miekallako sydämeni lävistit
vaiko sanoillasi kylmillä
itken kivihelmiä
etkä sinä sitä tiedä
on hyvä ettet näe minua
sillä kääntäisit vain
kovan katseesi pois
et sinä voisi minua auttaa
et tässä lohduttaa
kun et osaa rakastaa
minua milloinkaan
----------------------------------
lähdin tuulen mukaan
seikkailemaan
lentelin sinne tänne vaan
kuinkas sattuikaan
portaillesi tömähdin istumaan
koputin ja koputin
et avannut oveasi
ikkunasta jouduin katsomaan
oli asuntosi typötyhjä
ei sohvaa,ei sänkyä
eikä sinusta jälkeäkään
ei siinä sitten auttanut muu
kuin toivoa kovaa tuulta taas
että pääsis kotiin
nuolemaan näppejään
taas kerran
--------------------------------------
me rakastimme niin
niinä kesäöinä toisiamme
kietouduimme yhteen
sekoitimme lakanat
me rakastimme vielä
syksyn väreissäkin
vaikka haravoimme jo
tunteitamme piiloon
talven tuimissa tuiskuissa
olimme jo hautautuneet
eroon toisistamme
paljon se kesti
mutta ei tarpeeksi kauan
-----------------------------------------
värisen sylissäsi
kuin haavanlehti
lämmitä rakkaudellasi minua
suutele ja anna huuliltasi
siirtyä minuun eämän eliksiiri
rakastan
----------------------------------------------
vaiko sanoillasi kylmillä
itken kivihelmiä
etkä sinä sitä tiedä
on hyvä ettet näe minua
sillä kääntäisit vain
kovan katseesi pois
et sinä voisi minua auttaa
et tässä lohduttaa
kun et osaa rakastaa
minua milloinkaan
----------------------------------
lähdin tuulen mukaan
seikkailemaan
lentelin sinne tänne vaan
kuinkas sattuikaan
portaillesi tömähdin istumaan
koputin ja koputin
et avannut oveasi
ikkunasta jouduin katsomaan
oli asuntosi typötyhjä
ei sohvaa,ei sänkyä
eikä sinusta jälkeäkään
ei siinä sitten auttanut muu
kuin toivoa kovaa tuulta taas
että pääsis kotiin
nuolemaan näppejään
taas kerran
--------------------------------------
me rakastimme niin
niinä kesäöinä toisiamme
kietouduimme yhteen
sekoitimme lakanat
me rakastimme vielä
syksyn väreissäkin
vaikka haravoimme jo
tunteitamme piiloon
talven tuimissa tuiskuissa
olimme jo hautautuneet
eroon toisistamme
paljon se kesti
mutta ei tarpeeksi kauan
-----------------------------------------
värisen sylissäsi
kuin haavanlehti
lämmitä rakkaudellasi minua
suutele ja anna huuliltasi
siirtyä minuun eämän eliksiiri
rakastan
----------------------------------------------
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä, vaikka niitä onkin useampia, niin jokaisessa on
sama haikeus - eron tuska ja tunteiden sokeus.
Viimeinen on varmaan kaikkein pehmein, muut niitä
paremminkin samaan kategoriaan kuuluvia.
Kaikista pidin, ehdottomasti.
Kirjoittaa Sinä osaat ja tulkita ihmismieltä.
juu,useampi tuli taas tällä kertaa mukaan
kiitos paljon linda,kommenttisi lämmitti tässä koleassa illassa
Hieman surumielisiä runoja, mutta taidolla kirjoitettuja,
haikeutta, kauneutta, lämpöä ja herkkyyttä ei puuttunut,
muisteloa menneestä ajasta jolloin kaikki oli vielä hyvin.
Näitä runojasi lukee mielellään, kiitos! :)
upeudesta en tiedä...tämmöisiä tekeleitä vain
kiitoksia paljon sinulle :)