaana poika vauvan.
Hei!
Me ryhdyimme yrittämään toista lasta n. vuosi sitten. Jätin siis e-pillerit pois - ilmeni kuukautishäiriöitä, itseasiassa niitä ei näkynyt lainkaan. Muutaman kuukauden jälkeen menin tutkimuksiin, ja ultrassa näkyi pco-tyyppiset munasarjat (varmaa diagnoosia en siis saanut), ainakin ne olivat todella rakkulaiset! Viime keväänä söin terolutteja, ja ne aikaansaivat kuukautiset kyllä, mutta eihän ne raskaaksituloon auttanut.
(tässä vaiheessa aloin olla jo siinä pisteessä, että ajattelin että tuskinpa me pikkukakkosta saadaankaan). Terolut-kuurin jälkeen kuukautisia ei tullut, eli ne ovat olleet viimeksi melko kauan sitten..
Emme ole kovastikaan enää puhuneet raskaaksitulosta, koska asennoiduimme siten että saattaa olla että meille ei enää lapsia tulekaan. Varmuuden varalta olen kuitenkin raskaustestejä tehnyt silloin tällöin, koska kuukautisia ei ole. Ja tällä viikolla testin tuli plussa! Testasin monesti uudelleen, ja niin se vaan positiivista näyttää! Ja minulla ei ole edes ollut kuukautisia. Mutta ilmeisesti jossain vaiheessa on ovis ollut, ja on sattunut tärppäämään!
En meinaa uskoa tätä todeksi! :) Eli kaikki on mahdollista..